Kairossa on hyvin selkeästi näkyvissä asuinalueiden erot ja kalleimmat asuinalueet keskustan ulkopuolella on rajattu muurein. Laajat slummialueet taas levittäytyvät eri puolella kaupunkia.

Kairolaisessa kodissa asukkaita on yleensä enemmän kuin meillä Suomessa. Perhekoot ovat suuria ja yksiöille ei juurikaan ole tarvetta. Asunnot Egyptin kaupungeissa ovat usein isompia kuin mihin olemme Suomessa tottuneet.  Monesti tilanne on se, että koko kerrostaloa asuttaa saman perheen jäsenet.

Perheen pojille on valmiiksi hankittu asunnot samasta talosta, jotta pojille on kodit valmiina omaa perhettä varten. Tämä ei kuitenkaan aina ole tilanne, sillä tuloerot ovat suuret eikä asuntoa ole aina mahdollista hankkia etukäteen.

Maan tapojen mukaista ei ole asua yksin. Kotona asutaan, kunnes mennään naimisiin ja varttuneemmalla iällä, kun puolisosta aika jättää ja lapset ovat muuttaneet omilleen, muutetaan asumaan aikuisten lasten luo. Vanhainkoteja ei periaatteessa ole.

Vuokrasääntely turvaa asumista

Maan palkkatason tuntien voi aluksi ihmetellä miten on mahdollista, että samassa rakennuksessa ulkomaalaisen kanssa asuva egyptiläinen pystyy maksamaan vuokransa. Syy tähän ei välttämättä ole huomattava varallisuuden määrä. Sen sijaan miljoonat kairolaiset asuvat vanhan vuokrasääntelyn alaisissa asunnoissa.

Sääntely juontaa juurensa 1960-luvulta, jolloin vuokrat jäädytettiin. Tästä syystä on mahdollista, että samanlaisessa asunnossa samassa rakennuksessa asuva henkilö maksaa vuokraa kuukausittain vain 10 euroa kun toisella asukkaalla vuokra on 1500 euroa. Vuokrasääntelyn mukainen vuokra säilyy saman suuruisena, kunnes vuokralainen menehtyy tai muuttaa pois asunnosta.

Vuokralaisen menehdyttyä vuokrasopimus periytyy lapsille, mikäli he ovat koko elämänsä asuneet samassa asunnossa. Vuokrasopimus ei kuitenkaan periydy enää lapsenlapsille. Valtio on suunnitellut purkavansa sääntelyn, mutta purkamisella olisi ainekset vallankumoukseen.

Asunnon metsästys

Ulkomaalaiselle asunnon etsijälle Kairossa asuntoa lähdetään välittömästi tarjoamaan ainoastaan tietyiltä asuinalueilta. Tämä on ymmärrettävä käytäntö työpaikkojen sijaintien vuoksi. Samalla kuitenkin se tarkoittaa, että asuntojen hinnat ovat moninkertaisia verrattuna vaikkapa 200 metriä sillan toisella puolella sijaitseviin asuntoihin. Sijainti siis maksaa, ainakin ulkomaalaisille.

Hintataso tuo omat haasteensa asunnon etsimiselle. Ulkomaalaiset kuitenkaan harvoin asuvat muurein rajatuilla asuinalueilla, vaan ihan normaalisti samoilla alueilla paikallisen väestön kanssa.

Omaa kotia etsiessä ilmoitin välittäjälle etsiväni kaksiota. Välittäjä rupesi hihittelemään. Yksiöitä tai kaksioita ei ole saatavilla tai ylipäätänsä mitään alle sadan neliön. Ajatuksena oli tietenkin, että samalla rahalla saisi pienemmän, mutta laadukkaamman asunnon. Hinta ja laatu eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä. Jos maksaa enemmän, niin 200 neliön sijaan tarjotaan 300 neliötä, mutta asunnon laatu ei parane. Tehoneliöitä ei tunneta.

Vuokramarkkinoilla asunnot ovat usein kalustettuja. Tyyli poikkeaa jonkin verran pohjoiseurooppalaisesta pelkistetystä tyylistä, ja tähän suomalaisen silmä ei helpolla harjaannu. Täysin vaalea skandinaavinen sisutus ei tulisi kuuloonkaan, koska autiomaan reunalla pölyä riittää. Valkoinen sohva olisi hyvin pian jotain muuta kuin valkoinen.

Parveke tulisi siivota joka päivä, mikäli toivoo, että parveke pysyisi puhtaana. Pöly ei kuitenkaan rajoitu vain parvekkeelle, vaan pienenpientä hiekkapölyä pääsee sisälle asuntoon ovien ja ikkunoiden raoista.

Talojen eristykset eivät ole verrattavissa Suomeen, mutta ei tarvitsekaan olla, sillä ollaan maassa, jossa on kesä vuoden ympäri. Paitsi talvella. Suomalaisten mielestä talvea ei Egyptissä ole, mutta kun yölämpötilat laskevat alle 10 asteeseen ja asunnossa ei ole minkäänlaista lämmitysjärjestelmää, niin tammikuu todellakin tuntuu luissa ja ytimissä. Isossa asunnossa muutama patteri toimii vain sähkösyöppönä lämmittämisen sijaan. Kesällä asunnot taas lämpenevät huonosti lämmitetyksi saunaksi, mutta lämpimään on varauduttu ilmastointilaittein.

Paikalliset tavat ja käytännöt

Asuinrakennusten juoksevia asioita hoitaa ”bauab” eli ovimies. Ovimiesten tarkkailevat silmät ja korvat luovat myös turvallisuuden tunnetta kotikulmille. Ovimiehen tehtävänä on pitää huolta rakennuksesta ja auttaa asukkaita korjaustöiden järjestämisessä.

Korjaustöitä tuleekin vastaan harmillisen usein. Putkimiehet ja sähkömiehet ovat tulleet tutuiksi muutaman vuoden aikana. Talotekniikkaan ja rakentamisen laatuun voisi siis huomattavasti panostaa Egyptissä. Sähkökatkoja on enää harvoin hiljattain rakennettujen uusien sähkölaitosten vuoksi. Äänieristys on olematonta. Työn laatu vaihtelee ja korjaaminen on luovaa. Luovaa nimenomaan, koska käytössä olevat työkalut ovat puutteelliset. Osaaminen olisi usein erinomaista, mutta työkalut voivat olla heikot ja korjausratkaisuja on tehtävä niillä välineillä, mitä käytössä on.

Rakennukset ovat yleensä harmaan tai ruskean sävyisiä ja taloja ei maalata ulkopuolelta. Tähän on hyvin luonnollinen selitys. Autiomaasta puhaltavan hiekan ja ilmansaasteiden vuoksi maali rapautuisi hiljalleen pois muutamassa vuodessa ja maalaus jouduttaisiin uusimaan. Helpompaa on siis unohtaa maalaus. Talon ulkokuori ei Egyptissä näin ollen kerro paljoakaan siitä, miltä talon sisällä näyttää.

Paikallisen tavan mukaan pyykkejä kuivatetaan ulkona. Vaikka asunto sijaitsisikin vilkkaasti liikennöidyn tien varrella, pyykit ovat silti ripustettu parvekkeen tai ikkunan ulkopuolella sijaitsevalle pyykkinarulle. Vuosia sitten egyptiläinen ystäväni piti minua outolintuna, kun näki pyykit kuivumassa asunnossa sisällä.

Suomessa roskat tulee juoksuttaa ulos, mutta Egyptissä rakennuksissa on usein erikseen roskakuilu, minne roskat jätetään ja mistä roskat noudetaan. Roskienkerääjälle maksetaan roskien hakemisesta kuukausittainen palkkio. Kairon jätejärjestelmä on kuitenkin kokonaan erillinen tarina.

