Chainanalysisin lokakuussa 2021 julkaiseman raportin mukaan Argentiinassa käytetään kymmenenneksi eniten kryptovaluuttoja maailmassa. Latinalaisen Amerikan maista vain hyperinflaatiosta kärsivä Venezuela on listauksessa Argentiinaa korkeammalla. Raportin mukaan Latinalaisessa Amerikassa kryptovaluuttojen hankkimiseen kannustaa erityisesti tarve säilyttää säästöjen arvo.

Argentiinan taloushistoria on omaa luokkaansa maailmassa. Ennen ensimmäistä maailmansotaa maatalousvaltainen Argentiina kuului maailman kymmenen varakkaimman valtion joukkoon. Lukuisten poliittisten ja taloudellisten kriisien myötä Argentiinan talous on nykyään tunnettu useista velkojen laiminlyönneistä sekä 50 % vuotuisesta inflaatiosta.

Luultavasti yleisin tapa, jolla argentiinalaiset pyrkivät säilyttämään säästöjensä arvon on käteisen vaihtaminen Yhdysvaltain dollareihin. Uudeksi säästämistavaksi on kuitenkin noussut kryptovaluuttojen hankkiminen. Kansainvälisesti tunnettujen kryptovaluuttojen ostamisen lisäksi Argentiinassa on kehitetty omia kryptovaluuttoja.

Peronio – ”kansan raha” inflaatiota vastaan

Mielenkiintoinen esimerkki argentiinalaisesta kryptovaluutasta on ”kansan rahaksi” kutsuttu peronio. Peronio on älykkäisiin sopimuksiin perustuva niin kutsuttu vakaavaluutta (eng. stablecoin) eli kryptovaluutta, jonka arvo on sidottu toiseen valuuttaan, tässä tapauksessa Yhdysvaltain dollariin. Yksi yhdysvaltain dollari vastaa 250 peroniota (Pe), ja peroniot on mahdollista vaihtaa takaisin dollareihin milloin vain.

Peroniota markkinoidaan pitkälti keinona, jolla käyttäjä pääsee eroon argentiinalaisen rahaelämän perinteisistä ongelmista. Peronion avulla hankkijan kerrotaan pystyvän säilyttämään säästöjensä arvon sekä saamaan niille jopa 15 % vuotuisen koron. Rahansiirtojen kerrotaan olevan lisäksi muun muassa halpoja ja nopeita.

Mahtipontinen nationalistinen ja populistinen retoriikka hyvin tyypillistä Argentiinassa

Kiehtovan peroniosta tekee erityisesti sen nationalistinen ja populistinen retoriikka. Valuutan nimi viittaa Argentiinan entiseen presidenttiin Juan Domingo Peróniin (1895-1974) sekä hänen luomaansa poliittiseen liikkeeseen, peronismiin. Vasemmistopopulistinen Perón toimi maan presidenttinä vuosina 1946-1955 sekä maanpaon jälkeen uudelleen vuosina 1973-1974. Peronismi leimaa edelleen argentiinalaista politiikkaa: esimerkiksi maan nykyinen presidentti Alberto Fernández sekä tämänhetkinen hallituskoalitio Frente de Todos voidaan katsoa peronistiseen liikkeeseen kuuluviksi, vaikkakin suuntauksia peronismin alla on lukuisia.

Peronion kantavat ajatukset ovat mielenkiintoisesti ristiriidassa. Kryptovaluutan nimi viittaa peronistiseen liikkeeseen, jolla on ollut oma roolinsa Argentiinan talouden ongelmissa. Maan epävakaa taloustilanne taas on yksi peronion olennaisimmista syntysyistä. Argentiinalaisessa ajattelumallissa epäloogisuudella ei kuitenkaan ole merkitystä: maa on suurin ja kaunein ongelmistaan huolimatta!

Nelli Rönkkö

Argentiinan poliittinen ja ekonominen realiteetti on surullisen kiehtova. Velkaa on kymmeniä miljardeja, politiikka vahvasti polarisoitunutta, jopa seesteiseltä vaikuttavassa Patagoniassa kytee konflikti. Paikallisten kanssa jutellessa tuntee käsinkosketeltavaa turhautumista tilanteeseen. Ihmiset tuntuvat olevan todella perillä poliittisesta tilanteesta, ja mielipiteet ovat vahvoja. Hienoista epätoivon tunnetta tuntuu olevan ilmassa.

Kyseessä on kuitenkin valtio, jolla on historiaa diktatuurista, syvistä ekonomisista kriiseistä ja sodista. Argentiina on myös yksi koronan pahiten runtelemia maita. Pandemian aikana BKT laski 10%, ja inflaatio on 50% luokkaa.

Onko siis ihmekään, että ihmiset turhautuvat?

Medialukutaitoa

Nykymaailmassa mediakriittisyys ja medialukutaito ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Täytyy tietää kuka kirjoittaa mitäkin, ja millä tarkoituksella. Valeuutiset aiheuttavat maailmalla välillä pahaakin vahinkoa, eikä Argentiina ole poikkeus. Marraskuun lopulla Argentiinan keskuspankin nimissä levitetty väärennetty tiedosto aiheutti yli 500 miljoonan dollarin poistumisen finanssijärjestelmästä. Täytyy myös osata löytää informaatiota oikeista paikoista. Yksikin huonosti valittu lähde saattaa antaa todella vääristyneen kuvan. Nyanssia ei kuitenkaan saa unohtaa. Argentiinalaisilla on vielä tuoreessa muistissa vuoden 2001 finanssikriisin varjo. Pelko samankaltaisesta tilanteesta on todellinen, ja mediakriittisyys jää taka-alalle, kun luotto pankkeihin ja valtioon on huono.

