Kaupankäynnin aamunkoi

Kaupankäynnin perusteet ovat muuttuneet suhteellisen vähän historian alkuhämäristä. Muodot ovat kehittyneet ja tänään kaupankäynti on välttämätön osa arkeamme – käymme Ebayssä, ostamme ruokatarpeet lähikaupasta ja harkitsemme auton vaihtamista uudempaan.

Kuva: rajkumar1220, Flickr.com, ccby 2.0
Kuva: rajkumar1220, Flickr.com, ccby 2.0

Historian aamuhämärissä kaksi keräilijä-metsästäjä – heimoa kohtaa ensi kerran savannilla. Toinen matkalla pohjoiseen, toinen etelään.  Päälliköiden on päätettävä mitä tehdä. Kyse on selviytymisestä ja oman heimon tulevaisuudesta. Vaihtoehdot ovat: heimot väistävät toisiaan, pyrkivät ryöstämään toisen heimon tai pysähtyvät ja käyvät vaihtokauppaa.

Ensimmäinen vaihtoehto on helppo ja riskitön, mutta jättää hyödyntämättä mahdolliset kohtaamisesta koituvat edut.

Toisessa vaihtoehdossa on paljon voitettavaa, mutta riskinä on joutuminen tappiolle ja oman heimon häviäminen kartalta. Lisäksi mahdollinen voitto voi tulla liian korkeaan hintaan, jolloin voittanut heimo jatkaisikin matkaansa heikommassa kunnossa ja pienemmin voimavaroin.

Kolmas vaihtoehto takaisi molemmille heimoille lisää resursseja, kun vaihtokauppaa voitaisiin tehdä ylimääräisillä hyödykkeillä, ja samalla voisi vaihtaa tietoja hyvistä saalistus- ja kalastuspaikoista.

Mitä päälliköt tekivät? Sitä emme saa tietää, mutta ehkäpä päälliköt ratkaisivat kaupankäynnin olevan paras vaihtoehto, ja näin heimoilla oli hieman paremmat mahdollisuudet selviytyä.

Myöhemmin kauppapaikkojen synty ja kaupparauhan ylläpito mahdollistivat aineellisen hyvinvoinnin kehityksen sekä tiedon leviämisen eri puolille.

Uudet keksinnöt, tuotteet, ajatukset ja uutiset matkasivat kauppiaiden mukana kaikkialle.  Valitettavasti kauppa ja taloudelliset intressit toimivat myös yllykkeinä sodille ja riistolle.

Lähtökohtaisesti hyvän toimintatavan ja periaatteen valjastaminen muille eduille todisti ihmisten kykenevän myös tälläkin alueella pahaan.

Kaupankäynti vapautunut

Kaupankäynnin perusteet ovat muuttuneet suhteellisen vähän historian hämäristä. Muodot ovat kehittyneet ja tänään kaupankäynti on välttämätön osa arkeamme – käymme Ebayssä, ostamme ruokatarpeet lähikaupasta ja harkitsemme auton vaihtamista uudempaan.

Kaupankäynnin vapautumisen myötä myös kehittyvät maat ovat entistä enemmän saamassa juonesta kiinni. Kaikkea ei tarvitse tehdä kotona ja tullimuurien takana ei oma teollisuus kehity kyllin kilpailukykyiseksi. Globaalien arvoketjujen hyödyntäminen on kustannustehokas tapa tuottaa ja käydä kauppaa.

Protektionismin peikko vaanii edelleen kaikkialla. Tullien tilalle jopa kauppapoliitikot, nuo vapaan kaupan ritarit ja puolestapuhujat, keksivät tarpeen vaatiessa uusia esteitä. Lukuisat tekniset säännöt ja määräykset, standardit ja vaatimukset muodostavat uusia muureja.

Taloudellisesti vaikeina aikoina monelle poliitikolle, mielipidevaikuttajalle tai kauppadiplomaatille voi olla vaikeaa perustella markkinoiden avaamista keinona luoda uutta hyvinvointia.

Muutosten keskellä on inhimillistä turvautua vanhaan ja toivoa vanhojen hyvien aikojen paluuta. Valitettavasti aika ja kehitys eivät kulje taaksepäin. Voimme vain vaikuttaa siihen, kuinka hyvin olemme valmistautuneita hyödyntämään tulevaisuuden haasteet.

Kauppapolitiikan aika

Kauppa ja kauppapolitiikka elävät tänään uutta renessanssia ja kukoistusta. Balin WTO:n ministerikokouksessa puhunut silloinen ulkomaankauppaministeri Stubb tiivisti tilanteen hyvin toteamalla ”Trade is Back”.

Tulevaisuus ei synny ilman kovaa työtä. Kauppaneuvotteluista – on sitten kyseessä kahdenväliset tai usean maan kesken käytävät – kaikkien on saatava kävellä voittajina ulos, kaikkien on saatava konkreettisia hyötyjä. Muutoin neuvottelut jäävät viimeisiksi.

Mitä tapahtui seuraavaksi auringon polttamalla savannilla? Kenties heimojen jatkaessa matkaansa onnistuneiden vaihtokauppojen jälkeen, muutaman esi-isän tajunnan reunamilla kyti ajatus kaupasta elannon turvaajana. Kyseessä tuskin oli mikään tajunnan räjäyttävä kokemus, mutta kuitenkin ensimmäinen askel vapaan kaupan tiellä.