Suomeen verrattuna Egyptissä hienoa ovat myös helposti saatavilla olevat palvelut, minkä vuoksi kotoa ei tarvitsisi poistua ollenkaan. Kotiin saa tilattua kaiken ruoasta lääkkeisiin muutamalla klikkauksella.

Lisäksi muun muassa sähkö – ja kaasulaskujen maksut kerätään kotiovelta käteisenä. Sinänsä kätevää, mutta koskaan ei voi tietää milloin maksunkerääjä tulee ovelle ja tämän vuoksi laskujen maksu voi viivästyä. Lisäksi on olemassa maksuja, joista ei koskaan tulee laskuja, mutta ne pitäisi silti osata maksaa.

Kairon asunnoissa on useita hyviä puolia, joita jään Suomessa kaipaamaan. Kuten kaasuliesi. Kätevää ja nopeaa. Pienessä kaksiossa tulen myös varmasti kaipaamaan tilaa ja omaa makuuhuonetta vieraille. Tervehtivät naapurit ovat myös plussaa. Kerrosta ylempänä asuva rouva juttelee aina kanssani huolimatta siitä, etten ymmärrä kuin murto-osan jutunaiheesta.

Suomessa taloyhtiön huoltomiestä saa odottaa päiväkaupalla, kun taas Egyptissä apu on aina lähellä.

Merkittävimpänä kehityskohteena Egyptissä ovat rakennustekniikka ja rakentamisen laatu. Myös Ramadanin aikaan öisin tapahtuva remontointi on jokseenkin vierasta näin suomalaiseen elämänrytmiin tottuneelle.

Asuminen Egyptissä, kuten yleensä asuminen ulkomailla, tuo perspektiiviä elämään. Asuntoon liittyvistä haasteista huolimatta koti Egyptissä tuntuu omalta kodilta.

Olen kyllä asunut aikaisemmin Lähi-idässä, matkustellut alueella ja puhun myös arabiaa. Pian kuitenkin ymmärsin, että Levantin alueen aksenttini eroaa täysin egyptinarabian aksentista ja että yksi kaupunginosa on helposti kotikaupunkini Helsingin kokoinen. Hiljalleen kuitenkin aloin oppia uutta aksenttia ja loppumattomalta tuntuva kaupunki alkoi hahmottua.

Vietin Kairossa yhteensä kolme kuukautta korkeakouluharjoittelijana. Kaupungin päivittäinen äänimaailma koostuu loppumattomista tööttäyksistä ja viidesti päivässä minareeteista kajahtavista rukouskutsuista. Luonnollisesti, ilman kovinkaan pitkälle kehittynyttä julkista liikennejärjestelmää yli 20 miljoonaa asukasta aiheuttaa kaupunkiin massiivisen hallitun kaaoksen, jonka mukaan heittäytyminen vaatii sääntöjä rakastavalta suomalaiselta muutaman syvän hengityksen.

On tavallista, että matka ravintolaan kestää tunnin suuntaansa ja olet silloinkin vasta liikkunut ehkä 10 kilometriä. Pelkkä ruokakaupassa käynti saattaa täällä olla niin hektinen operaatio, että kotiin tullessa tuntuu kuin olisi juossut maratonin. Tämä kaikki tehdään tietysti 40 asteen lämpötiloissa. Lopulta kuitenkin heittäytyminen kannattaa, kaaoksesta ja ihmispaljoudesta huolimatta arkipäivän asiat soljuvat eteenpäin.

Harjoittelijan arkea

Nautin harjoittelustani paljon: Työ suurlähetystössä ei ole pelkästään poliittisesta tilanteesta raportointia (vaikka sitäkin pääsee tekemään). Suomen ulkomaanedustustot tekevät tärkeää työtä esimerkiksi kehitysyhteistyön ja kaupallisen puolen kanssa.

Minulla on taustaa sekä kansalaisjärjestössä että yrittäjyysyhteisössä, ja olikin mielenkiintoista huomata päästä hyödyntämään molempia näissä töissä opittuja taitoja työharjoittelussa.

On ollut myös hienoa päästä käytännössä hyödyntämään valtiotieteellisen opintojani laaja-alaisesti. Harjoittelu suurlähetystössä ei vaadi maailmanpolitiikan teorioiden täydellistä osaamista, olen itsekin opiskellut sosiaalipolitiikkaa perinteisen valtio-opin sijaan, mutta kykyä hahmottaa isoja kokonaisuuksia ja kansainvälisen politiikan toimintamalleja se vaatii. Sen vuoksi harjoittelu on varmasti hedelmällisintä tehdä opintojen loppuvaiheessa.

Harjoittelu Egyptissä vaati myös heittäytymiskykyä. Egyptiläinen itsevarmuus ja vieraanvaraisuus näkyvät myös kansainvälisissä suhteissa. Olen harjoitteluni aikana löytänyt itseni Egyptin ulkoministeriön valtavien turvatarkastusoperaatioiden keskeltä ennen tapaamista ja tv-kameroiden edestä suurlähettilään kanssa yliopistovierailun aikana. Vaatimattomaan kokouskulttuuriin tottuneelta leivokset ja hienot protokollat olivat todellinen kulttuurishokki. En ole myöskään missään aikaisemmassa työ- tai kouluprojektissa poseerannut niin monessa kuvassa kuin täällä.

Kaikki hyvin

Ennen harjoitteluni alkua jouduin vastaamaan useisiin huolestuneisiin kyselyihin siitä, kuinka vaarallista Egyptissä on. Usein kyselijöitä myös mietitytti, käytänkö huivia kadulla. Ei tietenkään, en tietenkään, sanoin aina.

Kairo on intensiivisyydestään huolimatta kuitenkin vain suurkaupunki. Vaikka moni asia on eri tavalla kuin hiljaisessa koti-Suomessa ja metropolin rytmin löytämisessä menee tovi, en kokenut kertaakaan oloani uhatuksi tai turvattomaksi. Väitän, että useat negatiiviset lieveilmiöt tulisivat vastaan myös New Yorkissa.

Valtauskonto on kristinuskon sijasta islam, ja tietysti se näkyy katukuvassa peittävämpänä pukeutumisena. Pukeudun vallitsevien normien mukaisesti ja peitän olkapääni sekä polveni kaduilla, mutta kukaan ei oleta minun käyttävän huivia. Isolle osalle on itseasiassa aivan sama, käyttääkö nainen työpaikalla tai julkisesti päätä peittävää huivia vai ei. Samaa toivoisin näkeväni myös arabimaailman ulkopuolella.

Toivoisin, että ihmiset löytäisivät Egyptin ja näkisivät sen potentiaalin. Egypti esimerkiksi tarjoaa valtavan määrän matkailumahdollisuuksia rantalomasta, luontovaellukseen ja kaupunkikohteisiin. Itse aion ainakin toteuttaa vielä joskus haaveeni kalliokiipeilyreissusta Siinainvuorelle.

Kairosta lähteminen tuntuu näin kolmen kuukauden jälkeen todella haikealta. Itse palaan harjoitteluni jälkeen Suomeen aloittamaan graduprosessiani, mutta tulen ikävöimään tätä kaunista ja hämmentävää maata. Aikani Kairossa oli tärkeä ja inspiroiva tulevaisuuden suunnitelmieni kannalta ja uskon sen vaikuttavan siihen, mille alalle opintojeni jälkeen suuntaan.