Latinalaisessa Amerikassa, jossa lehdistövapaus on kärsinyt vahvasti viime vuosina, kriittinen medialuku on tullut tarpeeseen. Esimerkiksi Argentiina muutama vuosi sitten oli Reporters Without Bordersin lehdistönvapauden indeksin 180:sta maasta sijalla 50., tätä nykyä 69. Lehdistöä vastaan on myös hyökätty. Epävarmassa ekonomisessa ja poliittisessa ympäristössä terve lehdistö ja lehdistövapaus ovat normaalia tärkeämmässä asemassa. Ehkäpä Suomella, joka on tämän vuoden indeksillä toisella sijalla, olisi jotain opetettavaa tällä puolen maailmaa?

Selvittäessäni Mapuche alkuperäiskansan protesteja Argentiinan Patagoniassa tai Paraguayn kärjistynyttä, ja välillä tulehtunuttakin poliittista tilannetta, oli tärkeää varmistaa keräämäni tieto mahdollisimman hyvin. Lähdetietoisuus, ja mediamaiseman sekä mediakonsernien roolien ymmärtäminen korostui.

Myöskin suurten lehtien poliittinen tausta oli hyvä selvittää – uutisoinnin sävy esimerkiksi korruptiosta syytetyn Paraguayn pääkaupungin Asunciónin hiljattain valitun pormestarin suhteen vaihteli välillä paljonkin. Toisaalta sävy oli miltei tukeva, ymmärtäväinen, tai asioista ei uutisoitu ollenkaan. Toiset tahot taas keskittyivät vahvasti virheisiin ja väärinkäytöksiin. Raportoinnissa en kuitenkaan voinut alkaa syyttämään, enkä myöskään puolustelemaan. Neutraalisuus täten syntyi syynäämällä kaikki tärkeimmät lähteet läpi.

Tämä oli vain yksi osa harjoittelustani. Harjoitteluni aikana syntyi entistä vahvempi mielenkiinto Latinalaista Amerikkaa, ja etenkin Argentiinaa kohti. Kiinnostava asiasisältö, sekä loistava työyhteisö tieten auttoivat asiassa. Myönnän, että nyt jo pyörii ajatuksissa, miten palata takaisin Argentiinaan.

Juho Säkkinen

Vuoden 2018 lopulla käynnistynyt Team Finland Knowledge -verkosto perustettiin edustamaan suomalaista korkeakoulutusta ja tutkimusta Euroopan rajojen ulkopuolella. Verkosto luotiin osana suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjauksia 2017–2025 ja sen toimeenpano on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoministeriön yhteistyönä, yhdessä muiden sidosryhmien kanssa. Globaalin verkoston tarkoituksena on tukea ja vauhdittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä. Tämä lisäksi erityisasiantuntijoiden tehtäviin kuuluu osaamisen koulutusinnovaatioiden edistäminen sekä osaajien houkuttelu. Verkosto tekee siis samalla myös maakuvatyötä.

Suomella on koulutuksessa ja tutkimuksessa vastuullinen rooli ja tavoite olla näkyvämpi toimija globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Verkoston tavoitteena on täten olla hyödyksi myös asemamaille ja -alueille. Verkoston korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijat eli TFK-erityisasiantuntijat sijoittuvat Suomen edustustoihin Buenos Airesin lisäksi Washingtonissa, Moskovassa, New Delhissä, Pekingissä, Pretoriassa, Singaporessa sekä Abu Dhabissa. Buenos Airesin, Abu Dhabin, Pretorian ja Singaporen erityisasiantuntijoiden tehtävät ovat alueellisia.

Buenos Airesissa on toiminut lokakuusta 2018 lähtien TFK-erityisasiantuntija Emilia Ahvenjärvi, jonka tehtävät painottuvat Latinalaisen Amerikan Southern Cone alueelle Argentiinaan, Uruguayhin ja Chileen. Team Finland yhteistyön kautta tehtäviä on myös Perussa, Kolumbiassa ja Meksikossa. Tavoitteena on Latinalaisen Amerikan tuntemuksen lisääminen Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten keskuudessa ja näiden vahvempi näkyvyys ja monipuolisempi läsnäolo alueella. TFK-erityisasiantuntija pyrkii edistämään myös suomalaisten toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta nämä yhdessä olisivat vahvempia toimijoita Latinalaisessa Amerikassa.

TFK-harjoittelijana työskentelen eristyisasiantuntijan apuna Buenos Airesin edustustossa. Lisäksi osallistun edustuston muihin tehtäviin tarvittaessa. Oma tehtäväni on myös alueellinen, eli olen päässyt tutustumaan korkeakoulu- ja tiedekenttään koko Latinalaisessa Amerikassa ja samalla olen perehtynyt toimintaan myös Suomessa. On myös ollut mielenkiintoista kuulla uutisia TFK-verkoston toiminnasta ympäri maailmaa. Lisäksi työssä yhdistyy julkinen ja yksityinen sektori: olen tutustunut esimerkiksi monien yritysten ja ministeriöiden toimintaan.

TFK-harjoittelu on Opetushallituksen rahoittama EDUFI-harjoittelu. Harjoittelu kestää kuusi kuukautta ja sen voivat suorittaa opiskelijoiden lisäksi myös vastavalmistuneet. Itse olen viime vuonna valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri. Pääaineenani oli valtio-oppi mutta opiskeluhistoriani on kirjava. Taustana minulla oli korkeakouluharjoittelu Suomen suurlähetystössä Pariisissa. TFK-harjoittelu sopiikin useiden eri alojen opiskelijoille, sillä työ tarjoaa näköalanpaikan korkeakoulutuksen, tieteen ja innovoinnin alojen laajaan toimintaan.

