On rakennettu aurinkopaneeleja ja tuulivoimaloita. On hyödynnetty biomassaa, vesivoimaa ja tulivuorten lämpöä. Yli 11 000 perhettä ja 38 000 ihmistä on saatettu energiapalvelujen piiriin. Keski-Amerikan integraatiojärjestelmälle ja sen jäsenmaille Belizelle, Costa Ricalle, El Salvadorille, Guatemalalle, Hondurasille, Nicaragualle ja liitännäisjäsen Panamalle on annettu hyvät eväät jatkaa uusiutuvien energioiden kehittämistä.

Energiakumppanuutemme on ollut niin onnistunut hanke, että malli on kopioitu Suomen energiayhteistyöhön niin Andien, Afrikan kuin Aasian maiden kanssa. Sittemmin myös Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IDB) on herännyt uusiutuvien energioiden käytön tärkeyteen.

Ylpeänä totean, että Suomi ja Keski-Amerikka olivat kymmenen vuotta aikaansa edellä!

Omat luonnonvarat käyttöön

Kaikki alkoi kesällä 2002, kun Keski-Amerikan kiertävä suurlähettiläs Inger Hirvelä-López houkutteli kehitysyhteistyöministeri Satu Hassin asemamaihinsa. Diplomi-insinöörin koulutuksen saaneella ministerillä oli silmää huomata Keski-Amerikan ongelma ja löytää ratkaisu siihen. Miksi tuoda fossiilisia polttoaineita, kun alueella oli kaikki edellytykset kehittää uusiutuvia energioita?

Toimin tuolloin Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikön päällikkönä. Sanansaattajana toimivan neuvonantajayksikön päällikön Pauli Mustosen ei tarvinnut paljon houkutella, kun päätimme lähteä kehittämään kumppanuutta.

Insinöörienergiaa

Oli onnenkantamoinen, että yksikössäni vaikutti tuolloin niin ikään diplomi-insinöörin koulutuksen saanut lähetystöneuvos Veikko Soralahti. Yhdessä ympäristöministeriön ylijohtajan, nyt jo edesmenneen Markku Nurmen kanssa ja energianeuvonantaja Hannu Eerolan kanssa Veikko loi ainutlaatuisen toimintamallin energiakumppanuushankkeelle.

Ei normaalia vuoden, kahden tai kolmenkin valmistelua ennen kuin päästäisiin tuumasta toimeen. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva ohjausryhmä esitarkisti hanke-esitykset, ehdotti yhteistyökumppaneita Suomesta ja Keski-Amerikasta. Rahoitus pystyttiin antamaan noin puolen vuoden sisässä suunnitelman esittämisestä.

Suomen valtio antoi siemenrahan ja saattoi yhteen suomalaiset ja keskiamerikkalaiset yritykset, viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja yliopistot. Kymmenen vuoden aikana rahoitimme hankkeita 14 miljoonalla eurolla. Itävallan kehitysyhteistyöjärjestö antoi 4,6 miljoonaa ja Euroopan unioni miljoona euroa.

Pääpaino köyhien auttamisessa

Alusta lähtien hankkeen johtava ajatus oli viedä energiaa sinne, missä sitä ei entuudestaan ollut. Keski-Amerikan valtiot ovat pinta-alaltaan suhteellisen suuria, mutta väestö on keskittynyt pääkaupunkeihin. Suurin osa maan köyhistä asuu tiettömien taipaleiden päässä.

Sähköverkon rakentaminen joka kolkkaan olisi ollut kallista eikä kovin perusteltua ottaen huomioon valtioiden monet rahoitustarpeet. Uusiutuvat energiat kuten aurinko- ja tuulivoima sopivat hienosti paikallisesti käytettäviksi. Ei ihme, että hakemuksia alkoi tulvia kouluilta, sairaaloilta, kunnilta ja yrityksiltä.

Kumppanuusohjelman päättäjäistilaisuudessa saimme kuulla onnistuneista hankkeista eri puolilta Keski-Amerikkaa. Oli aika herkkää kuunnella nunnaa, joka kertoi saattohoitoon keskittyneen sairaalansa vanhuksista, joille pystyttiin nyt tarjoamaan teetä ja puhtaita lakanoita kiitos aurinkopaneelisähkön.

Kolmen lapsen äitinä minua kosketti myös Panaman Kuna-intiaaneja palveleva hanke, jossa synnytyssairaalaan saatiin valot aurinkopaneelien avulla. Enää ei tarvitse saattaa lapsia maailman pimeyden keskellä.

• Energiaohjelman sivut

Suurlähettiläs Anne Lammilan puhe päätöstilaisuudessa 25.6.2014 

Estimados miembros del podio, Ingeniero Mario Cáceres, Director de Eficiencia Energética del Consejo Nacional de Energía; Ingeniera Enriqueta Claramunt de Rodríguez, Directora de Administración y Finanzas, Secretaría General del SICA; Licenciada Sonia Baires, Directroa General de Información y Ordenamiento Geoambiental, Ministerio de Medio Ambiente y Recursos Naturales de El Salvador.