Kairosta jään kaipaamaan erityisesti tapaamiani mahtavia, hauskoja ja älykkäitä ihmisiä niin suurlähetystössä kuin sen ulkopuolellakin. Sekä puhelinaplikaatioita, joilla pystyi tilaamaan mitä vain, jäätelöstä vesimeloneihin tai pitsaan, vaikka keskellä yötä kotiin.

Heta Lampinen

Kairon-suurlähetystön harjoittelija ja sosiaalitieteiden maisteriopiskelija. Kiinnostus Lähi-idän politiikkaa kohtaan ja vahingossa alkanut arabian kielen opiskelu ovat vieneet ensin vaihto-opiskelijaksi Jordaniaan ja sen jälkeen korkeakouluharjoittelijaksi Egyptiin. Egyptissä puoleensa veti sen keskeinen asema sekä Afrikan ja Lähi-idän politiikassa että rakkaus paputahna fulia kohtaan.

Ajatus työpajasta syntyi keskusteluissa paikallistoimijoiden kanssa ja käytännön havaintojen perusteella. Vaikka Egyptissä on varsin edistyksellinen naisia suojeleva lainsäädäntö, on käytännössä vielä parannettavaa.

Työpajaan osallistui reilut 20 oikeussektoria lähellä olevaa nuorta, innokasta ja idearikasta egyptiläistä. Yksi heistä oli Samia Awad, joka työskentelee Plan Internationalilla projektissa, joka edistää naisten oikeuksia ja taistelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Egyptin maaseudulla. Työpaja haluttiin rakentaa siten, että vetovastuu siitä oli paikallisilla naisaktivisteilla.

Karismaattiset naisjuristit Nehad Aboul Komsan ja Sue Ellen Hassouna antautuivat tehtäväänsä ja hurmasivat yleisönsä. Itse toimin tilaisuuden moderaattorina ja suurlähettiläs Laura Kansikas-Debraise avasi tilaisuuden ja antoi residenssinsä käyttöön sekä jakoi arvostetut osallistumissertifikaatit tilaisuuden päätteeksi. Lisäksi Soraya Bahgat, Lotta Malmirinta ja Jelena Ahlblad olivat aivan korvaamattomia tilaisuuden toteutuksen kannalta. Helsingistä saimme mukaan käräjäoikeustuomari Satu Seppäsen, joka kertoi osallistujille suomalaisesta oikeusjärjestelmästä ja siitä, miten Suomessa oikeusprosessi toimii.

Naisia kannustettava uusiin ammatteihin

Keskeinen ongelma, jota työpajassa käsiteltiin, on naisten heikko osallistuminen työmarkkinoille Egyptissä. Osin tästä johtuen naispuolisia tuomareita, juristeja ja poliiseja on liian vähän, naispuolisia syyttäjiä ei ole lainkaan. Myöskään Egyptin nykyinen asenneilmasto ei kannusta naisia pyrkimään näihin ammatteihin. Lisäksi näkemykset naisen asemasta ovat yhä varsin konservatiivisia Egyptissä.

Asenteiden ohella sekä kansalaisilla että viranomaisilla on puutteellinen käsitys lainsäädännön naisille tarjoamasta suojasta tai siitä, miten sen pitäisi toimia tilanteessa, jossa nainen joutuu väkivallan uhriksi.

Samian, kuten monen muunkin työpajaan osallistuneen nuoren motiivit osallistumiselle kumpusivat omista kokemuksista. Samia näkee päivittäin, kuinka vaikeaa esimerkiksi väkivaltaa kokeneille naisille on tehdä asiasta rikosilmoitus ja siten käynnistää oikeudenkäyntiprosessi. Päätös lähteä poliisilaitokselle on vaikea ja usein perheen mies on se, joka tuo ruuan perheen pöytään ja jos hän joutuu vankilaan, perheellä on suuri huoli siitä, kuka elättää ja suojelee perhettä. Valtion tukijärjestelmät ovat heikot.

Vaikuttaminen jatkuu sosiaalisessa mediassa

Työpajan aikana osallistujat jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan innokkaasti, eivätkä kaihtaneet arkaluontoisiakaan aiheita, kuten lapsiavioliittoja ja naisten henkilöoikeudellista asemaa. Työpaja kirjasi ns. seurantaohjelman toimenpiteistä tilanteen parantamiseksi. Keskeiseksi keinoksi nostettiin tietoisuuden lisääminen hyödyntäen mm. sosiaalista mediaa.

Yleinen näkemys osallistujien keskuudessa oli, että vaikka sekä naisten että miesten panosta tarvitaan ja valtiolla on suuri rooli lainsäädännön osalta, viime kädessä muutoksen on lähdettävä naisista itsestään. Tärkeässä roolissa ovat myös islamilaiset ja koptikirkon uskonoppineet, sekä median välittämä kuva naisista.

Sekä Samia että muut osallistujat toivoivat lisää vastaavia tilaisuuksia, joissa he ovat pääroolissa. Työpajan perustoiveena, joka saavutettiin, oli lisätä paikallisten nuorten toimijoiden tietoisuutta aiheesta ja saattaa heidät yhteiselle foorumille keskustelemaan asioista.

Yhtä tärkeää on kannustaa heitä keskinäiseen verkottumiseen ja ajatusten vaihtoon tärkeästä teemasta ilman ulkopuolista sponsoria. Iloksemme he innostuivat työpajan päätteeksi ehdotuksestamme oman suljetun Facebook-ryhmän perustamiseksi, jossa vaihtaa ajatuksia. Lisäksi Suomen suurlähetystö Kairossa pyrkii järjestämään myös ensi vuonna vastaavankaltaisen follow-up-tilaisuuden.

Kotikylässäni on mahdollista ajaa autolla sata kilometriä näkemättä yhtään vastaantulijaa porojen lisäksi. Ruuhkaa on parhaimpana hiihtosesonkina, jolloin ruuhkaa tarkoittaa sitä, että auto on parkkeerattava kaupan kauimpana olevaan parkkiruutuun tai risteyksessä on odotettava yli 30 sekuntia päästäkseen takaisin päätielle. Onneksi sellaista liikennekaaosta on kestettävä vain helmikuusta huhtikuuhun.

Kairossa liikkuminen on toisaalta helppoa, mutta toisaalta taas painajaismaista ja jännittävää. Taksia ei tarvitse soittaa erikseen, vaan se on takuulla odottamassa kulman takana ja Uberin saa tilattua kätevästi puhelimella suoraan kotiovelle. Yksityinen kuljetusyritys vie huolettomasti lentokentälle ja toimii vuorokauden ympäri.

Bussi ja metrokin ovat oivia vaihtoehtoja liikkumiseen. Metrolipun hinta kylläkin tuplaantui viime vuonna ja nyt hinta on noin 0,20 euroa. Suurlähetystön naapurustossa ei tosin vielä ole metroasemaa. Se on tekeillä, mutta tarkkaa valmistumisvuotta on mahdotonta arvioida. Länsimetrokin saatiin kuitenkin valmiiksi.

Tööttäily kuuluu asiaan

Äkkiseltään liikkuminen kuulostaa siis helpolta ja edulliselta, mutta jännitys ja hien pintaan nostattava painajainen alkavat vasta kun auto lähtee liikkeelle. Matkaan on lähdettävä tietenkin hyvissä ajoin. Kymmenen kilometrin matka voi helposti viedä tunnin verran.

Suomessakin on ruuhkia, mutta ruuhkaa loppuu kuuteen mennessä. Kairossa ruuhkaa kestää vuorokauden ympäri. Kaduilla ei ole koskaan hiljaista, paitsi mahdollisesti perjantaisin aamupäivällä ennen viikon tärkeintä rukoushetkeä.