Työtehtäväni ovat olleet todella mielenkiintoisia: aihepiirit ovat vaihdelleet aina opettajankoulutuksesta tekoälyyn. Harjoittelun aikana on tarkoituksena syventyä vapaavalintaiseen teemaan ja kirjoittaa oma raportti aiheesta. Olen kiinnostunut tasa-arvoasioista, joten valitsin aiheekseni sukupuolten välisen tasa-arvon korkeakoulu- ja tiedekentällä Latinalaisessa Amerikassa. Haastattelin raporttiani varten useita tahoja Argentiinassa ja Kolumbiassa ja tapasin Argentiinan akateemisella kentällä tasa-arvon puolestapuhujana tunnetun Universidad Nacional de Nordesten rehtorin Delfina Veiravén. Kirjoitin aiheesta myös TFK-verkoston blogiin korkeakoulutuksen ja tieteen kansainvälistymisestä, jossa fokuksenani oli Argentiinan tilanne: Naiset Argentiinan korkeakoulu- ja tiedekentällä – tulevaisuus näyttää lupaavalta.

Harjoitteluni aikana olen tutustunut monien eri toimijoiden yhteistyöhön ja seurannut keskusteluja esimerkiksi kehitysrahoittajatahojen kanssa. Olen myös tukenut verkottumista moniin toimijoihin ja avustanut kansainvälisten online-tapahtumien järjestämisessä. Oli todella mielenkiintoista olla mukana järjestämässä esimerkiksi CILAC 2021 side-event webinaaria ”From research-based knowledge to sustainable societies”, joka toteutettiin Suomi-Latinalainen Amerikka yhteistyönä. Oli suorastaan jännittävää seurata, miten tuoda yhteen puhujat ja osallistujat ympäri maailmaa ja lisätä vielä simultaanitulkkaus mukaan esitykseen.

COVID-19 pandemia meinasi estää minunkin harjoitteluni. Pandemia on runnellut Argentiinaa rajusti ja aluksi maa pysyi visusti suljettuna. Harjoittelun järjestäminen oli todella haastavaa esimerkiksi maahantulorajoitusten vuoksi, mutta Opetushallituksen Jaana Mutasen, oman ohjaajani Emilia Ahvenjärven ja suurlähettiläs Kirsi Vanamo-Santacruzin sekä monien muiden henkilöiden joustavuuden ja yhteistyön ansiosta harjoitteluni lopulta onnistui suureksi ilokseni. Suurlähetystössä on mahtava ilmapiiri ja Buenos Aires on upea kaupunki. Harjoittelu etä-yhteyksien kulta-aikana on toki ollut normaalista kaukana, mutta kokemuksena erittäin merkittävä.

Rosa Märkjärvi

Vaikka dollari on argentiinalaisten suosima suojasatama inflaatiota vastaan, ei dollareiden ostoa kuitenkaan ole tavalliselle argentiinalaiselle tehty turhan helpoksi. Ensimmäinen ongelma syntyy siitä, että raha ei välttämättä riitä dollareiden ostoon, koska jopa neljä kymmenestä argentiinalaisesta elää köyhyysrajan alapuolella. Jos menojen jälkeen tulot vielä riittävät dollareiden hankintaan, kohtaa argentiinalainen toisen ongelman: mitä kurssia käyttää dollareita ostaessa? Vaihtokursseja Argentiinassa on käytössä todella monta. Kursseista neljä on tärkeitä kansalaisten säästämiselle: Solidario, Blue, MEP (Mercado electrónico de pagos) ja CCL (Contado con Liquidación tai CDO C/LIQ).

Virallinen dollari – dólar Solidario

Kolmannen ongelmansa argentiinalainen kohtaa ostohetkellä: Argentiinan valtio rajoittaa dollareiden ostamista. Argentiinan hallinnolla on ollut aito huoli dollarivarojen loppumisesta. Valtion vaihtotase on viime vuosikymmenen aikana ollut pitkän aikaa negatiivisella, eikä Argentiina saa uutta lainaa suotuisin ehdoin surkean velanmaksajan maineensa takia. Maassa onkin pidemmän aikaan asetettu rajoituksia dollarien ostolle, jotta keskuspankin dollarivarannot eivät pääsisi kokonaan ehtymään. Uusimpina ja rajuimpina rajoituksina, syyskuusta 2019 alkaen, pankeista ja virallisista rahanvaihtopisteistä on voinut ostaa korkeintaan 200 dollaria kuukaudessa. Joulukuusta 2019 alkaen ostaessa on joutunut maksamaan 30 % veron, jonka päälle lisättiin yhdeksän kuukautta myöhemmin vielä 35 % vero. Tätä virallista kurssia (dólar BNA), johon on lisätty 65 % verot, kutsutaan nimellä dólar Solidario.

Viralliset vaihtoehtoiset dollarit

Solidarion lisäksi Argentiinassa on kehittynyt vaihtoehtokursseja, joiden tarkoitus on kiertää ostorajoituksia. Laillisilla MEP-ja CCL-”valuuttakursseilla” yksityishenkilöt ja yritykset pääsevät finanssimarkkinoiden välityksellä kuukausimäärärajoituksitta käsiksi dollareihin. MEP:lla vaihto tapahtuu ostamalla joukkovelkakirja, jonka ostohinta on pesoissa, mutta joka on vaihdettavissa samaksi, mutta dollareissa noteeratuksi joukkovelkakirjaksi. Velkakirja myydään dollareissa, ja myynnin jälkeen dollarit talletetaan arvo-osuustilin kaltaiselle tilille, josta dollarit voidaan siirtää säästötilille nostettavaksi käteisenä. CCL:n käyttöön vaaditaan ulkomaisen pankkitilin omistaminen. Argentiinan markkinoilla ja ulkomailla noteerattu joukkovelkakirja ostetaan pesoilla Argentiinassa. Velkakirja voidaan siirtää tilinhaltijan ulkomaiselle tilille, jolta se myydään ulkomaisessa pörssissä dollarihintaisena. MEP- ja CCL -kurssit syntyvät jakamalla joukkovelkakirjan pesomääräinen ostohinta dollarimääräisellä myyntihinnalla. Kursseihin liittyy myös nk. ”parking”-jakso, jonka ajan pesomääräistä velkakirjaa on pidettävä hallussaan ennen sen myymistä.