Estimadas Señoras y Señores,

Buenas tardes a todas y a todos los aquí presentes!
Es un gran placer y honor estar aquí con Ustedes el día de hoy. Soy una de las fundadoras de esta linda Alianza en Energía y Ambiente con Centroamérica.

Hace dos días se inauguró la primera reunión de la Asamblea de Medio Ambiente de las Naciones Unidas en Nairobi. Se trata de reforzar el trabajo del Programa del Medio Ambiente de la ONU. La UNEA trata de crear una estrategia para la colaboración mundial en el campo de medio ambiente y promover la interacción entre la política y las ciencias. Se destaca que las metas del desarrollo sostenible, los SDGs, no pueden realizarse sin la protección del medio ambiente.

Me siento orgullosa de constatar que nosotros los aquí presentes, los finlandeses y los centroamericanos, estamos cumpliendo con esas metas – trabajando para el bien de medio ambiente – ya desde hace más de 10 años.

Fue en el otoño de 2002 cuando se firmó durante la Cumbre del Desarrollo Sostenible en Johannesburgo un acuerdo entre Finlandia y los países de Centroamérica para colaborar en el área de energías renovables.

De ahí se puso en marcha muy rápidamente la Alianza en Energía y Ambiente con Centroamérica.
Lo importante fue desde el inicio el compromiso de los Ministerios de Energía y de Medio Ambiente Centroamericanos, de trabajar juntos y en plena concordancia.

Fue durante mi trabajo como Directora para América Latina y el Caribe, de 2001 hasta el final de 2006, que logramos obtener el financiamiento del Ministerio de Asuntos Exteriores de Finlandia para el proyecto.

Quiero brindar homenaje a algunas personas en este contexto. Primero, a la Ministra de Cooperación de entonces, Sra. Satu Hassi por inventar la idea de cooperar en el área de energías renovables. Fue ella quien viajando en Centroamérica descubrió el gran potencial que posee esta área, en cuanto a energía solar, eólica, geotermia, hidroeléctrica y biomasa. Segundo, a la Embajadora Inger Hirvelä-López, gran amiga, por traer a la Ministra a Centroamérica y contribuir de varias maneras para el bien de la Alianza.

Tercero y cuarto homenaje a dos grandes Ingenieros Finlandeses, al Consejero Veikko Soralahti, entonces de mi oficina y al Dr. Markku Nurmi, del Ministerio de Medio Ambiente de Finlandia. Fueron estos dos señores quienes crearon el modelo de procedimiento y arreglos institucionales para la Alianza. Mis calurosos agradecimientos a Veikko, ya jubilado, disfrutando el verano finlandés en su casa de campo cerca de Jyväskylä. Markku falleció hace dos años. Mi respeto más grande a la memoria de Markku.

Veikko y Markku junto con el Consultor Hannu Eerola hicieron un gran esfuerzo para promover la Alianza y conseguir el apoyo financiero de varios organismos internacionales, tales como la Unión Europea y la Cooperación Austríaca para el Desarrollo.

Fueron estos caballeros quienes contrataron a la persona clave y alma de la Alianza, Dra. María Eugenia Salaverria como Gerente Administrativa del proyecto. UN ABRAZO ESPECIAL A MARIA EUGENIA. También quiero dar tributo al Dr. Salvador Rivas y a su equipo.

El SICA ha sido desde el inicio, un socio indispensable. Gracias a todos los Secretarios Generales y a sus equipos!

Lo que ha sido diferente, es la rapidez con que se han podido tomar las deciciones de financiamiento. Normalmente toma más de un año y hasta dos-tres años para poder empezar un proyecto desde la presentación del plan. En el caso de la Alianza, el tiempo requerido ha sido menos de 6 meses.

Se han realizado cerca de 300 proyectos en la área de energías renovables, tanto en la tecnología solar como en la tecnología a partir de biomasa o viento. Se han creado sistemas fotovoltáicos y colectores solares. Se ha aprovechado la geotermia y jatropha, la planta favorita de Veikko. Sé que la jatropha finalmente no fue una historia de éxito pero lo importante era que se probó como alternativa y fue una lección aprendida.

El gobierno de Finlandia ha otorgado 14 Millones de Euros al proyecto durante 10 años. La Cooperación Austríaca contribuyó con 4,6 Millones de Euros y la Unión Europea con 1 millón de Euros.

Para mí, el proyecto más memorable fue cuando se instalaron paneles solares en las Islas en frente de Panamá, donde viven los pueblos indígenas panameños, los kunas. Por primera vez se pudieron atender los partos en el hospital materno con luz eléctrica en lugar de penumbras.