Suomessa arkaillaan auton töötin käyttämistä, suorastaan sydän jättää yhden lyönnin väliin, kun takana olevasta autosta kuuluu tööttäys ja välittömästi tiedät, että kyseessä on joku huonohermoinen kuumakalle. Egyptissä auton tööttäily kuuluu asiaan. Toisinaan se toki raivostuttaa, mutta kaikkeen tottuu. Tööttäily on kuin oma kielensä, jolla kuljettaja voi ilmaista erilaisia merkityksiä, kuten kiroamista, kiittämistä tai jopa flirttailua.

Menopelejä joka lähtöön

Suomessa teissä on kaistamerkinnät ja kaikki ajavat omilla kaistoillaan. Kairossakin saattaa olla kaistamerkinnät, mutta kukaan ei aja omilla kaistoillaan. Suomen kaksikaistaiselle moottoritielle mahtuu Kairossa varmasti ajamaan vähintään neljä autoa, yksi moottoripyörä ja yksi hevoskärry.

Liikenteessä on mahdollista nähdä mitä ihmeellisimpiä kuljetusratkaisuja ja menopelejä. Skootterin selässä voi olla kaksi miestä ja kaksi vuohta. Lehmiä, kameleita ja hevosia kuljetetaan pienen kuorma-auton avolavalla moottoritiellä tai ankkoja ja lapsia mopolla vedettävän pienen peräkärryn kyydissä. Toisinaan katuja kiertää aasien vetämä kukkakauppa. Kairossa ei ole myöskään poikkeuksellista nähdä lammaslaumaa ylittämässä tietä.

Egyptissä autot ovat käyttöä varten ja sen niistä varmasti huomaa. Jos tänään näet auton ilman yhtään naarmua tai kolhua, ensi viikolla et välttämättä tunnista sitä samaksi autoksi. Ketä nyt pieni naarmu haittaa! Kairossa muistan nähneeni ainakin yhden nopeusrajoituskyltin, luulen kuitenkin, että taksin kuljettaja ei ole sitä koskaan huomannut.

Kaoottinen liikenne näkyy onnettomuustilastoissa. Arvioiden mukaan tieliikenneonnettomuuksissa menehtyy vuosittain jopa 12 000 henkilöä. Liikenteen hurjan määrän vuoksi myös ilmansaasteet ovat oma riesansa kaupungin alueella.

Egyptissä ajokortin saa käymällä kirjallisessa kokeessa ja ajotestissä. Autokouluun ei kuitenkaan tarvitse mennä ennen ajokorttitestejä ja ajotesti tehdään paikassa, jossa ei ole muuta liikennettä häiritsemässä suoritusta.

Liikenne yllättää päivittäin

Ensimmäisinä viikkoina totuttelua Kairossa vaatii erityisesti kävellen liikkumisen erilaisuus. Jalkakäytäviä kyllä ehkä on, mutta ei niillä kukaan kävele. Jalkakäytävällä kävely on jatkuvaa puikkelehtimista erinäisten esteiden, kuten autojen, moottoripyörien ja roskakasojen välissä. Autotien laidassa käveleminen on huomattavasti kätevämpää.

Kairon infrastruktuuria ei ole suunniteltu vesisateiden varalle, kadut suorastaan tulvivat ja liikenne lähes seisahtuu. Vesisateen yllättäessä Kairon liikenne reagoi samalla tavalla kuin Helsinki talven ensimmäisellä lumisateella, tosin tämä potenssiin kymmenen. Autoilijoiden onneksi vesisade ei Kairossa yllätä kovinkaan usein. Vuoden sadepäivät voi laskea yhden käden sormilla. Kaikissa autoissa ei välttämättä tuulilasinpyyhkijät toimi ollenkaan, koska tarvetta niille on todella harvoin.

Autossa ärräpurrit pääsevät myös pelkääjän paikalla, mutta koskaan ei auton kyydissä tule tylsää. Kaikesta huolimatta jännittävää katseltavaa ja ihmeteltävää tässä miljoonakaupungissa on kokoajan. Liikenne ja kuljettajat osaavat päivästä toiseen yllättää luovilla ratkaisuillaan.

Tiedän kokemuksesta että korkeakouluharjoittelupaikan hakeminen on henkisesti raskas prosessi. Yliopistojen harjoittelutukijärjestelmät sekä työnantajien torjuntakirjeet nostattavat stressitasoa ja saattavat aiheuttaa jollain jopa masennusta. Olen opintojeni aikana lähettänyt yhteensä lähes viisikymmentä harjoitteluhakemusta, joista olen saanut vastaukseksi useita haastattelupyyntöjä, kourallisen työtarjouksia ja lukemattoman määrän pakkeja.

Kairon-suurlähetystöllä ei ollut oikeastaan edes käynnissä olevaa harjoitteluhakua lähestyessäni heitä. Tiedustelin sähköpostilla, onko edustusto aikeissa palkata harjoittelijoita lähitulevaisuudessa ja minulle vastattiin kieltävästi. Lannistumisesta huolimatta kirjoitin motivaatiokirjeen ja lähetin sen heille vastaukseksi ansioluetteloni kera. Pyysin suurlähetystöä ottamaan minuun yhteyttä mikäli tilanne muuttuu. Suureksi hämmästyksekseni sainkin sähköpostia muutaman kuukauden päästä ja sovimme harjoittelun ajankohdasta.

Monipuolisia tehtäviä ja tiivistä yhteishenkeä

Ulkoministeriön harjoittelijana saat paljon vastuuta ja pääset tekemään osittain samoja töitä kuin virkamiehet. Voin sanoa tämän varmuudella, sillä olen Kairoa ennen työskennellyt myös Suomen Haagin-suurlähetystössä Hollannissa sekä Ulkoministeriön poliittisella osastolla Helsingissä. Olen Kairon-harjoitteluni aikana raportoinut muun muassa Egyptin ihmisoikeustilanteesta, osallistunut erilaisiin seminaareihin ja kokouksiin suurlähetystön puolesta sekä avustanut virkamiehiä muissa työtehtävissä kuten tapahtumien järjestämisessä.

Erityisesti harjoittelun alkupuolella tein mielelläni pitkiäkin työpäiviä ja vietin monia iltoja yksin kotona, sillä minulla ei ollut vielä minkäänlaista sosiaalista verkostoa suurlähetystön ulkopuolella. ”Hardship”-maissa diplomaattien piirit ovat kuitenkin Eurooppaan verrattuna tiiviimmät ja siinä missä Haagissa sain työskennellä erilaisten kutsujen eteen, Kairossa minut on otettu mukaan useampiin tapahtumiin. Vaikka olenkin saanut paljon kontakteja vastaanotoilta, parhaat kaverini ovat löytyneet kuitenkin suurlähetystön sisältä, jossa lähes puolet henkilökunnasta on nuoria naisia.

Toimiva palvelukulttuuri on kairolaista arkea

Arki Kairossa on tuntunut samalta kuin missä tahansa muualla. Vaaleahiuksisena olen kokenut huutelua kadulla, mutta en ole kertaakaan kokenut oloani uhatuksi. Kuljen kävellen töihin olkapäät ja polvet peittävissä vaatteissa, mutta katukuvassa näkyy kaikenlaista vaatetusta – minishortseista niqabeihin. Ahdisteluongelmasta ollaan erittäin tietoisia Egyptissä ja välillä tuntemattomatkin ovat kohdelleet minua suojelevasti. Olen muun muassa pannut merkille, että suuri osa uber- ja taksikuskeista jää odottamaan että pääsen turvallisesti perille haluamaani määränpäähän.

