Miltä kehitys näyttää on kysymys, jota itsekin joka päivä joudun työssäni miettimään. Onko kehitys tilastodataa, talouden lukuja vai menestystarinoita siitä, miten tietyt avunantajien projektit ovat menestyneet tietyillä sektoreilla? Täysin kritiikittömästi ei kannata tilastoihin Tansanian kaltaisessa maassa suhtautua, mutta joitakin mielenkiintoisia trendejä kehitysmaissa työtä tekevän on hyvä seurata. Eräs hyödyllisimmistä Suomen kehitysyhteistyötavoitteiden kannalta on mielestäni taloudellisen osallisuuden edistäminen, eli englanniksi financial inclusion.

Maailmanpankki julkaisi huhtikuussa vuosittaisen raporttinsa Tansanian kehityksestä ja tulevaisuuden näkemyksistä. Tämän vuoden raportti, Money within Reach – Extending Financial Inclusion in Tanzania, käsitteli erityisesti taloudellisen osallisuuden edistämistä. Raportti oli erittäin positiivinen, mutta herätti hieman kritiikkiä Tansaniassa olevien avunantajien keskuudessa. Kritiikin määrä tuntui hullunkuriselta, kun kerrankin oli jotain myönteistä sanottavaa.

Raha siirtyy matkapuhelimella

Taloudellisen osallisuuden edistäminen tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että ihmisillä on mahdollisuus lainata rahaa tai ylipäätään käyttää sitä tehokkaasti vaihdon välineenä. Erilaiset uudenlaiset pankkipalvelut mahdollistavat periaatteessa tämän. Monet ovat kuulleetkin mobiilirahasta, joka vaihtaa omistajaa matkapuhelimien avulla. Näitä palveluita on syntynyt Itä-Afrikassa monia, Tansaniassakin useita. M-Pesa lienee kuuluisin näistä. Maailmanpankin raportin mukaan Tansaniassa vain 11 prosentilla ihmisistä oli vuonna 2006 jonkinlainen pankkitili tai siihen verrattavissa oleva palvelu. Nyt luku on jo 60 prosenttia. Kehitystä on tapahtunut rutkasti. Mihin tämä kaikki sitten voi johtaa?

Mobiiliraha voisi auttaa saamaan tämän rahamäärän liikkeelle. Keskuspankille on erittäin vaikeaa arvioida rahan määrän tarvetta, sillä virallisen talouden ulkopuolella liikkuu niin paljon rahaa. Tansanian keskuspankki on kuitenkin tehnyt afrikkalaisittain verrattain hyvää työtä ja Tansanian shillingin inflaatioaste on säilynyt maltillisena viime vuodet. Pientä nousua on havaittu tämän vuoden alussa.

Myös useat erilaiset mobiilirahalla maksettavat palvelut ovat tulleet lähemmäksi ihmisiä. Tästä esimerkkinä käyköön Finnfundin rahoittama Mobisol, jossa tansanialaiset voivat ostaa aurinkosähköä vuokraamalla aurinkopaneelin. Maksu tapahtuu mobiilirahalla. En ole nähnyt tästä osallisuudesta tilastoja Tansaniassa, mutta olisi mielenkiintoista nähdä, mihin kaikkeen ihmiset ovat kyenneet osallistumaan, eli ostamaan, kun heille on tarjottu halpoja pankkipalveluita.

Suomikin tekee tällä saralla omaa työtään Tansaniassa. Osuuspankkitoiminta eli Village Cooperative Banking on alkamassa eteläisten ylänköalueiden köyhissä kylissä. Ideana on perinteinen osuussäästötoiminta, jonka kautta pienyrittäjät, maanviljelijät ja metsänistuttajat, saavat edullista lainaa pankista. Näin he voivat osallistua aktiivisesti taloudelliseen toimintaan. Aiemmin Suomi on toiminut osuuspankkitoiminnassa mm. Lindin ja Mtwaran alueella LIMAS-ohjelman kautta.

Lue lisää aiheista:

Tanzania Economic Update, April 2017 : Money Within Reach – Extending Financial Inclusion in Tanzania

Mobisol tuo aurinkosähkön kotiin kännykkämaksulla

Tanzania: Dar Economy ’Stable’ As Financial Inclusion Hits 60 Percent

LIMAS Project

Private Forestry Programme

Tansanian presidentillä ja hänen hallituksellaan on kunniahimoiset tavoitteet kasvattaa teollista tuotantoa merkittävästi ja nostaa maa keskitulotason maaksi. Energian hinnan romahdettua toiveet Tansanian valtavien meren alla sijaitsevien kaasuvarojen hyödyntämisestä ja tuloista ovat toistaiseksi haihtuneet ilmaan investoijien laitettua pillit pussiin.

On vaikea kuvitella, että Tansania lähtisi laajalti houkuttelemaan sellaista teollista tuotantoa, missä etenkin Aasia on kaikkein kilpailukykyisin. Mineraalit ja turismi ovat säilyneet Tansanian ulkomaan valuutan päälähteinä. Kun kiertelee maaseutua, niin huomaa valtaosan maasta oleva viljelemätöntä kaskiviljelyyn käytettyä pusikkoa. Istutusmetsille olisi silmänkantamattomasti tilaa.

Maata on ja työvoimaa

 Tansanialla on afrikkalaisittain vahvat perinteet istutusmetsätaloudesta. Vaikka istutusmetsät vastaavat vain kahta prosenttia metsäalasta, ne ovat taloudellisesti metsätalouden ydintä kattaen puolet valtion saamista metsätuloista. Ne työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä ja ovat olleet satojen kenttäsahureiden ja viiden paikallisen suuren metsäteollisuusyrityksen raakapuun lähde.