Epävirallinen sininen dollari

Itseäni kaikkein eniten kummastuttava kurssi on dólar Blue. Pimeillä markkinoilla epävirallisella vaihtokurssilla vaihdettava Blue on aina ollut olemassa harmaata taloutta varten. Virallisen Solidarion rajoitusten ansiosta Bluesta on tullut argentiinalaisille tärkeä väline dollarien hankintaan. Vaihtaminen Blue-kurssilla on laitonta, mutta todellisuudessa siihen ei puututa. Dólar Bluen omituisesta asemasta rinnakkaiskurssina kertoo, että Bluen löytää sanomalehtien sivuilta virallisten vaihtokurssien rinnalta.

Bluen houkuttelevuutta kuukausirajoitusten puuttumisen lisäksi selittää kurssin hurja nousu. Vuoden 2020 alun noin 73 pesosta kurssi on puolessatoista vuodessa reilusti yli tuplaantunut. Kaikkein eniten Bluessa houkuttelee mahdollisuus verottomuuteen. Koska toiminta perustuu käteiseen, ei myymisestä saatavista voitoista siis voida periä veroja. Bluella elantonsa tekevät pimeät rahanvaihtajat pystyvät tienaamaan normaalin osto- ja myyntihinnan väliin jäävän marginaalin lisäksi ostamalla dollareita virallisilta markkinoilta alhaisemmilla kursseilla ja myymällä sitten pimeillä markkinoilla korkeammalla kurssilla.

Vaihtamistoimintaa harjoittavat hyvin järjestäytyneesti arbolitos-nimellä kutsutut vaihtajat. Arbolito tarkoittaa suomeksi pientä puuta. Arbolito seisoo puun tavoin paikallaan kävelykadun varrella, mutta vihreiden lehtien sijaan hänellä on vihreitä dollareita. Puusta poiketen arbolito on äänekäs. Normaalisti aivan Buenos Airesin keskustassa oleva kävelykatu Calle Florida olisi pullollaan arbolitoja huutelemassa ohikulkijoille rahanvaihtoa tarkoittavaa ”cambio cambio”. Pandemia, rajoitustoimet ja turistien puuttuminen ovat kuitenkin vaimentaneet Calle Floridan laittomien rahanvaihtajien toimintaa. Yritteliäät arbolitot ovatkin luonnollisesti laajentaneet ja digitalisoineet palveluitaan. Calle Floridalla päivystämisen lisäksi nykyisin he saapuvat myös viestistä vaihtamaan rahaa kotiovelle saakka.

On arvioitu, että argentiinalaiset omistaisivat eniten dollareita heti yhdysvaltalaisten jälkeen. Keskivertoargentiinalainen tietää takuuvarmasti tarkimmin maailmassa päivän dollarikurssin tai pikemminkin kurssit. Väittäisin myös, että argentiinalaisten on oltava maailman parhaita henkilökohtaisten raha-asioidensa hoidossa. Ilman tätä taitoa vaarana olisi säästöjen haihtuminen taivaan tuuliin.

Leo Korkeamäki

Argentiinassa tuotettu luomuruokavalikoima on laaja. Se kattaa öljyt, sokeriruo’ot, lihan, viljan, öljysiemenet, mausteet, yrtit, hedelmät, vihannekset, jauhot, palkokasvit, hedelmämehut, maitotuotteet, mate -teen, hunajan ja viinin. Näistä tärkeimpiä ovat viljat ja öljysiemenet, erityisesti vehnä ja soijapavut. Hedelmistä omenat ja päärynät ovat tärkeimpiä vientituotteita, sitrushedelmät ovat puolestaan suunnattu kotimaisille markkinoille, samoin vihannekset muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (kuten valkosipuli ja kurpitsa). Kuuluisa argentiinalainen viini on myös luomuna merkittävä vientituote, sillä jopa 70 % luomuviineistä viedään ulkomaille.

Luomuruoan valvonta on pitkälle kehittynyttä Argentiinassa

Luomutuotannon sertifiointivaatimukset ovat korkeat, eikä pienten tuottajien ole helppoa täyttää vaatimuksia. Tästä johtuen pieni ryhmä viljelijöitä on ajamassa sertifiointijärjestelmän muutosta, joissa valvontajärjestelmän prosessi olisi helpompaa ja halvempaa.

– Argentiinassa luomuruoka ei ole niin laajalle levinnyt, että sitä saisi supermarketeista. Se johtuu monimutkaisesta sertifiointijärjestelmästä. Sitä on saatavilla vain kaupoista, joille on myönnetty oikeus myydä luomutuotteita sekä erilaisilta luomuruokia myyviltä toreilta, Fresco-nimisen luomukaupan myyjä Gimena Tapia toteaa.

Argentiina on maailmalla arvostettu ja luotettava luomuruoan tuottajamaa. Tämä johtuu siitä, että Argentiinassa on asetettu erittäin tiukat säädökset luomuruoan sertifioimiseksi. Se on myös yksi harvoista maista, jonka lainsäädäntöön kuuluu pykälä kansallisesta luomutuotannosta ja -säätelystä. Säätely luotiin jo 1990-luvun alussa, ja se on myös Euroopan Unionin hyväksymä. SENASA (Servicio Nacional de Sanidad y Calidad Agroalimentaria) on Argentiinan luomuruokatuotannon valvontavirasto, joka myöntää luvat tuottajille ja myyjille. Luomuruokatuotantoa ajavan kansalaisjärjestön MAPO:n (Movimiento Argentino para la Producción Orgánica) mukaan maassa on jo 1500 luomusertifikaatin saanutta tuottajaa.

