Presidentti Recep Tayyip Erdoğan astui virkaansa 28.8.2014. Juhlallinen vastanotto järjestettiin vielä Çankaya Köşküssä – presidentin linnassa – joka sijaitsee vain kivenheiton matkan päässä lähetystön kansliarakennuksesta. Uusi presidentti on kuitenkin jo muuttoaikeissa, sillä muutaman vuoden ajan on rakennettu uutta valtion virka-asuntoa Ankaran kaupungin länsipuolelle. Aksarayksi (valkoinen palatsi) nimitetty presidentin virka-asunto on huikean suuri, maisemoidun puiston ympäröimä, kauttaaltaan valkoinen rakennuskompleksi, joka näkyy kauaksi.
Presidentti Erdoğan valittiin viisivuotiseen tehtävään 51.7 % ääniosuudella. Pääoppositioehdokas İhsanoğlu sai äänistä hieman alle 38 %, mikä ei ollut ollenkaan huono saavutus ottaen huomioon, että tuntemattomuudesta ilmestyneellä kandidaatilla oli aktiivista kampanja-aikaa vain muutama kuukausi. Sitten vaalien opposition ehdokas on tosin haihtunut kuin ilmaan. Vastavalittu presidentti lupasi virkaanastujaispuheessaan olla ”koko kansan presidentti”, mikä on tietysti hyvä viesti. Turkkilainen yhteiskuntahan on polarisoitunut. Suhteellisen tuoreessa muistissa on myös viimekeväinen paikallisvaalikampanja, jonka silloinen pääministeri Erdoğan hallituspuolue AKP:n johtajana henkilöi itseensä. Vastustajia roimittiin surutta.
Uuden presidentin myötä vaihdettiin myös huolellisesti orkestroidulla tavalla AK-puolueen puheenjohtaja. Vain päivää ennen presidentin virkaanastujaisia AKP:n puoluekongressin 1388 äänivaltaisesta edustajasta 1382 antoi äänensä Ahmet Davutoğlulle, joka näin vaihtoi ulkoministerin salkun pääministerin suureen kapsäkkiin ja ryhtyi samalla puolueen puheenjohtajaksi. Puoluekongressiin osallistuneet n. 40 000 edustajaa antoivat korviahuumaavat aplodit. Erdoğanin jäähyväispuhe, joka samalla luotasi tulevaan aina vuoteen 2023 saakka – Turkin tasavallan satavuotisjuhla – kesti sitten kaksi tuntia.
Turkin poliittinen syksy jatkuu jännittävänä ja haasteellisena. Parlamenttihan joutui pidentämään kauttaan kesällä, lähti sitten hieman yllättäen lomalle pari päivää ennen sovittua ajankohtaa elokuussa ja on taas koolla, vaikka virallisesti istuntokauden tulisi alkaa 1.10.
Syynä tähän ns. omnibus-lakipaketti, johon on koottu ”kaikenlaisia rippeitä istuntokauden ajalta”. Osana pakettia on nyt hyväksytty – hiljaisuudessa – internetin toimintaa koskeva laki, joka antaa telekommunikaatioviranomaiselle laajat oikeudet rajoittaa internetiin pääsyä tai blokeerata sivustoja. Syynä rajoitukseen voivat uutisoinnin mukaan olla ”kansallinen turvallisuus”, ”yleisen järjestyksen ylläpito” ja ”rikoksen ehkäiseminen”. Oikeuden päätöstä ei siis tarvita. Laki menee vielä presidentin hyväksyttäväksi. On hyvin todennäköistä, että oppositio tulee viemään lain maan perustuslakituomioistuimeen. Euroopan komission jäsen Nellie Kroes on jo todennut uuden lain olevan huono uutinen sananvapaudelle.
Sekä presidentti että pääministeri ovat jälleen kerran todenneet EU-jäsenyyden olevan maan tavoite – ja takarajaksi on asetettu vuosi 2023. EU-jäsenyys on tavoittelemisen arvoinen, mutta se edellyttää kriteerien täyttämistä ja kovaa työtä. German Marshall Fundin juuri julkaistun mielipidemittauksen (Transatlantic Trends 2014) mukaan 53 % turkkilaisista katsoo jäsenyyden olevan maalle hyödyksi. Nousua viime vuodesta on kahdeksan prosenttiyksikköä. Ja 49 % turkkilaisista sanoo NATOn olevan relevantti maan turvallisuuden takaamiseksi. Turkki on ollut puolustusliiton jäsen vuodesta 1952.