Sijoitustoiminnalla voidaan taloudellisen tuoton lisäksi saavuttaa myönteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Social Impact Bond (SIB) ja Development Impact Bond (DIB) ovat uudehkoja tai uunituoreita kehitysrahoituksen muotoja, jotka valjastavat yksityistä rahaa hyviin tarkoituksiin.
Rahoitusmarkkinoilla on viime vuosikymmenenä oltu innovatiivisempia kuin Pelle Peloton konsanaan. Viimeistään seitsemän vuoden takainen globaali rahoituskriisi osoitti kuitenkin, ettei kaikki kekseliäisyys ole hyvästä. Investointipankkiirien kikkailu erityisesti ns. sub-prime asuntolainojen arvopaperistamisella oli osaltaan aiheuttamassa koko globaalia rahoitus- ja talousjärjestelmää ravisutelleen kriisin.
Onneksi rahoitusmarkkinoilla on innovoitu jotain hyvääkin.
The name is BOND. Social Impact Bond (SIB) on sosiaalisen vaikuttavuuden joukkovelkakirja eli bondi. Kyseessä on sijoitustoiminta, jolla taloudellisen tuoton lisäksi tavoitellaan mitattavia myönteisiä sosiaali- tai ympäristövaikutuksia. Nämä arvopaperit ovat yksi vaikuttavuussijoittamisen muoto.
Vaikuttavuussijoittaminen on aina tarkoituksellista. Positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus on toiminnan tarkoitus, ei tahaton seuraus. Kenties siteeratuin esimerkki tulee Iso-Britanniasta. Siellä SIBeillä on kerätty yksityisiä varoja hankkeisiin, joilla pyritään parantamaan julkisrahoitteisten hankkeiden sosiaalisia vaikutuksia. Varoilla on muun muassa ehkäisty vankilasta vapautuneiden tekemiä uusia rikoksia.
Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IDB) on ollut eturintamassa viemässä SIB:iä eteenpäin kehitysmaissa. IDB:n alainen Multilateral Investment Fund (MIF) lanseerasi keväällä 2014 SIB:in haluten testata ensimmäisenä sen toimivuutta nousevissa talouksissa.
Käytännössä SIB toimii niin, että investoija (esim. kehitysrahoituslaitos) investoi varoja hankkeeseen maassa X. Hankkeen toteuttaa palveluntarjoaja (esim. kansalaisjärjestö). Hankkeen tuloksia arvioi ulkopuolinen taho. Vain, jos ulkopuolinen arvioija katsoo, että hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu, maksaa rahoittaja (esim. maa X) takaisin investoijalle sen investoimat rahat ja koron.
Too good to be true?
Ei vaan totista totta. Itse vaikuttavuussijoittaminen ei ole uusi asia. Sitä on harjoitettu mm. mikrorahoituksen muodossa vuosia. Uutta on se, että vaikuttavuussijoittaminen on vihdoin tekemässä laajempaa läpimurtoa. Rahavirroissa se ei vielä näy, sillä kyseisiin instrumentteihin virranneet rahat ovat vasta noin 40 miljardia dollaria eli vain promille maailman pääomamarkkinoista. Läpimurtoa kuitenkin kuvastaa se, että lähes kaikki maailman suurimmista rahoituslaitoksista ovat jo luoneet oman yksikön kehittämään vaikuttavuussijoittamista.
Toinen SIB:in kaltainen kehitysrahoituksen alalla vastikään lanseerattu uusi instrumentti on Development Impact Bond (DIB). Sama investoija → palveluntarjoaja → arvioitsija → hankkeen rahoittaja (esim. julkisen sektorin toimija) periaate toimii DIB:ssä kuin SIB:ssä. Sinänsä kyseessä ei ole oikea joukkovelkakirja vaan tulosperustaisuuteen pohjautuva sopimus. DIBiä on kehitellyt työryhmä, jonka organisaattoreina toimivat yhdysvaltalainen The Center for Global Development ja brittiläinen Social Finance.
Riskin siirtäminen julkisilta toimijoilta yksityisille toimijoille tai investoijille on sekä DIBin että SIBin olennainen ominaisuus. Korkean riskit muiden tekijöiden kanssa estävät usein julkisia toimijoita rahoittamasta riittävästi esim. ennaltaehkäisyä tai innovatiivisia lähestymistapoja, joihin liittyy epävarmuuksia tulosten saavuttamisen suhteen. DIB ei ole avain kaikkiin kehitysrahoitushaasteisiin.
Jo nyt ensimmäisten kokeilujen perusteella on selvinnyt, että niiden toteuttaminen on hankalaa ja aikavievää. DIB on kuitenkin yksi lupaava ja kokeilunarvoinen tapa valjastaa yksityinen raha mukaan kehitysrahoitukseen.
Lapset kouluun ja parempaa opetusta
Ensimmäinen DIB lanseerattiin kesäkuussa 2014. UBS Optimus Foundation (investoija), Children’s Investment Fund Foundation (hankkeen maksaja), Educate Girls -järjestö (hankkeen toteuttaja) sekä Instiglio (hankkeen johtaja) ryhtyvät yhteistyöhön kolmivuotisen pilotin toteuttamiseksi Intiassa. Tarkoituksena on saada oppilaat pysymään koulussa ja parantaa oppimistuloksia.
Ennen kuin vaikuttavuussijoittaminen sekä SIB ja DIB valtavirtaistuvat on paljon tehtävää. Suomessa vaikuttavuussijoittamisen kanssa painii mm. Sitra, joka on ottanut asiakseen tuoda rahoitusmuodon Suomeen. Sitran mukaan toimivan vaikuttavuusinvestoinnin ekosysteemin rakentamiseksi ei riitä pelkkä sijoittajien, julkisen sektorin ja innovatiivisten toimijoiden halu ratkaista yhteiskunnallisia haasteita.
Lisäksi tarvitaan itsenäisiä kumppaneita, jotka auttavat tulosten mittaamisessa ja onnistumisten arvioinnissa, yhteisö, joka kehittää standardeja vaikuttavuusinvestoimiselle, sijoitusrahastoja yhdistämään voimia sekä lopulta jopa jälkimarkkinoiden luojia.