Kuluttajat suosivat yhä enemmän luomutuotteita. UADE -yliopiston (Universidad Argentina de la Empresa) vuonna 2019 tekemän tutkimuksen osallistujista  46 % sanoi käyttäneensä luomuruokaa vuoden aikana. Nousu on merkittävä, sillä vuonna 2015 luku oli vain 26 %. Myös luomutuottajien määrä on kasvussa, sillä vuonna 2018 tuottajien määrä kasvoi 7 %. Luomuruoalla olisi siis potentiaalia Argentiinassa päätyä kuluttajien ostoskoreihin, mikäli maan luomuruokatuotanto laajenee kattamaan myös kotimaan markkinat ja tavalliset ruokakaupat.

Elina Laiho

Vierailu seksuaalivähemmistöjen kattojärjestössä

Suomen suurlähetystö seuraa aktiivisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksia Argentiinassa. Vuoropuhelua on käyty erityisesti seksuaalivähemmistöjen kattojärjestön FALGBT:n (Federacion Argentiina LGBT) kanssa.

FALGBT:n puheenjohtajat Flavia Massenzion ja Esteban Paulon korostavat, kuinka seksuaalivähemmistöjen oikeuksien tukeminen on Argentiinassa vahvasti järjestäytynyttä toimintaa. Maassa toimii yli 200 seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavaa järjestöä.

Uuttera ruohonjuuritason järjestötyö on kantanut hedelmää: tänä päivänä useat poliitikot kuuntelevat herkällä korvalla FALGBT:tä. Aktiivinen järjestötoiminta on vaikuttanut keskeisesti ihmisten ja argentiinalaisen yhteiskunnan yleisen mielipiteen muuttumiseen ystävällisemmäksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Historiaa ja merkkipaaluja

Vuoropuhelu keskittyy erityisesti seksuaalivähemmistöjen historiaan ja 2000-luvun edistysaskeliin. Maassa säädettiin samaa sukupuolta olevien parien avioliitto ensimmäisenä Etelä-Amerikassa vuonna 2010. Avioliittolaki sisältää myös samaa sukupuolta olevien parien oikeuden adoptioon. Ennen tasa-arvoista avioliittolakia samaa sukupuolta olevien parien oli mahdollista rekisteröidä parisuhteensa muutamilla alueilla Argentiinassa, esimerkiksi pääkaupungissa Buenos Airesissa.

Yleinen mielipide on vahvasti samaa sukupuolta olevien parien puolella. Argentiinalaisista lähes 70 prosenttia tukee samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia. Argentiinan seksuaalivähemmistöjen oikeudet etenivät erityisesti entisen presidentin Cristina de Fernández Kirschnerin valtakaudella. FALGBT:n Massenzion ja Paulon vahvistavat Kirschnerin nauttivan suurta arvostusta LGBT-yhteisön keskuudessa. Seksuaalivähemmistöjen viime vuosina edenneet oikeudet mielletään juuri Kirscherin henkilökohtaiseksi ansioksi.

Pride-kulkue muistuttaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien kipukohdista

Vaikka Argentiinassa seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat hyvällä tasolla, useita tasa-arvon kipukohtia löytyy erityisesti transsukupuolisten parissa. On myös syytä muistaa, että ilmapiiri on hyvin erilainen Buenos Airesissa kuin Argentiinan maaseudulla.

Marraskuun ensimmäinen viikonloppu Buenos Airesissa on omistettu tasa-arvolle ja riemukkaalle yhteiselolle. Buenos Airesin Pride-kulkue kerää satojatuhansia osallistujia ympäri Latinalaista Amerikkaa. Kulkueen viesti on selvä: Tasa-arvo on meidän kaikkien asia. Ole ylpeästi oma itsesi.

Rasmus Salminen

Rasmus on kansainvälinen maailmanmatkaaja ja gradua vaille valmis FM. Työkokemusta ennen Buenos Airesia Rasmuksella on niin Tel Avivista kuin Madridista ja virkamiestehtävistä julkihallinnon suunnittelutehtävistä Helsingistä.

Argentiinassa on alettu puuttua entistä voimakkaammin naisten oikeuksiin liittyviin kipukohtiin ja vaatimaan näkyvämmin tasa-arvoisia oikeuksia naisille. Tästä huolimatta Argentiinassa yli 300 naista joutuu vuosittain murhatuksi sukupuolensa takia. Ilmiöstä käytetään nimeä femicidio eli naismurha. Murhien lisäksi raiskaukset ja muut väkivallanteot toimivat edelleen vallankäytön välineenä ja vahvistavat yliotetta suhteessa naisiin. Aikaisemmin maton alle lakaistuista tapauksista on kuitenkin alettu puhua avoimemmin ja median uutisointi aiheesta on entistä näkyvämpää.

Myös Suomen mediassa on huomioitu Argentiinassa meneillään oleva kamppailu naisten oikeudesta aborttiin ja aborttilakialoitteen kaatuminen maan senaatissa eli kongressin ylähuoneessa viime vuonna. Tämä ei kuitenkaan jättänyt aborttia ja naisten tasa-arvoisia oikeuksia vaativia liikkeitä toimettomiksi. Aborttikysymyksen ympärille on syntynyt kansanliike, joka vaatii kovaäänisesti aborttioikeutta.

