Voiko sovittelua oppia jo koulussa?

Ahtisaari-päivät tuovat vuosittain rauhanvälityksen koululaisten huulille vaihtuvissa kaupungeissa. Tänä vuonna tapahtumaa vietettiin Espoossa, missä teemaa lähestyttiin muun muassa koulurauhan ja Suomen sisällissodan oppien kautta. Sadassa vuodessa Suomi onkin muuttunut konfliktimaasta valtioksi, joka tukee kansainvälistä rauhanvälitystä vuosittain 13 miljoonalla eurolla.

”Oletko sä käynyt Afrikassa?”

”Onko sulla paljon töitä?”

Lasten vilpittömien kysymysten lomassa hieman vaahtosammutinta isompi alakoululainen tarraa presidentti Martti Ahtisaarta jalasta. Toinen kapsahtaa kaulaan. Ahtisaari-päivien juhlallisuudet ovat juuri päättyneet Espoon Kirkkojärven koululla, ja pienimmät koululaiset ovat kerääntyneet juhlasalin ulkopuolelle tervehtimään presidenttiä.

Halaus. Kuva: Sabina Mäki

 

Koulussakin tarvitaan sovittelua

Koulun rehtori Maria Stenbacka tunnustaa, että vielä muutamaa viikkoa aikaisemmin pienimmät koululaiset eivät olleet aivan varmoja, kuka tämä herra Ahtisaari oikeastaan onkaan. Vaikka Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti ei ollut kaikille 2000-luvulla syntyneille lapsille täysin tuttu, oli jokaisella sanansa sanottavana rauhasta. Tämän huomasi 15. marraskuuta oppilaiden järjestämässä juhlassa, jossa lapset lausuivat itse kirjoittamiaan ajatuksiaan rauhasta.

Jollekin rauha tarkoitti hiljaisuutta ja kiireettömyyttä. Toiselle se tarkoitti sitä, että koulussa on rauhallista ja turvallista. Yksi huomasi, että naisen nimi voi olla Rauha. Muutama muistutti rauhan olevan sitä, ettei ole sotaa.

Peace-graffiti. Kuva: Sabina Mäki

Rauhaa ja sovintoa käsittelevässä juhlassa Kirkkojärven koulun oppilaat sanoittivat lauluin, näytelmin ja videoin, mitä rauha, sovinto ja sovittelu ovat. Rahanpalkittu kunniavieras puolisoineen sai kuulla, että koululaisten omassa arjessa sovittelu voi tarkoittaa esimerkiksi vertaissovittelua, jossa sovittelijaoppilaat auttavat ratkomaan oppilaiden välille syntyviä konflikteja.

”Olemme Eevan kanssa antaneet arvoa sille, että sovittelua opetellaan jo koulussa”, presidentti Ahtisaari totesikin luovuttaessaan rauhankyyhkyn oppilaiden ja henkilökunnan valitsemalle sovittelijaoppilaalle.

Ahtisaari luovutti rauhankyyhkyn sovittelijaoppilaalle. Kuva: Sabina Mäki

Sadassa vuodessa konfliktimaasta sovittelijaksi

Ulkoministeriön ja Crisis Management Initativen (CMI) jokavuotisten Ahtisaari-päivien tavoitteena on tutustuttaa nuoria rauhanvälitykseen. Toiveena on, että rauhanvälityksestä tulisi kansalaistaito. Tätä varten ulkoministeriön ja CMI:n asiantuntijat vierailivat tänäkin vuonna 40 espoolaisessa koulussa ja lukiossa puhumassa kriiseistä ja rauhanvälityksestä.

Presidentti Ahtisaari painottikin Ahtisaari-päivän tapahtumissa, että kansainvälisten konfliktien lisäksi sovittelutaitoja tarvitaan jokapäiväisessä elämässä – kodeissa, kouluissa ja työpaikolla. Panostukset kansainväliseen rauhanvälitykseen tulevat kuitenkin tarpeeseen, sillä tälläkin hetkellä jopa 68,5 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa konfliktin takia.

Espoonlahden lukion ja Mattlidens gymnasiumin järjestämässä juhlassa nuoret tarkastelivat rauhaa ja sovintoa erityisesti sata vuotta sitten päättyneen Suomen sisällissodan näkökulmasta. Lukiolaiset muistuttivat muun muassa räppäämällä sekä kuvin ja videoin, kuinka kahtiajakautunut oma kansamme vielä sata vuotta sitten oli ja kuinka nopeasti lopulta päädyimme tilanteeseen, jossa meillä on mahdollisuus auttaa muita konfliktien kanssa kamppailevia maita.

Leave a Reply