20 miljoonan asukkaan suurkaupungin muut ikävät puolet kuten kaoottinen liikenne ja ilmansaasteet jäävät lukemattomien upeiden asioiden varjoon. Mainittakoon, että kolmen kuukauden aikana on ollut vain kaksi pilvistä päivää. Vanhana historianopiskelijana olen ollut luonnollisesti myös erittäin innostunut muinaisen Egyptin kulttuuriperinnöstä. Matkustaminen naapurikaupunkeihin on helppoa ja halpaa. Muutaman tunnin matkan päässä on esimerkiksi historiallinen Alexandrian kaupunki Välimeren rannalla. Saman verran matkustaa Punaisenmeren paratiisimaisille hiekkarannoille.

Kännykkäsovelluksilla toimiva palvelukulttuuri on täysin eri tasolla kuin Suomessa. Ruokaa saa tilattua kotiin sadoista eri ravintoloista noin 0,20 euron kuljetusmaksulla. Uber-kuskia olen joutunut odottamaan korkeintaan 9 minuuttia. Tämän lisäksi hintataso on suhteellisen alhainen ja jopa harjoittelijan palkalla on varaa viettää satunnaisesti aikaa rooftop-altailla ja syödä ravintoloissa.

Harjoittelijasta TV-tähdeksi

Harjoitteluni ehdoton kohokohta oli tiimin kanssa yhteistyössä järjestetty ”Taste of Finland”-ruokatapahtuma. Palkittu kokki Arto Rastas lennätettiin Suomesta asti valmistamaan ruokaa tapahtumaamme. Oheisohjelmana hänelle oli sovittu myös esiintymiset kahdessa paikallisessa kokkausohjelmassa. Lähdin studiolle mukaan puhtaasti avustamaan Artoa käytännönasioissa.

Muutamien käänteiden kautta kuitenkin myös minulle asetettiin mikrofoni ja laitettiin mukaan livelähetykseen. Sinä aamuna herättyäni en olisi kyllä osannut kuvitella puhuvani arabiaa ja maistelevani suomalaisia ruokia kahdessa egyptiläisessä tv-ohjelmassa. Toisen ohjelman tuottaja ehdotti minulle, että voisin tulla tekemään hänen kanavalleen jotain muutakin jos haluan. Mietin sarkastisesti, että mikäli diplomaatinura ei aukea, niin täytyy varmaan harkita Egyptiin palaamista tv-uran merkeissä.

Unelmien harjoittelupaikka

Kauhistelin naarmuttuneita autoja, ihmispaljoutta sekä vinoja rakennuksia harjoitteluni alkupuolella, mutta nyt huomaan nauttivani Kairon kaaoksesta – kaikki ei ole täällä ihan niin justiinsa ja asiat järjestyvät kyllä aikanaan. Kauhunsekainen tunnelma on hiljalleen vaihtunut kotoisaan ja innostuneeseen tunteeseen törmätessäni jatkuvasti uusiin ihastuttaviin asioihin Kairossa. Minut yllätti täysin muun muassa Belgian residenssin lemmikkikameli. Uskon että kuvailemani ympäristö ei välttämättä sovi kaikille, mutta mikäli omaat vähänkin seikkailuhenkeä, saattaa tämä olla unelmiesi harjoittelupaikka. Sitä se oli ainakin minulle: haluaisin jäädä tähän hallittuun kaaokseen pidemmäksikin aikaa.

Viimeisenä haluan sanoa, että korkeakouluharjoittelun ajoittaminen on taktista peliä. Suurlähetystöharjoittelun jälkeen on hankala päästä kiinnostavampiin töihin opintojen ollessa vielä kesken, mutta toisaalta ei haluaisi myöskään tyytyä vähempään. Harjoittelun ajoitusta kannattaa täten miettiä tarkkaan. Tämän lisäksi neuvon kiinnostuneita hakemaan useaan edustustoon ja/tai yksikköön. Torjuntakirjeen jälkeen on normaalia lannistua hieman, mutta pettymyksen voima tulee kanavoida uusiin hakemuksiin. Loppupeleissä pää- ja sivuainevalinnoillasi ei ole niin paljon merkitystä kuin asenteellasi. Periksiantamattomuus, oma-aloitteisuus ja motivaatio ovat asioita, jotka yhdistävät Ulkoministeriön harjoittelijoita.

Lähden seuraavaksi koettelemaan onneani Washington D.C.:n työmarkkinoille. Haluan kiittää Ulkoministeriötä upeista harjoittelukokemuksistani sekä toivottaa onnea ja sinnikkyyttä kaikille tulevaisuuden korkeakouluharjoittelijoille!

Kairon Heliopoliksessa oli lauantaina 12.5. odottava tunnelma, kun startup-tapahtuma FinnStart oli alkamassa. Sekä puhujien että osallistujien innostuneisuus oli silminnähden havaittavissa jo heti aamusta. Odotus puhkesi nopeasti reippaaksi puheensorinaksi, kun tapahtuman osallistujat ja puhujat innostuivat vaihtamaan ideoita keskenään jo ennen ohjelman alkamista.

Innostuneisuuden taustalla piilee yhteiskunnallinen motivaatio taloudelliseen muutokseen. Teknillisesti lahjakkaat nuoret yrittäjät ovat erittäin tärkeä voimavara Egyptin talouskasvulle, ja erityisesti mobiili- ja teknologia-alan startupit menestyvät maassa hyvin jo nykyään. Potentiaali yhä suurempaan kasvuun on kuitenkin valtava. Avauspuheenvuoroista lähtien useissa esityksissä nousi esille nuorison merkitys. ”Nuorissa on tulevaisuus” -ilmaisu konkretisoituu Egyptissä, sillä 52 % maan kansalaisista oli vuonna 2017 alle 25-vuotiaita. Egyptin tulevaisuus on maan nuorten käsissä, ja ainakin FinnStartin osallistujien perusteella nuoret ovat valmiita ottamaan haasteen vastaan.

Kaikki alkaa ideasta

Suurin osa FinnStartin puhujista oli egyptiläisiä. Tapahtuman yksi päätavoitteista olikin tarjota juuri paikalliseen startup-ympäristöön sopivaa ohjeistusta. Kairon amerikkalaisen yliopiston AUC:n lehtori Tarek Hatem kuvaili yrittäjyyttä taiteenalana, jonka pyrkimyksenä on muovata ideasta yritys. Hatemin mukaan yritysten välinen yhteistyö on positiivinen asia, mutta niiden välinen kilpailu on eläväisen startup-ympäristön elinehto.

Tapahtumaan saapui myös yhteensä viisi suomalaista puhujaa kertomaan omista kokemuksistaan sekä jakamaan tietoa suomalaisten startupien toimivista käytännöistä. ”Kaikkien ei tarvitse olla yrittäjiä, mutta kaikkien tulee osata työskennellä heidän kanssaan”, totesi Eex Globalin perustaja ja toimitusjohtaja Tapio Peltonen.

Suomessa valtio tukee startup-ympäristöä ja sen monipuolisuutta edesauttaa muun muassa maan korkealaatuinen koulutusjärjestelmä. Aalto yliopiston startup-keskuksen neuvonantajan Ville Luukkasen mukaan kansainvälisestikin uniikki keskus avustaa yrittäjiä menestymään samalla tavalla kuin teknikot avustavat astronautteja avaruuteen. Keskuksen tavoite on selkeä: Suomeen tarvitaan uusia Nokioita. Niin tarvitaan Egyptiinkin.