Abortti ja väkivalta eivät ole suinkaan ainoita naisten oikeuksiin liittyviä teemoja Argentiinassa. Tasa-arvojärjestöt ovat nostaneet keskusteluun myös joustavan perhepolitiikan sekä naisten osaamisen ja koulutustason kehittämisen.

Suomi ja Helsingin apulaispormestari tasa-arvon asialla

Suomen suurlähetystö on tukenut argentiinalaisten naisrauhanvälittäjien koulutusohjelmaa ja ollut aktiivisesti mukana monissa sukupuolten tasa-arvoa edistävissä tapahtumissa.

Tästä oivana esimerkkinä on kasvatuksen ja koulutuksen alasta vastaavan Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Pia Pakarisen vierailu Buenos Airesissa elokuussa. Pakarinen oli yksi pääpuhujista naisten roolia työelämässä ja johtotehtävissä käsittelevässä seminaarissa.

Pakarinen kertoi suurten aplodien siivittämänä omasta urapolustaan johtotehtäviin ja naisten oikeuksien eteenpäin viemisestä Suomessa. Vaikka Suomi on naisten oikeuksien mallimaa; se ei tarkoita, että omalta tontiltamme ei löytyisi tasa-arvon kompastuskiviä tai parannusta ja kehittämistä vaativia kohteita. Aina on varaa parantaa!

Naisten oikeuksilla nimekäs tukija Buenos Airesissa

Buenos Airesissa kysymys naisten oikeuksista on nostettu suurennuslasin alle. Kaupunginhallinto aina kaupunginjohtajaa myöten on lähtenyt aktiivisella otteella muuttamaan vallitsevia ennakkoluuloja ja parantamaan naisten oikeuksia niin työmarkkinoilla kuin yksityiselämässä. Kaupunginjohtaja Horacio Larretta esiintyi naisten työllistymistä kaupungeissa käsittelevässä konferenssissa Buenos Airesissa: El progreso de las mujeres en las ciudades: Dialogo Internacional para la Igualdad de Genero en el Mercado de Trabajo.

Konferenssin puheenvuoroissa naisten työllisyysasteen nostoon tarjottiin keinoiksi esimerkiksi joustavampaa perhepolitiikkaa, joka tukee naisten raskaudenjälkeistä työelämään siirtymistä ja ehkäisee Argentiinassa yleistä kotiäitiyttä. Työ- ja perhe-elämän yhdistämisen tulee olla mahdollista naisille.

Kaupunginjohtajan viesti oli selkeä: Sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa on haasteita ja niihin tulee puuttua. Larretta peräänkuulutti erityisesti naisten työllistymisen tukemista myös miesvaltaisille aloille. Sukupuolen ei tule olla rajoite ammattia valittaessa. Konferenssissa esiin nousi myös Suomen ylpeydenaihe ja vientivaltti, koulutus. Naisten koulutustason ja osaamisen kehittämisen todettiin olevan avainasemassa tavoiteltaessa sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Matkan suunta on oikea: Kohti tasa-arvoisempaa Argentiinaa! Tällä tiellä Suomi on Argentiinalle mitä mainioin yhteistyökumppani. Ilman tasa-arvoa ei ole oikeudenmukaisuutta.

Rasmus Salminen

Rasmus on kansainvälinen maailmanmatkaaja ja gradua vaille valmis FM. Työkokemusta ennen Buenos Airesia Rasmuksella on niin Tel Avivista kuin Madridista ja virkamiestehtävistä julkihallinnon suunnittelutehtävistä Helsingistä.

María Eva Duarte syntyi 7.5. vuonna 1919 aviottomana lapsena köyhään perheeseen ja lähti teininä Buenos Airesiin tavoittelemaan unelmaansa näyttelijänä.

Eva pääsikin tekemään pieniä rooleja ja sai nimeä erityisesti radiojuontajana. Radiossa hän puhui myös poliittista asioista, kuten yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Tämän sanoman julistus vahvistui hänen mentyään naimisiin Juan Perónin kanssa vuonna 1945 ja seuraavana vuonna Perón valittiin presidentiksi.

Vaikka Evitalla ei ollut virallista asemaa hallinnossa, käytännössä hän toimi työ- ja sosiaaliministerinä. Perónien ydinkannatus tuli työväenluokasta ja Evita saarnasi oligarkiaa vastaan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Evita vieraili ahkerasti köyhien parissa ja jakoi avustuksia oman säätiönsä johdossa. Evita kuvasi itseään siltana kansan ja Perónin välissä ja hän halusi luoda rakastavan suhteen itsensä ja kansan välille.

Evita kuitenkin oli, ja on edelleen, kiistelty hahmo. Evitan kannattajat lähes jumaloivat häntä, mutta ylempään luokkaan kuuluvat vastustajat taas vihasivat häntä yhtä intohimoisesti. Nykypäivänä Evitan ansiot tunnustetaan ja monet pitävät häntä argentiinalaisena ikonina.

Evitalle kuitenkin löytyy edelleen myös kiihkeitä vastustajia peronismin ollessa keskeinen aate päivänpolitiikassa. Lisäksi laajemmassa kuvassa on huomioitava Perónin hallinnon autoritaarinen luonne ja populismi.

Evitasta tuli lopulta jopa miestään suositumpi ja monet kansalaiset vaativat häntä asettumaan Perónin varapresidenttiehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa. Evita kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta sotilasjohdon painostamana sekä kohtusyöpänsä takia.

Evita taisteli ankaraa sairautta vastaan, mutta menehtyi siihen vain 33-vuotiaana. Maahan julistettiin surutila ja noin 2 miljoonaa ihmistä jonotti sateessa päästäkseen näkemään Evitan ruumiin viimeisen kerran. Kuitenkaan kaikki eivät surreet vaan monissa peronismin vastustajien piireissä poksauteltiin samppanjapulloja ja mm. Recoletan kaupunginosassa seinille ilmestyi tekstejä ”Viva el cáncer”, eläköön syöpä.

