Turpoa (myös) urpolle

2

Mietin viikonloppuna, miten kirjoittaisin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, jos jostakin syystä minulle annettaisiin sellainen tehtävä.

Koska olen virkamies ulkoministeriössä, aloittaisin varsinaisen työn kertaamalla ensin hallituksen strategisen ohjelman viime keväältä.

Sen sivuilta 34 ja 35 luinkin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Hmm, katsotaanpas:

Suomi vahvistaa asemaansa heikentyneessä turvallisuustilanteessa 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa…” 

Ja niin edelleen. Tajusin, etten ikinä osaisi kirjoittaa noin juhlavasti.

Suomalaisen Patrian panssaroitua AMV-ajoneuvoa on myyty Puolaan noin 900 kappaletta. Turvallisuuspolitiikkaa sekin.
Suomalaisen Patrian panssaroitua AMV-ajoneuvoa on myyty Puolaan noin 900 kappaletta. Tässä ”Rosomak” on poistumassa Suomen Varsovan-suurlähetystöstä. (Kuva: Vesa Häkkinen)

Siksi pitkän harkinnan jälkeen päätin, että kirjoittaisin asiasta selkokielellä itseni kaltaiselle urpolle. Kirjoittaisin jonkunlaisen ”turpo for dummies” -version siis. Eihän siitä häävi tullut, mutta tässä se kuitenkin on:

Hyvä Suomi ja paha maailma

Suomi huolehtii omasta puolustuksestaan asevelvollisuusarmeijalla, joten sotilaita on koulutettava. Puolustusvoimille on annettava rahaa aseiden ostamiseen.

Suomi ei kuulu Natoon. Suomi ei ole sotilasliitossa minkään muunkaan maan tai järjestön kanssa, mutta tekee tiivistä yhteistyötä ja harjoittelee Ruotsin ja useiden Nato-maiden kanssa. Halutessaan Suomi voisi hakea Naton jäsenyyttä tai ehdottaa sotilasliittoa muiden hyvinä pitämiensä maiden kanssa.

Se on sitten toinen juttu, haluavatko muut Suomea mukaan.

Suomi on Euroopan unionin jäsen. Lissabonin sopimuksessa, joka on unionin perussopimus, on kavereiden kesken sovittu, että hätään joutunutta jäsenmaata autetaan. Siitä ei kuitenkaan ole sovittu, miten autetaan.

Suomen omaa lainsäädäntöä uusitaan, jotta Suomi voisi antaa ja vastaanottaa apua, jos joskus sovittaisiin.

Suomi osallistuu Naton, EU:n ja YK:n johdolla toimiviin kriisinhallintaoperaatioihin eri puolilla maailmaa. Siten Suomi osoittaa olevansa hyvisten puolella. Samalla saadaan omille sotilaille, poliiseille ja muille asiantuntijoille harjoitusta tositilanteesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Diplomatian keinoin Suomi pyrkii siihen, ettei mikään maa hyökkää Suomeen tai Suomea vastaan.

Pidämme sormia ristissä, ettei kenenkään muunkaan hyviksen kimppuun hyökättäisi. Jos kuitenkin hyökättäisiin, kerromme, ettei Suomen mielestä olisi pitänyt.

***

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta voi keskustella ihan selkokielellä ulkoministeriön järjestämissä tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Niistä ensimmäinen järjestetään tiistaina 22.3.2016.

Kommentit

veli matti wilska 8 vuotta sitten

Kyllä tuo selkokielinen on huomattavasti valaisevampi kuin juhlavampi versio. Tätähän se käytännössä juuri tarkoittaa. Hyvä selvennys!

Heikki 8 vuotta sitten

Ovatko nuo sopimukset sellaisia että jos on hyvää tahtoa, niin autetaan. Jos on omia intressejä niin ’autetaan’ vaikkei ole sopimuksia ja jos ei ole tahtoa, niin sitten tulkitaan pykäliä pitkäääään ja harkitaan miten voitaisiin ehkä auttaaa – ja kriisi on jo ohi.

Siis sellaista epävirallista goodwilliä pitää kerätä etukäteen…