La AEA es una importante iniciativa regional de la cual fui orgullosamente parte. Valoramos mucho los resultados e impactos obtenidos. Me gustaria destacar el impulso que la Alianza ha dado al uso de las energías renovables en Centroamérica. Estamos conscientes de que la Alianza recibe un reconocimiento día a día y que ha servido de modelo y que ya existen réplicas en otras partes del mundo como en los Andes, en África y en Asia, en Indonesia y en la área de Mekong.

La Alianza ha sido fiel a su compromiso de Johannesburgo 2002 y la visibilidad del programa reafirma que en el esfuerzo para mitigar el cambio climático, la energía renovable es el futuro. La Alianza muestra que en cualquier plan o estrategía de combate de pobreza, el acesso a la energía es un elemento vital para la facilitación del desarrollo de negocios y empresas. Apreciamos los diferentes benefícios logrados, especialmente para los pobres que habitan en áreas remotas de la región centroamericana.

La Alianza sigue siendo un gran referente para futuras acciones en el tema de energía renovable. Hay que usar esta experiencia de una manera inteligente. La experiencia queda plasmada en la Sistematización de la AEA que fue presentada hoy, como también en la Memoria de Labores que será presentada en breve. Nos sentimos muy satisfechos por el avance estratégico que ha mostrado la Alianza y gracias a ello se podrían dar las pautas para su inserción o institucionalización en el Sistema de la Integración Centroamericana, SICA.

 Me siento muy satisfecha de haber podido contribuir en este gran esfuerzo de la Alianza. Me gustaría destacar la excelente cooperación y sinergia lograda entre Finlandia, la Secretaría General de SICA y los países miembros, la Cooperación Austríaca y la Unión Europea entre otros actores locales, nacionales y regionales.

 Muchas gracias por su atención.

Europarlamenttivaalit ovat olleet meksikolaisessa mediassa niukasti esillä. Asiaan vaikuttaa paitsi maantieteellinen myös henkinen etäisyys. EU ei ole läsnä. Se ei juuri näy paikallisten arkielämässä täällä tai Keski-Amerikassa. Kun Tyynenmeren allianssin ja EU:n välinen yhteistyö tulevina vuosina kehittyy, unionissa tehdyt päätökset alkavat mahdollisesti kiinnostaa lehdistöä enemmän.

Parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu Euroopan unionin toimielin. Vaaleissa Euroopan parlamenttiin valitaan 751 jäsentä 28 jäsenvaltiosta. Suomesta 251 ehdokkaasta valitaan 13 jäsentä.

Vuonna 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus on antanut Euroopan parlamentille lisää toimivaltaa. Sen päätöksellä hyväksytään EU:n budjetti, säädetään suurin osa unionin laeista ja muutetaan komission antamia ehdotuksia yhdessä neuvoston kanssa.

Tervetuloa äänestämään!

Vaalien ennakkoäänestys ulkomailla on mahdollista niille suomalaisille, jotka ovat ulkomailla esimerkiksi lomamatkalla, työkomennuksella tai opiskelijavaihdossa. Äänioikeutetun vakituisen kotikunnan on oltava Suomessa.

Meksikoon tulee, ja täältä lähtee Suomeen, vuosittain reilu sata opiskelijaa. Turisteja maahan saapuu joka vuosi, etenkin talviaikaan, tuhansia.

Vakituisesti Meksikossa asuvia eli suomalaiseen siirtokuntaan kuuluvia on lähes neljäsataa. Heitä äänestys ei koske. Vaalipäivinä edustustoomme odotetaan saapuvan muutama kourallinen äänestäjiä.

Äänestäjille tarjoamme kahvia ja lukemista. Tervetuloa uurnille toukokuussa, läheltä ja kaukaa!

Tarkemmin äänestyksestä kotisivuillamme.

Teksti: Sofia Anton

Voimme kertoa, miten asiat Suomessa ja miten meillä on päästy Meksikoon nähden ihanteelliseen tilanteeseen, jossa naiset ovat tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä – ainakin melkein 🙂

Suomessa nainen voi edetä työelämässä ja perustaa perheen ilman, että hänen täytyy luopua työstä.  Hän saa kutakuinkin samaa palkkaa kuin mies. Nainen voi nousta presidentiksi tai ministeriksi tai päästä johtaviin asemiin yrityksissä. Lasten päivähoito, koulutus,  terveydenhuolto, vanhustenhuolto ja muut yhteiskunnan palvelut takaavat sen, että työ ja perhe-elämä on mahdollista yhdistää.

Viimeksi kerroin suomalaisten naisten asemasta suositussa meksikolaisessa ”Ihanaa olla nainen” –radio-ohjelmassa 26.2.2014. Toimittaja Andrea de la Torre vei kuulijat nojatuolimatkalle kaukaiseen ja meksikolaisille tuntemattomaan Suomeen ja tutustutti heidät suomalaisiin perinteisiin, ruokakulttuuriin, politiikkaan ja talouteen. Oppaana matkalla toimi allekirjoittanut.

