Islannin matkailun kasvu, haasteita tuottavien mahdollisuuksien kera

Islannilla menee taas hyvin. Maassa on miltei täystyöllisyys (1,9 % työttömiä) ja talous kasvaa. Pääsyy maan nousukauteen on matkailualan kasvu. Matkailijoiden määrä jatkaa kasvuaan myös tänä vuonna ja jokainen kuukausi on tähän mennessä ollut ennätyskuukausi.

Näkymät Hallgrimskirkjan kirkon tornista Reykjavikin keskustan yli, kaukana näkyy Snæfellsnesin niemimaa ja jäätikkö. Kuva: Christa Blomberg
Näkymät Hallgrimskirkjan kirkon tornista Reykjavikin keskustan yli, kaukana näkyy Snæfellsnesin niemimaa ja jäätikkö. Kuva: Christa Blomberg

Matkailijoita kävi viime vuonna maassa noin 1,3 miljoonaa, ja kasvua oli vuoteen 2014 verrattuna 29,2 %. Silloinkin jokainen kuukausi oli ennätyskuukausi. Optimistisimmat ennusteet ovat, että vuonna 2017 matkailijoiden määrä on jo 2 miljoonaa. Tämä on valtava määrä siihen verrattuna että Islannin asukasluku on 330 000.

Lentojen määrä Islantiin kasvaa ja lentojen hinnat ovat laskeneet, tuoden maahan lisää matkailijoita. Icelandair on onnistunut markkinoimaan stop-over mahdollisuuttaan. Tarjoamalla mannerten välillä matkustaville mahdollisuuden pysähtyä Islannissa pariksi päiväksi ilman lisäkustannuksia on tuonut maahan matkailijoita, joita ei olisi muuten tullut.

Islantiin 2011 perustettu halpalentoyhtiö WOW air on tuonut lisää matkustajia samalla, kun Icelandair on joutunut alentamaan hintojaan saatuaan kilpailijan.

Mitä huima kasvu tarkoittaa?

Matkailijat tuovat runsaasti valuuttaa maahan ja matkailuala on noussut kalastusalan ohi Islannin merkittävämmäksi alaksi. Hotellihuoneiden määrä ei ole pysynyt mukana matkailijoiden määrän kehityksessä ja majoitus on hinnakasta, vaikka lennot islantiin saisi halvalla.

Vaihtoehtoisia majoitusmahdollisuuksia onkin ilmestynyt markkinoille. Esimerkiksi Airbnb kotimajoituksien tarjonta on kasvanut. Vuoden alussa Airbnb asuntoja oli Islannissa 3 900, ja asuntojen määrä onkin kasvanut vuodessa jopa 124 %.

Reykjavikin keskusta-alue, tunnettu ’Reykjavik 101’ alueena, onkin ainoa alue pääkaupunkiseudulla jossa väkiluku vähenee. Tämä johtuu siitä, että asunnot vuokrataan Airbnb kautta ja vanhat rakennukset saavat antaa tilaa uusille hotelleille.

Helsingissä on myös käyty keskustelua Airbnb-kotimajoituksen kasvusta. Hotelliala Suomessa ei ole ottanut Airbnb suosion kasvua vastaan lämmöllä. Islannissa hotelliala ei ole ollut kovin äänekäs keskustelussa Airbnb-majoituksista. Äänekkäimmät vastustajat ovat olleet kaupungin asukkaat. Vuokra-asuntomarkkinat ovat hyvin vaikeat paikallisille, hinnat nousevat ja tarjonta vähenee. Maassa rakennetaan paljon mutta eniten matkailualaa varten.

Tarvetta lisätyövoimalle

Vuokra-asuntojen puute asettaa myös haasteita työmarkkinoille. Matkailualan kasvun myötä Islantiin tarvitaan lisää työvoimaa. Islannin eläinkeinoelämän keskusliiton mukaan maahaan tarvitaan 2 000 henkilöä lisää vuosittain ulkomailta seuraavien 15 vuoden aikana. Mutta houkutellakseen työperäistä maahanmuuttoa tarjolla on myös oltava asumismahdollisuuksia kohtuulliseen hintaan.

Asuntojen puute ei ole ainoa ongelma. Airbnb vieraat ovat häirinneet vakituisia asukkaita, mikä on johtanut vastarintaan. Vakituiset asukkaat ovat kyllästyneet meluun ja ovikellon soimiseen keskellä yötä matkailijoiden etsiessä loma-asuntoaan. Asukkaiden tyytymättömyys johti äskettäin siihen, että taloyhtiöissä kaikkien asukkaat täytyy hyväksyä talossa tapahtuva Airbnb-toiminta.

Jää nähtäväksi miten uusi sääntö vaikuttaa Airbnb:n kautta vuokrattavien huoneistojen määrään. Toinen ongelma on, että valtaosa henkilöistä jotka vuokraavat Airbnb kautta asuntoja, eivät ole hakeneet toimintaan lupia eivätkä maksa veroja.

Ilmaston haasteet

Matkailijoita käy maassa eniten kesäkuukausien aikana. Islantilaiset pyrkivät saamaan matkailijoita vuoden ympäri tasaisemmin, ja ovatkin onnistuneet kasvattamaan ympärivuotista matkailua.

Islannin vaihteleva ilmasto on kuitenkin haasteellisempi talvikuukausien aikana. Teiden kunnossapito säällä kun säällä on vaikeaa. Tammikuussa Islannin lehdet kirjoittivat ilouutisesta, kun Reykjavikiin oli ostettu polannemurskaajaa Suomesta. Koneet ja kuljetusvälineet ovatkin sitä mitä Suomesta viedään Islantiin eniten. Ja lumitöiden osalta täytyykin todeta että Suomesta löytyy snow-howia, josta Islantilaisille olisi hyötyä.

Gullfossin vesiputous joka on yksi suositun "Kultainen kolmio" päiväretken kohteista jonka turvallisuudesta on keskusteltu laajasti. Kuva: Christa Blomberg
Gullfossin vesiputous joka on yksi suositun ”Kultainen kolmio” päiväretken kohteista jonka turvallisuudesta on keskusteltu laajasti. Kuva: Christa Blomberg

Satsauksia turvallisuuteen

Kasvavan matkailun mukana myös tapaturmien määrä on kasvanut.

Liikenteessä tapahtuu säännöllisin välein onnettomuuksia. Useimmiten kuljettajana on ollut matkailija, joka ei ole tottunut ajamaan lumisilla tai jäisillä teillä. Suosittujen nähtävyyksien turvallisuudesta onkin keskusteltu paljon: mahtavat nähtävyydet voivat olla vaarallisia, jos ei ole varovainen.

Islannin luonto on arvaamaton. Maa on täynnä kuumia lähteitä, vesiputouksia ja jyrkkiä rinteitä jonka ympärille on mahdotonta rakentaa suojakaiteita.

Ratkaisua ongelmaan ei ole löytynyt. Valtio on kuitenkin päättänyt panostaa tänä vuonna 4,6 miljoona euroa suosittuihin nähtävyyksiin. Suurin osa varoista menee kohteiden turvallisuuden parantamiseen.