”Tarvitsemme innovatiivisia ratkaisuja hauraiden maiden kehityshaasteisiin” sanoi YK:n kehitysohjelman UNDP:n alipääjohtaja Jens Wandel vieraillessaan Suomessa. Suomalaisyrityksillä on paljon osaamista ja teknologiaa. Silti vuonna 2014 Suomi sai vain 22 miljoonan potin YK:n tekemistä 17 miljardin dollarin hankinnoista. Missä vika? Eivätkö suomalaisyritykset ole kiinnostuneita YK:n tarjouskilpailuista?
Vuoden 2014 lopussa YK:n globaalille markkinapaikalle www.ungm.org oli rekisteröitynyt yhden käden sormin laskettava määrä suomalaisyrityksiä. Ulkoministeriön ja muiden Team Finland -toimijoiden järjestämien seminaarien ja tietoiskujen myötä tietoisuus on onneksi levinnyt, ja nykyisin rekisteröityneitä yrityksiä on jo yli 200.
YK:n kehitysjärjestöistä lastenavunjärjestö UNICEF, väestörahasto UNFPA ja kehitysohjelma UNDP tukevat kehitysmaita köyhyyden vähentämisessä, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä koulutus- ja terveyspalveluiden ja työpaikkojen luomisessa. YK ostaa teknologiaa ja tietotaitoa järjestöjen ohjelmien toimeenpanoa varten.
Kiinnostus suomalaiseen osaamiseen tuli viimeksi esiin toukokuussa Istanbulissa, YK:n pääsihteerin järjestämässä ensimmäisessä maailman humanitaarisessa huippukokouksessa. Ministeri Toivakan valtuuskunnassa oli mukana yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Ihmisten auttaminen humanitaarisissa kriiseissä vaatii infrastruktuuria ja palveluja.
Kokonaiset paketit kiinnostavat
Syyrian sota on ajanut Turkkiin lähes 3 miljoonaa pakolaista, joista 830 000 on kouluikäisiä lapsia. Lapsista kuitenkin vain alle puolet pääsee tällä hetkellä kouluun, joten digitaalisille opetuspalveluille on suuri kysyntä. Tarvitaan myös terveyspalveluja, nopeasti rakennettavia asuntoja ja tietenkin energia-, vesi- ja jätehuoltoa. YK:n humanitaarisen avun järjestöt kuten maailman ruokaohjelma WFP ja pakolaisjärjestö UNHCR etsivät päivittäin ratkaisuja näihin.
Suurimmat YK- hankinnat tehdään rauhanturvaoperaatioissa. Yksittäisten tuotteiden sijaan YK on kiinnostunut kokonaisvaltaisista palveluista – kenttäleirin pystyttämisestä ”avaimet käteen” -periaatteella. Toisin sanoen yksittäisten toimittajien tuotteet ja palvelut olisi tavallaan koottava toimiviksi ”paketeiksi”. Tällainen yhteistyö ei valitettavasti vielä ole suomalaisten yritysten välillä kovin yleistä. Kannustan yrityksiä kehittämään tällaista ”klusteriyhteistyötä” – silloin saa varmimmin herätettyä YK järjestöjen kiinnostuksen.
Monet yritykset pelkäävät lähteä kilpailemaan YK järjestöissä hankintaprosessien monimutkaisuuden takia. Helposti YK tarjouskilpailuja ei voiteta – referenssien lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä. Mutta kun ovea on saatu raotettua, voi syntyä pitkäaikaisia kumppanuuksia. Olen havaitsevani, että kansainväliset yritykset hakeutuvat nyt YK:n kumppaneiksi kestävän kehityksen alueella – ne katsovat tällaisen kumppanuuden parantavan niiden yrityskuvaa ja kilpailukykyä.
Olen kuullut monelta YK:n johtajalta, kuinka kiinnostuneita he ovat meidän innovaatioistamme. Nyt on tärkeää etsiä aktiivisesti mahdollisuuksia yhteistyöhön ja tarjota näitä ratkaisuja YK:lle.
Pohjoismainen YK hankintaseminaari pidetään Kööpenhaminassa 15.-16. Kesäkuuta. YK:n hankintasivustoja kannattaa tutkia ja rekisteröitä ungm-rekisteriin. Osallistumalla Team Finland -tilaisuuksiin saa kontakteja ja tietoa YK:n hankintamenetelmistä. Ulkoministeriö, Finpro ja koko Team Finland -koneisto ovat valmiina auttamaan YK-markkinoista kiinnostuneita yrityksiä.
Kannustan kaikkia tutustumaan YK:n tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin! Tähän meitä kannustavat myös kestävän kehityksen tavoitteet.
EU järjesti helmi-maaliskuussa YK:n hankintafooruminen New Yorkissa EU-maiden yrityksille. Foorumin raportti löytyy linkistä, ja toivon sen sisältävän hyödyllistä tietoa yrityksille.