Myös kollega, ulkoasiainsihteeri Kaisa Koivisto oli esillä aiheen tiimoilta meksikolaisessa mediassa, kun hän kertoi naistenpäivän alla Kanava 11:n päivittäisohjelmassa siitä, miten suurlähetystö edistää naisten asemaa Meksikossa tukemalla paikallisia kansalaisjärjestöjä.

Espanjankielisen tallenteen voi kuullella radioaseman sivuilla osoitteessa: http://www.radioformula.com.mx/. Sivustolla pitää navigoida paikkaan Programas de Radio ja edelleen El Placer de Ser Mujer.

Oaxaca on Meksikon monikulttuurisin osavaltio. Alkuperäiskansojen osuus väestöstä on 32 % ja he puhuvat useita eri kieliä. Unicef on ollut huolissaan tyttöjen vähäisestä koulunkäynnistä. Moni lopettaa kesken peruskoulun lähteäkseen työntekoon. Teiniraskaudet ovat tavallisia.

Eri puolelta Oaxacan osavaltiota tulleet tytöt keskustelivat kolmen päivän mittaisessa työpajassa oikeuksistaan ja toiveistaan. Moni halusi päästä eroon perheiden sisäisestä väkivallasta. Kaikki toivoivat voivansa käydä koulua vielä peruskoulun jälkeenkin, jotta he voisivat tulla toimeen omillaan.

Paikalla oli myös kaksi nuorta äitiä, molemmat 19-vuotiaita. Evalla oli kaksi lasta ja Olivialla kolme. Molempien miehet olivat jättäneet heidät ja lähteneet nuoremman morsiamen perään (!).

Pula opettajista kipukohtana

Äideille oli järjestetty oma työpaja, jossa keskusteltiin myös ahkerasti. Esillä oli muun muassa opettajien tilanne. Oaxacassa koetaan, että valtakunnan tasolla tehty opetusjärjestelmän uudistus ei ota tarpeeksi huomioon paikallisia oloja. Englanninkielen opettaminen syrjäseuduilla ei ole mahdollista – hyvä kun opettajat osaavat kunnolla espanjaa. Puutetta on myös alkuperäiskieliä osaavista opettajista.

Itse toin tytöille ja heidän äideilleen tervehdyksen Suomesta. Suomi on toiminut tämän vuoden ajan Unicefin hallintoneuvoston puheenjohtajana. Kerroin Suomen koulujärjestelmästä ja omasta alkuperäiskansastamme, saamelaisista.

Lopuksi kiitin Unicefia arvokkaasta työstä, jota se tekee haavoittuvimpien kansanosien hyväksi. Kannustin paikalla olleita tyttöjä opiskelemaan ja hankkimaan itselleen kunnon ammatin. Tytöt pystyvät mihin vain, kunhan heille annetaan mahdollisuus!

Vaihtelevia lomasäitä

Méxicon syysmyrskyt vetävät vertoja Suomen kesäsäälle. Tänä kesänä ei tarvinnut manata helteitä eikä paeta aurinkoa. Liekö ilmastonmuutosta vai mitä, mutta sadetta ja ukkosta riitti näytelmäksi asti. Ihan kotoisaakin oli, kun sai olla sisällä ja katsoa olympiakisoja – tosin Suomen kansa ei ollut kovin tyytyväinen urheilijoittemme saavutuksiin. Näin Meksikon näkökulmasta oli kyllä todella upeaa, että maan jalkapallojoukkue voitti olympiakultaa ja vielä jalkapallomahti Brasilian nenän alta. Viva México!

Suurlähettiläskokouksen antia

Suurlähettiläspäivät 2012

Loman ohella Suomen kesääni mahtui paljon muuta. Osallistuin vuosittaiseen Suomen suurlähettiläiden kokoukseen. Paikalla oli koko maan johto presidentti Sauli Niinistöstä lähtien. Viesti oli sama kaikilla poliittisilla päättäjillä: Suomi pärjää vielä, mutta vyötä on kiristettävä aika lailla, jotta voita riittää leivän päälle tulevinakin vuosina. Ulkoasiainministeriötä kuten muutakin valtionhallintoa supistetaan kovalla kädellä. Jos ei ihmeitä tapahdu, Suomen täytyy sulkea 15 ulkomaanedustustoa. Nythän on sulkemispäätökset jo tehty Caracasin, Islamabadin, Manilan, Hampurin ja Las Palmasin osalta. Méxicon suurlähetystöämme ei uhkaa sulkeminen, hoidammehan kansalaispalveluja jo peräti 14 maassa, Meksikon lisäksi Belizessä, Kuubassa, Haitissa ja 10 muussa Karibian maassa. Sen sijaan meillä on paineita määrärahamme suhteen, mikä merkitsee säästämistä matkakuluissa ja muussakin.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov

Suurlähettiläspäivistä on muodostunut hieno tapahtuma, joka herättää huomiota jo valtakunnan mediassakin. Tähän on vaikuttanut se, että valtakunnan johto osallistuu siihen ja myös ulkomaiset puhujavieraat. Tänä vuonna Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov oli paikalla, samoin kansainvälisen ydinenergiajärjestön pääjohtaja Yukija Amano. formin.finland.fi/public/default.aspx

Suomi nousuun!

