Vuoden 2011 vallankumouksen iskulauseeksi nousi ”leipä, vapaus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus”, mikä kuvaa hyvin kansalaisten tyytymättömyyttä maan sosioekonomiseen tilaan. Kesällä 2015 kansan äänekkäillä vaatimuksilla on enää vaimea kaiku jäljellä, eikä syynä ole valitettavasti tilanteen merkittävä kohentuminen. Egyptin vuonna 2011 alkanut poliittinen epävakaus on heijastunut myös maan talouspolitiikkaan ja kaupalliseen toimintaympäristöön. Maan elintärkeä turismi ja investoinnit ovat kärsineet pahoin. Toisaalta ulkomailta lähetetyt rahalähetykset ovat kolminkertaistuneet neljässä vuodessa. Persianlahden mailta saatu tuki on ollut elintärkeää ”siirtymäkaudella”. Egyptin talous on palautumassa. Investoinnit ovat kasvussa, ja hiljalleen myös turismi. Kaikki riippuu yhä turvallisuuden ja vakauden säilymisestä.
Egypti on liian iso kaatuakseen?
Egyptin poliittisista haasteista huolimatta maan talous ei ole romahtanut. Tärkeä tekijä on ollut korkea kotimainen kulutusaste. Ylimääräistä, ”sukanvarressa pidettyä” rahaa on käytetty viime vuosina perustarpeisiin, mikä on ylläpitänyt kulutussektoria. Egyptin kulutusmarkkinat ovat valtavat, MENA-alueen suurimmat. Tämän voi kokea omin silmin Kairon ostoskeskuksissa ja kahviloissa. Ikea avasi Afrikan ensimmäinen tavaratalonsa Kairossa vuonna 2013. Pohjois-Afrikan suurimman ostoskeskuksen (Mall of Egypt) odotetaan valmistuvan ensi vuonna. Ostoskeskus sisältää muun muassa 200 metriä pitkän laskettelurinteen!
Egypti on geopoliittisesti keskeisessä asemassa. Maan vakaus ja turvallisuus ovat tärkeitä naapureille Euroopassa, Persianlahdella sekä Afrikassa. Persianlahden maat Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Kuwait ovat tukeneet avokätisesti Egyptiä, ensin kesällä 2013 reilun 20 miljardin dollarin avustuksilla (pääosin polttoainetukia) sekä uudestaan keväällä 2015 yhteensä 12 miljardin dollarin tuella. EU on pysynyt suurimpana kauppakumppanina, myös valtaosa ulkomaisista investoinneista tulee Euroopasta. IMF:n kanssa on käyty keskusteluja mahdollisesta usean miljoonan dollarin lainapaketista. Kenties uuden parlamentin aloitettua poliittinen tilanne on otollisempi lainalle.
Egypti on mainostanut olevansa ”portti Afrikkaan”. Käytännössä kaupankäynti ja yhteistyö ovat olleet suhteellisen pientä. Kesäkuussa 2015 Sharm El-Sheikhissä pidettyyn kolmen alueellisen talousblokin (COMESA, SADC, EAC) kokoukseen kerääntyi 26 Afrikan maan edustajat. Kokouksessa saatiin hieman yllättäen hyväksyttyä periaatesopimus uudesta kauppa-alueesta, jonka väestö on yli 600 miljoonaa ja kokonaiskansantulo on noin 1,2 biljoonaa (tuhat miljardia) dollaria. Kolmenkeskinen (Tripartite Free Trade Area, TFTA) kauppa-alue pyritään laajentamaan koko Afrikan laajuiseksi vuonna 2017. Aivan näin yksinkertaista TFTA:n voimaantulo ei ole. Jäsenmaiden tulee ratifioida uusi sopimus kansallisesti, mikä voi tuoda mutkia matkaan.
Joko nyt päästään vahvan kasvun tielle? Missä piilee suomalaisyritysten mahdollisuudet?
