Nuoret ja rohkeat sanansaattajat

Ulkoministeriön viestintäosastolla edistetään rauhaa ja sovintoa tukevia viestintähankkeita. Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa toteutettavien hankkeiden tavoitteena on kannustaa nuoria rauhantyön lisäksi mediavaikuttamiseen.

Alyas Rahimi ja Faradis Farhat osallistuivat Kabulissa järjestettyyn työpajaan. Kuvassa nuoret muodostavat pihalla ketjun, jossa osallistujat kuljettavat vettä laseista laseihin. Kuva: Ango
Alyas Rahimi ja Faradis Farhat osallistuivat Kabulissa järjestettyyn työpajaan. Kuva: Ango

Mediavaikuttamisen myötä hankkeisiin sisältyy myös julkisuutta. Somaliassa nuorten on tarkoitus kiertää ja puhua kouluissa. Lisäksi muutamat rohkeat esiintyvät televisiossa esitettävissä henkilödokumenteissa. Irakissa ja Afganistanissa osallistujat ovat tehneet toisistaan videoita, joita on julkaistu sosiaalisessa mediassa.

Mediatyössä on riskinsä. Reporters Whitout Boders -järjestön mukaan Afganistanissa surmattiin viime vuonna kuusi toimittajaa tai media-avustajaa. Samoin Irakissa. Somaliassa vastaava luku on kaksi.  Tappouhkausten määrästä on tuskin mahdollista pysyä edes perässä. Taloustieteiden ja rauhan instituutin (The Institute for Economics and Peace)  Globaalia rauhaa mittaavassa tilastoissa maailman rauhattomin maa vuonna 2020 oli Afganistan. Myös Irak ja Somalia sijoittuivat listalla kuuden turvattomimman maan joukkoon.

Paikallistuntemus välttämätöntä

Korostamme hankkeissa turvallisuuden merkitystä. Esimerkiksi nuorten osallistuminen perustuu ehdottomaan vapaaehtoisuuteen, mediaesiintymiset mukaan lukien. Nuorten ei tarvitse esiintyä koko nimillään, emmekä huutele julkisesti vaikkapa työpajojen tarkemmista järjestämispaikoista tai ajankohdista. Olemme valmiita muuttamaan, pysäyttämään tai jopa ajamaan hankkeet alas, jos turvallisuustilanne niin vaatii. Toivoakseni nuoret myös kertovat, jos he kokevat hankkeista aiheutuvaa turvattomuutta. Olemme pohtineet myös sitä, missä määrin turvallisuuteen vaikuttaa se, että hanketta rahoittaa suomalainen taho. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, ettei suomalaisuudesta ole haittaa, päinvastoin.

Turvallisuudesta muistuttelu rauhallisesta Suomesta käsin konfliktien ympäröiminä eläville ihmisille, tuntuu kuin ryhtyisi selostamaan yli 30 vuotta samaa työtä tehneelle lumenpudottajalle katolta putoamisen vaaroista. Voimme tuoda huolen esiin, mutta tärkeintä on tiedostaa riskit sekä luottaa ja kuunnella asiantuntijoita. He ovat paikallista kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaa tuntevia toimijoita, joita on mukana kaikissa hankkeissa.

Mihin tahansa tekemiseen liittyy aina enemmän tai vähemmän riskejä. Olisiko turvallisinta olla tekemättä mitään? Jäädä kotiin. Maata hiljaa pöydän alla. Kypärä päässä.