Evita katukuvassa ja politiikassa

Evitan läsnäolon tuntee vielä tämänkin päivän Argentiinassa. Buenos Airesissa julkisten töiden ministeriön molempia puolia koristaa 24-metrinen Evitan kuva. Taideteokseen kätkeytyy symboliikkaa, sillä pohjoisen rikkaille alueille osoittava Eva huutaa sanomaa mikrofoniin ja etelään hän hymyilee aurinkoisesti. Evitan kuva komeilee myös sadan peson setelissä ja turistikauppojen korteissa ja hänen hautansa on Buenos Airesin päänähtävyyksiä.

Löytyy vielä niitäkin, jotka pitävät Evitaa pyhimyksenä ja mm. ammattiliitto CGT ajaa nyt 100-vuotismerkkivuonna kampanjaa Evitan kanonisoimiseksi.

Evita on edelleen tärkeä poliittinen hahmo. Parlamentissa istuu hänen nimeään kantava ryhmittymä Movimiento Evita ja maan entinen presidentti Cristina Fernández de Kirchner on siteerannut häntä puheissaan ja koittanut luoda kuvaa itsestään uutena Evitana. Naisten äänioikeuden saaminen vuonna 1947 lasketaan usein Evitan ansioksi ja monet feministiliikkeet käyttävät häntä yhä symbolinaan. Esimerkiksi feministinen kollektiivi Comando Evita järjesti Evitan satavuotispäivänä marssin ”Cien Evitas contra el macrismo” (Sata Evitaa macrismia vastaan). Sata naista oli pukeutunut Evitaksi ja he osoittivat tukensa nyt varapresidenttiyttä tavoittelevalle Cristina Kirchnerille marssimalla istuvan presidentin Mauricio Macrin politiikkaa vastaan.

Evita herättää edelleen tunteita suuntaan ja toiseen, mutta varmaa on se, ettei häntä ole unohdettu. Piti häntä sitten turistivetonaulana, kansan pyhimyksenä, Argentiinan historian häpeänä taikka inspiroivana poliittisena symbolina.

Kirjoittaja: Jonna Foudila

Olen maisterivaiheen historian opiskelija ja nyt korkeakouluharjoittelijana täällä Suomen Buenos Airesin-suurlähetystössä. Argentiinan eläväinen kulttuuri, ystävälliset ihmiset ja kauniit maisemat saavat minut ihastumaan maahan koko ajan enemmän. Lisäksi seuraan mielenkiinnolla maan yhteiskunnallisia keskusteluja ja värikästä politiikkaa. 

Argentiina tunnettiin 1900-luvun alussa maailman leipäkorina ja sen laakeat viljelysalat houkuttelivat uudisasukkaita leveämmän leivän toivossa kaikkialta Euroopasta. Myöhempi talouden romahdus ja nykyinenkin epävakaa taloudellinen tilanne ovat hidastaneet taloutta, mutta eivät ole muuttaneet sitä, että Argentiinassa tuotetaan vuosittain 3.05 miljoonaa kiloa naudanlihaa. Vuonna 2018 naudanlihan tuotanto kasvoi 6 prosenttiin yltäen uuteen ennätykseensä. Hidastumista ei ole nähtävissä niin kauan kuin suurimpien vientimaiden, Kiinan ja Venäjän, lihatuotteiden kysyntä kasvaa.

Argentiinassakin lihan kulutus on kovaa. Asukasta kohden lihaa syödään vuodessa yli 57 kiloa. Pelkästään naudanlihaa syödään 38,6 kiloa (vrt. Suomen 19,4 kiloa). Viime vuonna kulutus tosin hieman notkahti 2,4 prosenttia. Mistä lie kasvisbuumista johtuu, sanoisivat kovan luokan lihankuluttajat. Maailmanluokan rankingissa Argentiina yltää lihankulutuksellaan edelleen kolmanneksi, heti Yhdysvaltojen ja Australian jälkeen.

Argentiina onkin kautta aikojen brändätty naudanlihan ja nahkatuotteiden luvatuksi maaksi, vaikka todellisuudessa naapurimaat, Uruguay ja Brasilia, ovat ajamassa tuotantomäärissä ohi. Argentiinassa lihaa syödään toki vieläkin paljon ja sen vahva perinne näkyy paikallisen ravintolatarjonnan lisäksi kotiruoassa. Lihan tuotannon kasvu on kuitenkin siinä määrin hidastunut, että Argentiinaa ei enää tilastollisesti voida pitää maailman ykkösmaana karjataloudessa ja lihan tuotannossa. Esimerkiksi soijantuotanto on Argentiinassa kasvamassa lihankaltaiseksi, joskin vähemmän tunnetuksi, tuotannonalaksi.

Argentiinalainen ruokakulttuuri kuitenkin jatkaa perinnettään. Erityisen ylpeitä ollaan naudanlihasta ja asadosta, paikallisista grillijuhlista. Näin juhlitaan viikonloppusunnuntaita perheen kesken, syntymäpäiviä ja joulua. Perinteinen juhlapöytä ei koreile monipuolisuudellaan tai vuodenaikojen mukaan vaihtuvilla raaka-aineilla. Argentiinalaiset rakastavat grillausperinnettään ja tilaisuuden saatuaan grillaavat kilokaupalla syötävää kutsuvierailleen. Lähiöissä kävellessä ei voi viikonloppuisin välttyä haistamasta puutarhoista kohoavaa herkullisen grilliruoan tuoksua.