Maaliskuussa 2015 järjestetty investointikonferenssi oli suuri menestystarina Egyptille. Paikalla oli 112 maan edustus sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja yrityselämän korkean tason edustajat. Konferenssin yhteydessä ilmoitettiin yhteensä noin 60 miljardin dollarin arvosta avustuksia ja investointeja. Lisäksi MoU-pöytäkirjoja allekirjoitettiin lähes 100 miljardin dollarin arvosta. Egyptin hallinto panostaa tällä hetkellä megahankkeisiin, joista suurinta huomiota on saanut Suezin kanavan laajennushanke. Toinen merkittävä hanke (jonka toteutuksesta on vielä vahvoja epäilyjä) on uusi hallinnollinen pääkaupunki, joka ilmoitettiin yllättäen investointikonferenssissa.
Egyptin hallitus satsaa investointien kasvuun, isoihin infrastruktuurihankkeisiin ja työpaikkojen (pääosin miesvaltaisille aloille) luontiin. Samalla pyritään myös pureutumaan pitkäkestoisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joista esimerkkeinä valtionavustukset ja verotus. Opetukseen ja terveyteen tullaan panostamaan, ja hallinnon prioriteeteissa on uudistaa opetusjärjestelmä peruskoulusta alkaen. Suomen opetusjärjestelmää arvostetaan korkealle ammattilaisten keskuudessa. Opetusalan radikaali uudistus antaa monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.
Egyptin rakennusbuumin lisäksi maa panostaa moderneihin ratkaisuihin, kuten ICT-sektoriin ja cleantechiin. Esimerkkinä Egyptin ICT-markkinoista maassa on jo yli 100 miljoonaa matkapuhelinliittymää. Hallinto tavoittelee ICT-sektorin saavuttavan 8,5 prosentin osuuden kansantulosta vuoteen 2020 mennessä. Egyptillä on valtava potentiaali sekä aurinko- että tuulienergiassa. Syyskuussa 2014 esiteltiin uusi syöttötariffi (eri hintoja kotitalouksille ja yrityksille käyttöluokasta riippuen), jolla kannustetaan uusiutuvien energialähteiden investointeihin. Hallinto tavoittelee uusiutuvan energian 20 prosentin osuutta energiatuotannosta vuoteen 2020 mennessä. Veden- ja jätteenkäsittelyn merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Egyptin valtavat kulutusmarkkinat tuovat mahdollisuuksia muun muassa elintarvikealalle ja muille hyödykkeille.
Suomen ja Egyptin väliset kaupalliset suhteet ovat pysyneet hyvinä viime vuosien epävakainakin aikoina. Suomen vienti Egyptiin on 300 miljoonan euron tasolla. Perinteisen metsäsektorin (Egypti on suurin suomalaisen mäntypuun ostaja) lisäksi on tuotu maahan laitteita ja tekniikkaa. Toisaalta tuonti Egyptistä on vain 20 miljoonan euron tasolla. Tuontituotteiden valikoimaa voisi myös laajentaa muun muassa tekstiili- ja elintarvikealalla. Egyptiläiset arvostavat suomalaista laatua ja ovat kiinnostuneita lisäämään yhteistyötä eri sektoreilla.
Kesäkuussa 2015 Kairossa vieraili alivaltiosihteeri Matti Anttosen johtama 17 yrityksen delegaatio. Edellisestä VKE-matkasta ehti kulua seitsemän vuotta (ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen 2008). Vierailu oli erittäin onnistunut ja synnytti konkreettisia jatkosuunnitelmia. Egyptin orastava talouskehitys tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja osaamiselle. Markkinoille on kysyntää, mutta suomalaisella laadulla on hyvät mahdollisuudet. Markkinoillepääsy vaatii ponnisteluja, mutta ei ole mahdotonta. Suurlähetystö voi myös osaltaan auttaa, tarjoamalla arvovaltapalveluitaan yrityksille.