Yhdessä mainioiden Finpron kollegojeni, Nina Jaakkola, Heidi Virran ja Kirsi Vienolan kanssa teimme myös Suomen kiertueen kaikkiaan kuudessa kaupungissa. Esittelimme Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Turussa, Joensuussa ja Kuopiossa Meksikon tarjoamia kaupallisia mahdollisuuksia suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Tästä on erillinen juttu suurlähetystön kotisivuilla www.finlandia.org.mx/public/default.aspx. Itselleni jäi sellainen olo, että isänmaan asialla oltiin ihan konkreettisesti. Kaikki mitä voidaan tehdä sen eteen, että suomalaiset yritykset saavat uusia markkinoita, on kotiin päin. Kesän mittaan lehdet olivat täynnä uutisia työpaikkoja vähentävistä suomalaisyrityksistä ja joutuipa moni yritys lopettamaan täysin toimintansa.

Suurlähettiläs Anne Lammila

 Lisää potkua suhteillemme

Tapasin myös Suomessa vierailevia meksikolaisia, Tijuanan kunniakonsulimme Luis Carlos Astiazaránin ja musiikkivaikuttaja Juan Arturo Brennanin. Suurlähetystön tavoitteena on saada korkean tason vierailuja tänne, ja samoin tietenkin Meksikosta Suomeen. Maittemme välit ovat erinomaiset, mutta vierailuvaihto on ollut vähäistä viime vuosina. Viimeisin vierailu on vuodelta 2008, jolloin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen kävi Meksikossa. Presidentti Ahtisaari kävi virallisella vierailulla vuonna 1999.

Tämän syksyn ohjelmassa on suhteiden luomista Meksikon uuteen hallintoon. Uskomme, että Suomella on tarjottavana hyviä kokemuksia erityisesti koulutuksesta, innovaatioista, hyvästä hallinnosta (korruption vähentämisestä) ja uusien teknologioiden hyödyntämisestä. Teemme myös parhaamme, jotta Suomi pääsisi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostoon 18.10. pidettävissä vaaleissa. Jos näin käy, saammekin lisätyötä itsellemme. Turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomi saa/joutuu ottamaan kantaa kaikkiin mahdollisiin maailmanpolitiikan kiistakysymyksiin, ja sitä varten tarvitaan taustatietoa kaikilta Suomen edustustoilta.

Toivotan kaikille hyvää ja kaunista syksyä!

Meksiko on suuri maa, pinta-alaltaan lähes 2 miljoonaa neliökilometriä eli lähes kuusi kertaa suurempi kuin Suomi. Väkeä maassa asuu yli 112 miljoonaa. Suurlähetystö tekee parhaansa hoitaakseen koko maata, mutta emme kyllä pärjäisi työssämme ilman reippaita apulaisiamme – kunniakonsuleita. Kunniakonsulit edustavat Suomea

Hyvä kollegani ja ystäväni jo vuosien takaa, Marie-Anne Coninsx, EU-delegaation päällikkö, poseeraa tässä Lic. Enrique de la Fuenten, Tijuanan konsulimme Ing. Luís Astiazaránin sekä allekirjoittaneen kanssa. Marie-Annen puheen aiheena oli EU:n ja Meksikon suhdekehitys. Hän vastasi myös kysymyksiin Euroopan taloudesta.

Meksikon osavaltioissa, auttavat suomalaisyrityksiä kontaktien hankinnassa, hoitavat konsulitapauksia, palvelevat Suomesta kiinnostuneita meksikolaisia ja ovat myös paikallisten suomalaisten tukena. Meillä on myös kunniakonsulit jalkamaissamme Kuubassa, Haitissa ja Belizessä. Myös Karibialla tukeudumme kunniakonsuleihin, kun apua tarvitaan. Suomen poliittisia ja kaupallisia suhteita Karibian maihin hoitaa hyvä kollegani Mikko Pyhälä, Karibian kiertävä suurlähettiläs.

Olen ollut suurlähettiläänä nyt jo vuoden ja tavannut useita konsuleita kentällä mutta moni oli vielä tapaamatta. Lokakuun alussa pidimmekin kunniakonsulikokouksen, jonka yhteyteen sovimme myös tapaamisia suomalaisten Meksikoon asettautuneiden yritysten kanssa. Meksikon kahdeksasta kunniakonsulaatista viisi pääsi paikalle: Monterreyn Gabriel Zambrano, Tijuanan Luis Carlos Astiazarán ja Acapulcon Eduardo Christlieb Romero sekä ehdokkaamme Veracruziin, Guadalajaraan ja Havannaan.