Yhdessä eteenpäin – toinen toiselta oppien 

Tapahtuman aikana esille nousi uusia ideoita, näkemyksiä, menetystarinoita sekä ennen kaikkea asennetta. Kontaktien luomiseksi edustusto järjesti myös iltavastaanoton suurlähettilään residenssissä. FinnStart sai paljon huomiota sekä paikallisessa lehdistössä että sosiaalisessa mediassa. Tapahtuma on avannut keskustelun ja luonut momentumin, jonka pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan tulevaisuuden yhteistyötä.

Paljon puhuttu suomalainen startup-”pöhinä” voisi tuoda mukanaan upeita tuloksia sen rantautuessa Egyptiin. Egyptiläisten itsevarmuus on puolestaan jotain mitä suomalaiset aloittelevat yrittäjät voisivat tuoda vahvemmin esille. On selvää, että Suomi ja Egypti voivat oppia toisiltaan erittäin paljon.

El-Sisi nimitti maan ensimmäisen naiskuvernöörin helmikuussa 2017, ja saman vuoden joulukuussa hyväksyttiin uusi perintölaki, joka takaa naisille perintäoikeuden. Tammikuun 2018 hallituksen ministerinvaihdoksen yhteydessä El-Sisi nimitti kaksi uutta naisministeriä, ja maan hallituksessa on tällä hetkellä historialliset kuusi naisministeriä.  Myös muilla aloilla on tapahtunut edistystä: äitiyskuolleisuus on laskenut Egyptissä huomattavasti viime vuosina ja naiset kouluttautuvat yhä enemmän ja pidemmälle.

Monista edistysaskeleista huolimatta suurelle osalle Egyptin naisista tilanne on vielä synkkä. Tuoreen Global Gender Gap –raportin mukaan Egypti oli sijalla 136 kaikkiaan 145 maan joukosta, kun mitattiin sukupuolten välistä tasa-arvoa työllistymisessä, koulutuksessa, terveydenhoidossa ja naisten poliittisessa osallistumisessa.

Thomson Reuters Foundationin tutkimustulos vuodelta 2017 raportoi Kairon olevan maailman vaarallisin suurkaupunki naisille seksuaalisen väkivallan, haitallisten kulttuuristen käytäntöjen sekä terveydenhuollon ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteellisuuden vuoksi.

Erityisen heikko naisten asema on yleisen turvallisuuden ja ruumiillisen koskemattomuuden osalta, sillä naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä ja monimuotoista Egyptissä. YK:n virallisten arvioiden mukaan noin 8 miljoonaa egyptiläistä naista kärsii sukupuolittuneesta väkivallasta vuosittain. Lisäksi YK:n vuoden 2013 tutkimuksen mukaan huimat 99 % naisista kärsi seksuaalisesta häirinnästä.

Lapsiavioliitot edelleen yleisiä

Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on Egyptissä tuhansia vuosia vanha käytäntö, joka on yleistä sekä muslimien että kristittyjenkin parissa. YK:n vuoden 2015 tutkimuksen mukaan 90 % naisista on ”ympärileikattu” vaikka Egyptin laki kieltää tyttöjen sukupuolielinten silpomisen.

Myös lapsiavioliitot ovat edelleen ongelma Egyptissä. UNICEFin mukaan 17 % egyptiläisistä tytöistä naitetaan ennen 18 vuoden ikää. Lapsiavioliitot ovat erityisen yleisiä Ylä-Egyptissä, missä köyhyys ja sosiokulttuuriset normit suosivat varhaista avioitumista tyttöjen koulutukseen panostamisen sijaan.

YK:n mukaan kolmannes egyptiläisistä naisista on lukutaidottomia, ja työttömyysaste on peräti 25 %. Naisten rooli yhteiskunnassa onkin ensisijaisesti tulevan sukupolven kasvattaminen. Räjähdysmäinen väestönkasvu on Egyptin tulevaisuuden suurimpia haasteita, johon on löydyttävä ratkaisu.

Kansallinen ohjelma tunnistaa epäkohdat

El-Sisin johtama hallitus asetti heti hallitustaipaleensa aluksi naisten aseman parantamisen ja syntyvyyden laskuun saamisen yhdeksi päätavoitteekseen. Maaliskuussa 2017 Egyptin National Council for Women lanseerasi kattavan kansallisen strategian egyptiläisten naisten voimaannuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Strategiassa on neljä painopistettä: naisten poliittinen voimaannuttaminen ja naisjohtajuuden tukeminen, taloudellinen ja sosiaalinen voimaannuttaminen, sekä suojelu. Strategiassa painotetaan naisten asemaan vaikuttamisen ohella sitä, että on tärkeää saada myös miehet mukaan ajamaan tasa-arvoa, eikä dokumentti arastele epäkohtien esiintuomista. Kansallisen ohjelman ohella Egypti on valmistellut yhdessä YK-järjestöjen kanssa kansallista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista strategiaa.

Perustuslaki naisten takana

Egypti on sitoutunut naisten yhteiskunnallisen osallistumisen edistämiseen ja väkivallalta suojelemiseen lainsäädännössään ja kansainvälisissä sopimuksissa, ja maan naisasialiikkeelläkin on satavuotinen historia.

Nykyinen Egyptin perustuslaki on maan historian edistyksellisin: siinä kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä ja taataan sitoutuminen sukupuolten tasa-arvoon. Perustuslaki takaa naisille myös yhtäläisen oikeuden paikkoihin valtiollisissa elimissä ja oikeuslaitoksessa.

Eräs syy sille, miksi ristiriita Egyptin lainsäädännön ja käytännön osalta on niin suuri, ovat konservatiiviset kulttuuriset käsitykset sukupuolirooleista ja naisen asemasta, joihin vaikuttavat myös naisten omat asenteet. UN Womenin 2017 teettämän tutkimuksen mukaan nuoret miehet Egyptissä eivät lähtökohtaisesti tue tasa-arvoa. Suurin osa vastaajista uskoo, että vaimon tulee sietää väkivaltaa, mikäli se pitää perheen koossa, ja että miehellä tulee olla viimeinen sana kotona tehtyihin päätöksiin.

Naisjärjestöt vaikuttavat asenteisiin

Haasteista huolimatta egyptiläisessä yhteiskunnassa on nähtävissä muutoksen merkkejä. Vuoden 2011 vallankumouksen aikaan tarve suojella naisia seksuaaliselta häirinnältä mielenosoituksissa synnytti paljon uusia naisten oikeuksia ajavia järjestöjä, ja naisten oikeuksista ja esimerkiksi juuri seksuaalisesta häirinnästä ryhdyttiin käymään ennennäkemätöntä julkista keskustelua.

Asenteisiin vaikuttaminen on pitkä ja monimutkainen prosessi, jossa egyptiläisen kansalaisyhteiskunnan rooli on äärimmäisen tärkeä. Myös Suomi tekee tärkeää työtä naisten aseman vahvistamiseksi tukemalla egyptiläisiä ruohonjuuritason naisjärjestöjä suurlähetystön PYM-ohjelman kautta. Pienten järjestöjen lisäksi YK-järjestöt ja National Council for Women (NCW) ovat olleet aktiivisia erilaisten tutkimusten ja julkisten asennekampanjoiden lanseeraamisessa viime vuosien aikana.

Egyptin nykyhallitus ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon tuomat taloudelliset ja yhteiskunnallista kuohuntaa stabilisoivat positiiviset vaikutukset. Vaikka tie on pitkä ja haasteita on paljon, Egyptissä vallitsee tällä hetkellä voimakas muutostahto myös ylimmällä tasolla, ja lasikattojen rikkomisia tullaan varmasti näkemään enenevässä määrin. Todellisen tasa-arvon saavuttamisen kannalta on tärkeää, että kaikki egyptiläiset naiset – ja miehet – pääsevät kehitykseen mukaan.

