Pölyinen, kuiva kausi

Ilmastonmuutos on kärjistänyt olosuhteita eteläisessä Afrikassa. Kuivemmilla tasangoilla on kärsitty poikkeuksellisesta kuumuudesta ja kuivuudesta, sateisimmilla metsä- ja kosteikkoalueilla on puolestaan koettu rankkasateita ja tulvia. Kuuluisat Viktorian putoukset uhkaavat kuivua.

Tuulimylly Karoon tasangolla Etelä-Afrikassa. Kuva: South African Tourism (Flickr).
Tuulimylly Karoon tasangolla Etelä-Afrikassa. Kuva: South African Tourism (Flickr).

Veden vähyys voi johtaa nälänhätään

Kuivuus uhkaa maataloutta, joka on merkittävä työllistäjä ja vientitulojen lähde. Kuivuus uhkaa myös ruokaturvallisuutta. Eteläisen Afrikan maissisato jää tänä vuonna kuivuuden vuoksi 2/3 normaalista. Perusruoan maissin hinta nousee. Yli 10 miljoonan ihmisen arvioidaan pian tarvitsevan ruoka-apua, 1,5 miljoonaa on jo nälän partaalla Zimbabwessa.

Sähköpulaa on paikattu juoksuttamalla kuivuvia vesivarastoja sähkön jauhamiseen, mikä on entisestään alentanut jokien ja patojen pintoja. Johannesburgin alueen tärkein veden lähde on Lesothon vuorille padotut tekojärvet. Samalla kun Lesothon vettä viedään naapurimaihin, kärsivät Lesothon viljelijät vähäisistä sateista. Gaboronessa ei ole satanut kahteen vuoteen, ja kaupungin vesihuollolle tärkeä tekojärvi on kuivunut kokonaan.

Veden puute hidastaa investointeja

Teollisuuskaan ei pysty elämään ilman vettä. Veden vähyys ja huono laatu hidastavat kaivattuja investointeja. Vuosikymmeniä myrkylliset ja happamet kaivosvedet on säilötty avoimiin lietealtaisiin tai hylättyihin kaivoskuiluihin uhaten pohjavesiä. Vesi-infrastruktuuri ei ole riittävää ja olemassa olevakin natisee liitoksissaan. Yli 70 % jätevesistä päästetään luontoon. Juomavedestä on Etelä-Afrikassakin alueittain pulaa. Valtion ja kuntien vesihallinnot kärsivät samoista ongelmista kuin hallinto yleensäkin, organisoinnin, johtamisen ja taitojen puutteesta, korruptiosta puhumattakaan. Kunnallisesta juomavedestä tai siitä saatavista tuloista yli kolmannes menetetään huonon huollon, eli vuotojen ja kustannuksia vastaamattoman hinnoittelun vuoksi.

Etelä-Afrikka tutkii Karoon alueen runsaitten liuskeöljyesiintymien hyödyntämistä. Karoo on maan kuivimpia seutuja, eikä alueelta löydy niitä miljardeja litroja vettä, jota liuskeöljyn erottamiseen tarvittaisiin.

Vettä putken päässä?

Voimavarat paremmin hyödyntämällä pystyttäisiin kunnallisissa vesihallinnoissa keräämään yli 7 miljardin randin (yli 640 miljoonan euron) lisätulot, säästyvästä vedestä puhumattakaan. Vettä täytyy kierrättää, niin kunnissa kuin teollisuudessa. Kaivosteollisuuden huuhteluvesiä voi puhdistaa ja niistä voi poistaa suolat. Sadeveden keruu on toistaiseksi yksittäisten, tiedostavien toimijoitten varassa.

Keinot vähenevän veden parempaan hyödyntämiseen ovat olemassa. Niitten onnistunut toimeenpano edellyttää valtion ja yksityissektorin yhteistoimintaa, jota toistaiseksi hidastaa niitten vakava keskinäinen epäluulo. Jos osapuolet eivät laskeudu ideologisista norsunluutorneistaan ja toimi, koetaan Etelä-Afrikassa 10 vuoden kuluessa vakava vesipula. Kuivuuden uhat taloudelle ovat saaneet hallituksenkin vakavasti pohtimaan ilmastonmuutosta.