Kokous pidettiin virka-asunnon alakerrassa. Tarkkaavaisuus saattoi herpaantua hetkeksi, siksi tiivis asiapaketti oli tarjolla.

Kunniakonsulipäivillä käytiin läpi Wienin diplomaattisopimuksen kunniakonsuleille takaamia oikeuksia ja velvollisuuksia. Useimmat kunniakonsulimme ovat aktiivisia ja tunnettuja liike-elämän tai kulttuurialan toimijoita. Heille on hyödyllistä edustaa Suomea, jonka maine maailmalla on hyvä. Suomi sijoittuu kärkisijoille  kilpailukyvyssä, yhteiskuntarauhassa, onnellisuudessa, innovaatioissa, koulutuksessa, lapsikuolleisuuden vähäisyydessä, tasa-arvoisuudessa, lehdistönvapaudessa ja on viimeisin epäonnistuneiden maiden listalla sekä maa, jossa on vähän korruptiota. Suomen ominaislaatua kunniakonsuleillemme esitteli myös neljästi Suomessa vieraillut ja sen pauloihin jäänyt musiikki- ja filmiasiantuntija Juan Arturo Brennan.

Maapalloistuvassa maailmassa kunniakonsuleilla riittää myös velvollisuuksia. Monikansalliset avioliitot lisääntyvät ja niihin liittyvät byrokratiat vaihtelevat eri maissa. Moni matkustaa ja joutuu pulaan, jotkut suomalaiset myös vankilaan. On siis hyvä, että apuna on paikalliset olot tunteva ja paikallista kieltä hallitseva Suomen edustaja.

Lic. Eduardo Gonzàlez Urrea verkottumassa Meksikoon asettuneiden suomalaisyritysten, Koneen, Nokian ja Planmecan edustajien kanssa.

Toivotimme kunniakonsulimme mukaan Suomi-tiimiimme eli ”Equipo Finlandiaan”. Tiimimme päätavoite on kaupallistaloudellisen yhteistyön lisääminen Suomen ja Meksikon välillä. Haluamme tukea suomalaisten yritysten menestymistä Meksikossa sekä niiden kilpailukyvyn parantamispyrkimyksiä. Meksikosta käsin yrityksille avautuvat markkinat Yhdysvaltoihin ja Kanadaan samoin kuin Latinalaiseen Amerikkaan. Pyrimme myös vauhdittamaan innovaatioiden, osaamisen ja investointien siirtymistä Suomeen.

Kaksi tiivistä päivää alustuksineen, keskusteluineen ja ruokailuineen lujittivat joukkueemme yhteishenkeä. Yhdessä olemme enemmän!

Meksiko teki sen taas!

Maailman katseet kohdistuivat Meksikoon tällä viikolla. Sunnuntaina 17.6. järjestettiin vähemmän huomiota herättänyt EU:n ja Meksikon vuotuinen huippukokous ja maanantaista tiistaihin maailman mahtivaltioiden G20-huippukokous. Tyynellämerellä riehunut Carlotta-pyörremyrsky ei häirinnyt Los Cabosin idylliin kerääntyneitä johtajia. Meksikon johdolla he keskustelivat maailmantalouden polttavimmista kysymyksistä, Euroopan talouskriisistä ja sen ratkaisusta sekä valmistautumisesta Rio+20 -ympäristökonferenssiin.

Mexico Cityn kaduilla liikkuu arviolta kuusi miljoonaa autoa päivittäin. Liikennettä helpottamaan on alettu rakentaa moottoriteitä kahdessa kerroksessa, mutta tämäkään ei auta. Mitä enemmän teitä, sitä enemmän autoja…

Suomi mukana fossiiliryhmässä

Suomi ei ole G20:n jäsen eikä siitä ihan kohta tulekaan ellei sitten kävisi niin, että pohjoismaat hyväksyttäisiin yhtenä blokkina mukaan. Yhdessä olisimme hyvinkin painava talousmahti, jonka sanaa kyllä kannattaisi kuunnella. Me kaikki Meksikossa läsnä olevat pohjoismaat, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja samoin kuin Sveitsi, Costa Rica ja Uusi-Seelanti olimme sen sijaan vahvasti mukana vaikuttamassa siihen, että G20-johtajat julkilausumassaan sitoutuivat tutkimaan mahdollisuuksia fossiilisten polttoaineiden valtiontukien lopettamiseksi. Onko hölmömpää kuin se, että samalla kun yritetään päästä eroon hiilidioksidipäästöistä, eräät valtiot tukevat öljyn ja kaasun käyttöä?! Uuden-Seelannin suurlähettilään Christine Boglen johdolla me tukiuudistuksen "ystävämaat" kävimme puhumassa järkeä Meksikon valtiovarainministerille sekä polttoainetukia hoitaville virkamiehille. Viestimme meni perille!