Upean hotellin vanhinta osaa on Khedive Ismail Pashan 1869 rakennuttama Gezirah-palatsi, joka valmistui Ranskan ruhtinatar Eugénien vierailua varten Suezin kanavan avajaisten yhteydessä. Marriottin keittiömestarit olivat pistäneet peliin parhaansa: usean ruokalajin ateria oli maittava ja annokset elegantteja.

Egyptin talouskehityksen tiellä on vielä monia haasteita, viimeisimpänä kuukausia jatkunut valuuttapula, joka vaikuttaa tuonnista riippuvaisessa maassa monella tavoin. Egyptin hallinto taistelee valuuttakurimusta vastaan rajoittamalla joidenkin tavaroiden maahantuontia. Ulospääsy hankalasta tilanteesta löytyy kyllä ajan kanssa, mutta ei rajoitusten vaan Egyptin teollisuuden kehittämisen kautta.

Valuuttavirtojen tämänhetkiseen vähäisyyteen vaikuttavat matkailuelinkeinon ahdinko, Suezin kanavan odotetusta vähäisempi tuotto (joka puolestaan johtuu maailmanmarkkinoista ja öljyn hintakehityksestä) sekä ulkomailla asuvien egyptiläisten rahalähetysten pieneneminen Persianlahden maiden ja Libyan tarjoamien työpaikkojen vähennyttyä viime vuosina. Persianlahden maissa kyse on niin ikään öljyn hinnan laskun vaikutuksesta näiden talouksiin. Libyan epävakaus on ajanut egyptiläisiä takaisin kotiin. Investointien määrän väheneminen vuoden 2011 jälkeen on myös yksi syy.

Kuitenkin Egyptin kulutustavaramarkkinat houkuttavat ulkomaisia yrityksiä. Täällä kapean erikoisalan kysyntä merkitsee helposti Suomen väkilukua suurempaa potentiaalista asiakasmäärää. Pelkästään Kairossa asuu huomattava määrä keskiluokkaa ja ylempää keskiluokkaa, joiden kulutustottumukset painottuvat eurooppalaiseen ja eurooppalaistyyliseen tuotevalikoimaan. Tuttavapariskunnan erikoisruokakauppa myy hyvällä menestyksellä ranskalaisia juustoja, brasilialaista lihaa ja italialaisia tuorepastatuotteita ja suunnittelee uusia kauppoja Kairon ulkokehille alati nouseviin uusiin asutuskeskuksiin. Ranskalaisen Carrefourin ja eteläafrikkalaisen Spinneys-kauppaketjun isot myymälät kuhisevat ostajia. Luksusvalikoimaa vaikkapa vaatteissa löytyy useasta suuresta ostoskeskuksesta kaupungin eri puolilla. Afrikan mantereen toistaiseksi ainoa Ikea on löytänyt runsaan egyptiläisen asiakaskunnan.

Chaîne des Rotisseursin illallisilla luokseni tuli tervehtimään kaksi ammattikokkia, tunnistin heidät sellaisiksi käätyjensä väristä. (Itselläni on nyt Chevalier d’Honneurin käädyt ja kunniajäsenen jäsenkortti.) Kaverit ovat syksyllä perustamassa skandinaavista ravintolaa Kairoon ja toivottivat tervetulleeksi. Lupasin auttaa heitä ruokalistojen kehittelyssä, jos he tahtovat saada suomalaisvaikutteita. Vaikeaa sanoa, kuinka paljon heillä on ymmärrystä pohjoismaisesta ruokakulttuurista, mutta intoa tuntuu ainakin olevan.

Uskon, että täällä olisi tilaa myös suomalaisille elintarvikkeille. Miten olisivat vaikkapa terveysvaikutteiset tuotteet? Egyptiläisten elintavat ovat huonot: paljon rasvaa, sokeria ja suolaa. Ylempi keskiluokka tiedostaa kasvavassa määrin terveellisen elämän merkityksen. Toistaiseksi Valio on tuonut tänne voita, ja Finncrispin tuotteita löytyy hyvin varustetuista ruokakaupoista – mutta paljolle muullekin olisi tilausta. Mitä jos tukisimme ravintolaa perustavia kaveruksia ja pistäisimme pystyyn suomalaiset ruokaviikot?

Olisi mukavaa edistää suomalaista ruokakulttuuria ja ruoka-aineksia Niilin rantamilla. Luulenpa, että se voisi olla kannattava bisnesidea. Egyptin talouden ongelmista huolimatta täällä on kiinnostusta ja tarpeita, joihin voisimme me suomalaisetkin tarttua ja löytää oman markkinarakomme. Markkinoille tulossa on haasteensa, mutta tuotto tulee sitäkin suuremmissa prosenteissa, kerrotaan menestyvistä yrityksistä.

”Bil hana wal shifa” merkitsee ”Hyvää ruokahalua” Egyptissä.

Chaînen tilaisuudessa kuului tietenkin sanoa ”Bon appetit”.

Suomen entistä presidenttiä arvostetaan Egyptissä useasta syystä. Hän tarjoaa kannustavan esimerkin maailman naisille saavuttamansa korkean asemansa johdosta ja jatkuvalla aktiivisuudellaan merkittävissä kysymyksissä kuten ilmastonmuutos ja laajemmin kestävä kehitys.

Presidentin 12. huhtikuuta ohjelman kohokohta oli puhe Kairon yliopistolla opiskelijoille ja opettajakunnalle. Edellinen puhuja yliopiston suuressa pääsalissa oli 11. huhtikuuta Saudi-Arabian kuningas Salman. Presidentti Obama peräänkuulutti samaisessa salissa vuonna 2009, ennen arabikevään vallankumouksia, islamilaisen maailman ja Yhdysvaltain yhteisymmärrystä. Kuten tiedämme, sittemmin alue on joutunut myllerrykseen, jonka loppua ei valitettavasti vielä ole näköpiirissä.

Presidentti Halonen nosti puheessaan esiin tärkeitä teemoja. Hän muistutti muun muassa hyvän hallinnon ja kansalaisten päättäjiä kohtaan kokeman luottamuksen merkityksestä yhteiskunnallisen vakauden takaajina. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sitovat kaikkia. Ihmiskunta käyttää jo liikaa rajallisia luonnonvaroja, mutta inhimillisestä potentiaalista on käyttämättä runsaasti: naiset, nuoret ja köyhät on nyt nostettu kansainväliselle kehitysagendalle vahvemmin.

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on ihmisoikeus, mutta myös olennaista yhteiskunnalle ja erityisesti sen taloudelliselle kehitykselle. Presidentti Halonen viittasi puheessaan myös 1994 pidettyyn Kairon väestö- ja kehityskonferenssiin, jossa huomioitiin ensimmäistä kertaa naisten ja tyttöjen seksuaalisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvät ihmisoikeudet.

Kiireisen päivän aikana presidentti Halosella oli mahdollisuus keskustella samoista aiheista, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä, Egyptin kansallisen naisten neuvoston (National Council on Women) ja ihmisoikeusneuvoston (National Council on Human Rights) johtavien edustajien kanssa. Egyptissä ymmärretään ilmastonmuutoksen vakavat vaikutukset maan elinkelpoisuuteen. Naisten voimaannuttaminen taistelussa ilmastomuutoksen kielteisiä vaikutuksia vastaan on tärkeää.