Sama mentaliteetti näkyy ravintoloissa. Kaupunki on täynnä toinen toistaan herkullisempia pihvi – ja grilliravintoloita. Monessa on avokeittiö, jossa ruoka kypsennetään avotulella ja tuodaan pöytään höyryävän kuumalla valurautapannulla. Lautasenvirkaa toimittaa pyöreä puinen leikkuulauta, jolla pihvi on helppo viipaloida suupaloiksi. On hyvä muistaa, että pihviä tilatessa saa usein vain pihvin ja lisukkeet pitää muistaa tilata erikseen. Paikallisten mukaan tämä johtuu lihan korkeasta arvostuksesta.

Viime vuosina huoli ilmastonmuutoksesta on nostanut päätään myös Argentiinassa. Buenos Airesissa vuoden 2018 lopussa käydyn G-20 huippukokouksen yksi kolmesta teemasta oli kestävän ruokatuotannon takaaminen. Kestävä tuotanto, kierrätys ja vihreä energia ovat Argentiinassa vielä lastenkengissä, mutta kansainvälisten sopimusten kautta maa päätynee lähivuosina jonkinlaisiin toimiin ympäristöongelmien hillitsemisessä. Se, puuttuuko maa poliittisilla päätöksillään maatalouden rakenteeseen ja sen tuotannon pääpainoon, jää nähtäväksi.

*asado = grillattu liha, grillaus

Kirjoittaja: Anna Nikku

Tätä kirjoitettaessa suurin osa uruguaylaisista on rannikolla nauttimasta auringosta ja kesälomasta, kun suomalaiset näyttävät postaavan upeita lumisia kuvia sosiaaliseen mediaan. Samoin meitä erottavat erilaiset tavat, perinteet, historia ja kulttuuri. Uruguayssa juodaan eniten mate-juomaa henkeä kohti maailmassa, Suomessa kahvia.

Eroista huolimatta useat Uruguayssa vierailleet tai asuvat suomalaiset – tai Suomessa olevat uruguaylaiset – korostavat sielujen sympatiaa kansojemme välillä. Maanläheisyys, vaatimattomuus, pragmaattisuus suurempien valtioiden vierellä. Montevideon katuja kävelevä suomalaisturisti voi kuulla tutun tangon melankoliset sävelet ja tuntea kansan urheiluhulluuden – olemme molemmat kaksinkertaisia maailmanmestareita, Suomi jääkiekossa ja Uruguay jalkapallossa. Vahvat instituutiot ovat myös yksi valtioitamme yhdistävä tekijä – Uruguay on Etelä-Amerikan poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kenties vakain valtio, jossa demokratia ja oikeusvaltio toimivat. Korruptio on jo pitkään ollut maanosan vähäisintä.

Uruguay oli ensimmäisiä valtioita Euroopan ulkopuolella, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden vuonna 1919. Diplomaattisuhteet luotiin vuonna 1935, mutta tiiviimpi yhteistyö alkoi noin 25 vuotta sitten. Kaupalliset yhteydet erityisesti metsäteollisuuden alalla ovat tämän yhteyden taustalla. Suomalaiset yritykset ovat löytäneet Uruguaysta luotettavan liiketoimintaympäristön ja edellytykset toimivalle yhteistyölle. Luottamus on yksi tärkeimmistä tekijöistä pitkäjänteisen yhteistyön suunnittelussa. Sen verran on luottamusta löytynyt, että nykyään suomalaistaustaisten yritysten liiketoiminta muodostaa noin kolme prosenttia Uruguayn bruttokansantuotteesta ja yli 15 prosenttia maan viennistä, työllistäen suoraan tai välillisesti yli 15 000 ihmistä. Samaan aikaan Uruguayn talous on kasvanut yhtäjaksoisesti jo 15 vuoden ajan, ja sellusta on tullut maan tärkein vientituote. Yhteistyö on ollut erittäin menestyksekästä, puolin ja toisin.

Kaupallisten suhteiden menestyksen lisäksi Suomi ja Uruguay ovat samalla puolella pöytää, kun valtioiden kesken puhutaan tasa-arvosta, ihmisoikeuksista tai vapaamman ja reilumman kaupan mahdollisuuksista. Kaksi kaverusta, jotka molemmat uskovat siihen, että kaikkien valtioiden etu on selkeisiin, yhteisesti sovittuihin sääntöihin perustuva maailma.

Suomen maakuva Uruguayssa on valtavan positiivinen. Suomi on monessa suhteessa eräänlainen mallimaa, josta Uruguay haluaa ottaa oppia. Keskusteluissa ovat esillä kiertotalous, digitalisaatio ja tekoäly, mutta myös äitiyspakkaus tai vaikka ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Läheisten suhteidemme vuoksi Suomi on jo lähtökohtaisesti paalupaikalla, kun Uruguay pohtii tulevaisuuden ratkaisujaan ja yhteistyökumppaneitaan. Ja onhan suomalaista tarjontaa ilo esitellä. Erityisen myönteistä suomalaisen diplomaatin työssä on se, että lähes mikä tahansa suomalainen ratkaisu ottaa kilpailijoitaan paremmin huomioon kestävän kehityksen, yhteiskuntavastuun ja avoimuuden vaatimukset.

Uruguay on pinta-alaltaan ja väestöltään noin puolet Suomea pienempi. Suomesta katsoen se voi näyttää vähemmän kehittyneeltä ja kaukaiselta, mutta lähempää tarkastellen Uruguay on sisukas ja luotettava, institutionaalisesti vahva valtio. The Economistin uusimman tutkimuksen mukaan Uruguay on maailman 15. toimivin demokratia – ja ainoa ”täyden demokratian” kategoriaan yltävä valtio Etelä-Amerikassa. Suomen ja suomalaisten on ollut hyvä tehdä yhteistyötä Uruguayn kanssa – kaksi pientä voivat yhdessä tehdä suuria.