Viime tipassa mutta hyvin

Meksiko oli se maa, joka Kööpenhaminan epäonnistuneen ilmastokonferenssin jälkeen sai keskustelut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisesta taas raiteilleen. Kööpenhaminan seurantakokous, Cancunissa joulukuussa 2010 järjestetty COP-16, oli menestys, ja niin näyttää olleen Los Cabosinkin kokous. Vaikka meksikolaisilla on tapana jättää moni asia viime tippaan, kokousten järjestelijöinä ja eripuraisten neuvottelijoiden yhteen saattajina he ovat sinnikkäitä ja taitavia.

EU ja Meksiko – strategiset kumppanit

Vuonna 2000 solmittiin globaalisopimus EU:n ja Meksikon välillä. Osana sitä sovittiin vapaasta kaupasta. Strategiseen kumppanuuteen siirryttiin vuonna 2010.  Nyt Los Cabosissa voitiin todistaa, että järjestelyt ovat olleet molemmille osapuolille hyödyllisiä. EU:n ja Meksikon välinen kauppa on noussut 57 miljardiin (2011) ja EU:sta on tullut toiseksi suurin investoija Meksikossa heti Yhdysvaltain jälkeen.

EU:n ulkosuhdehallinnon pääsihteeri Pierre Vimont tuli suoraan Los Cabosista ja raportoi tuoreeltaan huippukokouksen saavutuksista meille EU-suurlähettiläille. Tämän pohjalta lähetin sitten oman raporttini Suomeen.

Tätä näkymää, näitä tuoksuja emme halua menettää.

Rio Meksikossa

Jännittävää oli täällä suurlähetystössäkin seurata, miten asiat etenivät Rion kestävän kehityksen konferenssissa. Täällä samoin kuin kaikkialla maailmassa Suomen suurlähetystöt ovat raportoineet isäntämaan kannoista jo parin vuoden ajan antaen näin arvokasta taustatietoa Suomen poliittisille päättäjille, jotta he osaisivat tehdä Suomen ja maapallon kannalta oikeaa politiikkaa. Meksiko on aktiivinen vaikuttaja ympäristöpolitiikassa, ja Riossakin sillä oli omia ehdotuksia puolustettavanaan. Suomen kannalta oli hienoa, että meidän kannaltamme tärkeät asiat kuten merten suojelu ja oikeus puhtaan veden saantiin ja viemäröintiin ja vihreän talouden käsitteen hyväksyminen päätyivät loppuasiakirjaan. Ehkä tärkeintä oli, että maailman johtajat hyväksyivät kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ja päättivät ruveta valmistelemaan kestävän kehityksen tavoitteita. – Maapallolla on ehkä vielä toivoa tai sitten ei. Silmät aukaisevaa luettavaa löytyy the Nature-lehden viimeisestä numerosta:
Nature – Approaching a state shift in Earth’s biosphere

Oikein hienoa keskikesän juhlaa kaikille! 

Kesäkuussa on kulunut yli yhdeksän kuukautta siitä, kun aloitin työni Suomen suurlähettiläänä Meksikossa. Asettautuminen on sujunut hienosti ja Meksiko on ottanut minut hyvin vastaan – kuten täällä on tapana sanoa. Jätin valtuuskirjeeni presidentti Felipe Calderonille syyskuun 10. päivänä ja olen siitä lähtien ollut täysivaltainen suurlähettiläs Meksikossa. Olen myös suurlähettiläs Belizessä, Kuubassa ja Haitissa. Suurlähetystö hoitaa lisäksi konsuli- ja kansalaispalvelut 10 Karibian maassa, joten toimialueemme on todella laaja.

Tässä ensi alkuun tunnelmakuva syyskuun alusta, jolloin ainakin minulle kaikki oli vielä uutta ja ihmeellistä. Hyvin työkavereiden kanssa on kuitenkin ollut helpompaa päästä alkuun. Kuvassa on suurlähetystön väen lisäksi myös läheisen yhteistyökumppanimme Finpron kollegoita.

Tämän palstan tarkoituksena on avata suurelle yleisölle suurlähetystön toimintaa. Verkkosivuille valikoituu usein huippuhetkiä, taidetapahtumien avajaisia tai rokkibändien konserttimenestyksestä kertovia juttuja. Työmme on muutakin ja siitä haluan kertoa.

Jokaisen suurlähettilään pitää toimikautensa alussa asettaa tavoitteet suurlähetystön toiminnalle ja miettiä, miten näihin tavoitteisiin parhaiten päästäisiin. Itse kävin esittelemässä nk. strategisen suunnitelmani Suomessa helmikuun lopussa. Suunnitelmaan olivat antaneet kommenttinsa ulkoministeriön eri osastot, muut ministeriöt sekä laaja joukko Meksikon, Kuuban, Haitin ja Belizen kanssa yhteistyötä tekevät tahoja, kansalaisjärjestöjä, yliopiston tutkijoita, yrityksiä, elinkeinoelämän järjestöjä ym. Itse tilaisuudessa oli paikalla lähes 30 osallistujaa, mikä todistaa suuresta kiinnostuksesta Meksikoa kohtaan. Lainaan tähän strategiseen suunnitelmaani kirjattua toiminta-ajatusta:

Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Suomen Méxicon-suurlähetystö toteuttaa tätä toiminta-ajatusta omalla toimialueellaan.