Johtopäätöksiä presidentti Halosen nauttimasta suosiosta oli helppo tehdä, kun niin moni ihminen kapsahti hänen kaulaansa halaamaan. Moni muisti vielä hänen sanansa vuodelta 2009: tärkeintä on ”koulutus, koulutus, koulutus”. Suomen suurlähetystö Kairossa työskenteleekin parhaillaan sen eteen, että Suomi voisi tukea Egyptin opetusjärjestelmän uudistamista ja myös löytää vientimahdollisuuksia suomalaisille opetusalan toimijoille.

Faktaa Kairon yliopistosta:

Perustettu 1908. Egyptin toiseksi vanhin korkeamman asteen oppilaitos Al Azharin yliopiston jälkeen. Yliopistolla opiskelee noin 155 000 opiskelijaa 22 tiedekunnassa. Se on oppilasmäärältään yksi maailman 50 suurimmasta yliopistosta.

Yliopisto on tuottanut kolme Nobelin palkinnon saajaa ja runsaasti maailmalla tunnettuja nimiä, joista mainittakoon entinen IAEA:n pääjohtaja ja vuoden 2011 vallankumouksen jälkeinen presidenttiehdokas, Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2005 saanut Mohamed ElBaradei, Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1994 (yhdessä Israelin Shimon Peresin ja Yitzhak Rabinin kanssa) saanut Yasser Arafat sekä Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1988 saanut kirjailija Naguib Mahfouz.

Yliopisto on ylpeä siitä, että yli 50 prosenttia opiskelijoista on naisia ja että yliopisto perustettiin naisen, prinsessa Fatma Ismailin (1853–1920) tuella. Prinsessa Fatma lahjoitti maata ja arvokorunsa luodakseen pohjan yliopiston vakaalle taloudelle.

Toki Egyptin sisäinen kehitys ja sen naapuruston epävakauden vaikutukset työllistävät meitä edelleen: Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan konfliktit jatkuvat ja Egypti on alueellinen suurvalta kokonsa puolesta.

Tammikuun 2011 vallankumouksesta on kulunut jo viisi vuotta. Paljon on ehtinyt tapahtua, kehitystä on ollut – myös hyvään suuntaan, vaikka uutisoinnista helposti jää kuva jatkuvien ongelmien kanssa painivasta maasta. Egyptin murros jatkuu, vaikka kesällä 2013 määritelty poliittinen tiekartta on saavuttanut tavoitteensa, kun uusi parlamentti kokoontuu vuodenvaihteen tienoilla ensimmäiseen istuntoonsa. Poliittinen kehikko on nyt koossa, mutta terrorismin ja epävakauden pelko ohjaa edelleen maan hallintoa. Kansalaisyhteiskuntakehitys odottaa, pääpaino on talouskehityksessä. Suomella on mahdollisuudet tukea Egyptin myönteisiä kehityskulkuja samalla, kun tartumme maan tarjoamiin tilaisuuksiin omista hyötynäkökulmistamme.

Egypti tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia kaupan alalla

Suomalaisyrityksille on tarjolla väkirikkaassa ja ostovoimaisessa maassa mielenkiintoisia uusia markkinoita. Suomella olisi runsaasti osaamista ja teknologiaa, jota Egypti tarvitsee. ”Cleantech”, esimerkiksi uusiutuva energia, energian säästö, jätteiden käsittely ja veden järkevään käyttöön liittyvät ratkaisut ovat tuiki tarpeen, mikäli Egypti aikoo nostaa taloutensa ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävään nousuun. Terveysteknologia voi tarjota sovelluksia, jotka tukevat maan terveydenhuollon uudistamista. Egyptin opetusjärjestelmä kaipaa pikaista ja kokonaisvaltaista uudistusta. Suomesta toivotaan asiantuntemusta, koulutusvientiin on mahdollisuuksia. ICT-puolellakin olisi kiinnostusta suomalaiseen osaamiseen. Luetteloa voisi jatkaa…

Kesällä 2015 Kairossa vieraili ensimmäinen suomalainen yritysvaltuuskunta sitten vuoden 2008. Syyskuussa Helsingissä kävi vuorostaan egyptiläinen yritysvaltuuskunta. Itse kävin puhumassa yli sadalle yritykselle Turussa, Tampereella ja Oulussa Egyptin tarjoamista mahdollisuuksista. Yritykset tekevät omat ratkaisunsa, meidän tehtävänämme on välittää tietoa. Keväälle 2015 on suunnitteilla seuraava bisnesdelegaatio. Suomen viennin edistäminen on tämänkin suurlähetystön prioriteetti. Edustuston sateenvarjon alla toimiva, vuonna 2014 perustettu suomalais-egyptiläinen kauppayhdistys EFBC tukee tavoitetta.

Suomi tarttui Kairossa myös ajankohtaisiin alueellisiin kysymyksiin

Suomen Lähi-idän instituutti FIME järjesti marraskuussa seminaarin, jossa tarkasteltiin varsin ajankohtaisia siirtolaisuuden ja pakolaisuuden kysymyksiä. Seminaarin puhujiksi oli Suomesta kutsuttu Somalian presidenttiehdokkaanakin tunnettu Fadumo Qasim Dayib ja syyrialaissyhtyinen, Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdon.

Kulttuuri yhdistää yli kansallisten rajojen

Kairon sinfoniaorkesteri esitti vuoden mittaan kaikki Sibeliuksen sinfoniat säveltäjän 150. juhlavuoden kunniaksi. Huipennus oli 5.12. Sibelius-konsertti, jossa seitsemännen sinfonian lisäksi ohjelmaan kuului viulisti Petri Aarnion esittämänä kaksi serenadia ja sopraano Riikka Hakolan laulama Luonnotar. Hakola esiintyi lisäksi yhdessä egyptiläisen nuoren tenorilupauksen Ragaa Eldinin ja pianisti Ilkka Paanasen kanssa 9.12. Bibliotheca Alexandrinassa, Aleksandrian upean, modernin, norjalaisarkkitehtifirma Snøhettan suunnitteleman kirjaston konserttisalissa. Menestyksekkäiden konserttien seurauksena Kairossa ja Aleksandriassa kysellään jo tulevien kulttuuritapahtumien perään.

Jokavuotuinen Musiikkisilta herätti maaliskuussa jälleen ihastusta ja jopa hieman kateutta jatkuvuudestaan: ensi vuonna Savonlinnan musiikkiakatemian ja Kairon oopperatalon kulttuuriyhteistyön käynnistymisestä on kulunut 10 vuotta. Musiikkisilta tarjoaa professori Ralf Gothonin johdolla Kairon oopperan nuorille laulajille ja muusikoille mestariluokkia ja joillekin mahdollisuuden kesäopintoihin Savonlinnassa. Muun muassa tenori Ragaa Eldinin kansainvälinen ura on saanut sieltä kimmokkeensa. Musiikkisillan konsertit ovat suosittuja ja suurlähetystö kerää osan kunniasta, joka kuitenkin kuuluu sataprosenttisesti Sillan ”rakentajille”.

Katsaus kuluneen vuoden kalenteriini paljastaa, että se on täynnä merkintöjä yllä kerrottujen lisäksi. Ensi vuodesta lupaa tulla yhtä kiireinen, mutta myös yhtä antoisa, insh’allah. Toivoa saattaa, että ensi vuodesta tulee hyvä myös Egyptille ja egyptiläisille. Tulevaisuus on mahdollisuus, ja vuodenvaihde toivorikasta aikaa.

Hyvää ja onnellista Uutta Vuotta 2016! ا ت م ن ي   ل ك م  س ن ة  س ع ي د ة   ٢٠١٦