Suomella ja Meksikolla on yhteisiä näkemyksiä ja intressejä taloudessa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mikä puoltaa entistä tiiviimpää yhteistyötä seuraavilla aloilla: opetus, oikeusvaltio, ympäristö, metsät, vesi, jätteet, ihmisoikeudet, alkuperäiskansat, naisten aseman parantaminen, rauhanvälitys. Suomen ja Meksikon taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä olevaa suurta potentiaalia pyritään hyödyntämään. Julkisuusdiplomatialla tuetaan taloudelliskaupallista yhteistyötä.

Suomi toimii Meksikossakin osana Euroopan Unionia. EU-yhteistyön kautta pääsemme osalliseksi sellaisesta toiminnasta, jota emme välttämättä yksin, pienenä jäsenmaana ja pienenä suurlähetystönä, voisi järjestää. Euroopan Unionin delegaatio järjestää suurlähettiläiden kokouksia kerran tai useamminkin kuukaudessa. Myös politiikkaa, taloutta, kulttuuria, mediaa, ihmisoikeuksia ja konsuliasioita hoitavat virkamiehet kokoontuvat säännöllisesti. Usein paikalle on kutsuttu meksikolaisia asiantuntijoita, poliitikkoja, virkamiehiä, kansalaisjärjestöjen tai tutkimuslaitosten edustajia selostamaan Meksikon tilannetta ja poliittisten päätösten taustoja. EU järjestää myös tutustumismatkoja Meksikon osavaltioihin. Me eurooppalaiset saamme tietoa osavaltioiden tarjoamista kaupallisista ja muista mahdollisuuksista. Meksikolaiset puolestaan oppivat tuntemaan paremmin EU:ta ja sen jäsenmaita ja saavat oikeampaa tietoa maanosamme asioista. EU on muutakin kuin talouden ongelmia, onhan sentään kyse maailman suurimmasta talousmahdista ja kehitysavun antajasta, joka toimii vahvasti myös Meksikossa. Meksiko on yksi EU:n kymmenestä strategisesta kumppanista ja ainoa, jolla on myös vapaakauppasopimus EU:n kanssa.

Tässä kuva Durangon matkalta marraskuulta 2011.

Me EU-suurlähettiläät pääsimme tutustumaan helikopterin kyydissä yhteen Meksikon suurimmista rakennushankkeista, moottoritien rakentamiseen Tyynenmeren Mazatlánista Atlantin valtamerelle Matamorosiin. Erityisellä ylpeydellä isännät esittelivät insinööritieteen taidonnäytteen, El Baluarten sillan, joka kulkee 403 metrin korkeudessa ylittäen 520 metrin pituisen rotkon. Matamoros-Mazatlánin valtatien ansiosta matkustusaika valtamerten välillä lyhenee 3 tunnilla 8 tuntiin. Meksiko rupeaa kilpailemaan Panaman kanavan kanssa kuljetuksista.

Tässä tunnelmia vierailultamme irlantilaisen Kerry Foodsin toimitiloihin. Kerry Foods on Irlannista lähtöisin oleva meijerialan yritys, joka valmistaa tätä nykyä makuja valtaisalle joukolle elintarviketehtaita ml. Coca Colalle, Bimbolle ja Starbucksille.

Toisen matkan teimme Queretaroon, josta on tullut yksi eniten eurooppalaisia investointeja vastaanottava osavaltio.

Toukokuun 9. päivänä vietetään EU-päivää sen kunniaksi, että 9.5.1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti ajatuksen Ranskan, Saksan ja muiden Euroopan maiden hiili- ja terästuotannon yhdistämisestä, joka johti myöhemmin Euroopan unionin perustamiseen. Kävin kertomassa EU:sta ja Suomesta Valle de Mexicon yliopistolla sekä Conalepin ammattikoulussa. Oppilaiden taustat ja tietämys Suomesta ja Euroopasta vaihteli, mutta koin yhtä kaikki hyvin antoisaksi välittää tietoa innokkaalle kuulijakunnalle, Meksikon tuleville päättäjille.

Nyt kun olen päässyt alkuun, tarkoitukseni on kirjoittaa tätä palstaa säännöllisesti. Otan myös mielellään vastaan kommentteja. Seuraavilla kerroilla lupaan kertoa mm. Suomen ja Meksikon välisestä yhteistyöstä ympäristönsuojelun alalla. Kuulumisiin!