Metsä on ollut vuosikymmeniä Suomen keskeisiä toimintasektoreita Tansaniassa. Tuloksia on saatu, mutta myös kyseenalaistettu ja huokailtu, että eikö olisi jo aika tehdä jotakin innovatiivisempaa ja uudempaa metsäalallakin.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerimme kävi Tansaniassa marraskuussa puhumassa alueellisessa lähetystön, Finnfundin ja paikallisen ministeriön järjestämässä metsäsektorin investointikonferenssissa. Keskeinen viesti sisältyy alla olevaan kuvaan:

Private Forestry Programme. Ennuste Tansanian istutusmetsien voimakkaasti kasvavasta puuntuotannosta

Tansanian kilpailukyky ei riitä?

Metsässä on paljon taloudellista potentiaalia, myös alueellisen kauppaan. Mutta metsätuotteissakin suurtuotannon edut ovat niin kiistattomat, että Afrikkaan tuodaan paperituotteita vielä vuosikymmeniä muista maanosista, joissa tuotanto on riskittömänpää ja kustannustehokkaampaa. Tämä on valitettava tosiasia Afrikan maiden kehittymisen kannalta. Tansanian tavaravienti kokonaisuudessaan on puolet tuonnin arvosta.

Tuonnin korvaaminen on jo hyvä saavutus

Hienona saavutuksena voidaan pitää jo sitä, että monien muiden metsätuotteiden, kuten sahatavaran, osalta pystytään hyödyntämään paremmin omia resursseja. Tässä on erinomainen sauma suomalaisillekin metsäalan toimijoille kehittää uusia tuotteita tansanialaisten kanssa.

Yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista

Afrikan talous on viime vuosikymmenen ajan kasvanut keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa, mikä on huomattavasti maailman keskiarvon yläpuolella. Talouskasvua ovat tukeneet muun muassa usean Afrikan maan makrotaloudellinen vakaus, yksityisen kulutuksen ja investointien lisääntyminen sekä infrastruktuurin ja yksityissektorin kehittyminen.

Tansania on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista, ja talouden odotetaan edelleen kasvavan noin 7 prosentin vuosivauhtia. Kasvu on ollut nopeaa etenkin rakennus-, finanssi-, viestintä- ja kuljetussektoreilla, mikä näkyy varsinkin Dar es Salaamissa. Täällä rakennetaan koko ajan uutta, ja taivaalle nousee jo nyt pilvenpiirtäjiä – asun itsekin 19. kerroksessa.

Aamun liikenneruuhkissa voin nähdä useammankin Land Cruiserin paikallisin rekisterikilvin samalla, kun kävelen työmatkallani mahtipontisten pankkirakennusten ohi. Dar es Salaamissa jokaisella tuntuu olevan myös kännykkä, ja Tansania onkin joissain mobiilipalveluissa Suomea edellä: esimerkiksi rahansiirrot hoituvat kätevästi kännykällä.

Jottei tilanteesta saisi liian ruusuista kuvaa, on hyvä muistaa, että kaikesta talouskasvusta huolimatta Tansanian bruttokansantuote asukasta kohden oli Maailmanpankin mukaan vain 879 dollaria vuonna 2015. Suomen vastaava luku on 48-kertainen!

Nopeaa väestönkasvua ja kaupungistumista

Tällä hetkellä Afrikassa asuu noin 1,2 miljardia ihmistä, mikä on 16 prosenttia koko maailman väestöstä. YK:n arvion mukaan vuonna 2100 osuus on jo 39 prosenttia, ja viisi maailman kymmenestä väkirikkaimmasta maasta sijaitsee Afrikassa. Väestö kasvaa Afrikassa siis hurjaa vauhtia. Tästä nopeasti kasvavasta väestöstä yhä useampi asuu tulevaisuudessa kaupungissa. Kun nykyään 40 prosenttia afrikkalaisista on kaupunkilaisia, vuonna 2050 kaupungistumisasteen on arvioitu olevan jo 56 prosenttia.

Tansania on nopean väestönkasvun ja kaupungistumisen esimerkkimaa: maan asukasmäärä kasvaa YK:n ennusteiden mukaan seuraavan 35 vuoden aikana 55 miljoonasta 137 miljoonaan. Vuosisadan lopulla Tansania on jo maailman kahdeksanneksi väkirikkain maa lähes 300 miljoonalla asukkaallaan. Kaupungistuminen näkyy selkeästi Dar es Salaamissa, josta on kasvamassa yksi Afrikan suurimmista kaupungeista. Pelkästään tällä hetkellä asukkaita on suunnilleen saman verran kuin koko Suomessa, ja seuraavan 15 vuoden aikana väkiluvun ennustetaan kaksinkertaistuvan. Kaupunki leviää koko ajan jo nyt; monet laitumet kävelypolkuineen ovat saaneet väistyä rakennusten ja katujen tieltä.

Väheneekö köyhyys?

Köyhyyden tutkiminen on vaikeaa, sillä dataa ei ole helposti saatavilla ja sitä voidaan analysoida hyvin eri tavoin. Maailmanpankin mukaan vuonna 2013 Saharan eteläpuolisessa Afrikassa eli alle 1,90 dollarilla päivässä 41 prosenttia väestöstä, kun luku vuonna 1990 oli vielä 54 prosenttia. Näyttää siis siltä, että köyhyys vähenee. Kuitenkin väestön kasvaessa räjähdysmäisesti köyhyydessä elävien afrikkalaisten lukumäärä on itse asiassa kasvanut suunnilleen samassa ajassa sadalla miljoonalla 389 miljoonaan. Afrikan nopea talouskasvu ei ole siis välittömästi ja yksiselitteisesti johtanut köyhyyden vähentymiseen.

Tansaniassa eli viisi vuotta sitten alle 1,90 dollarilla päivässä 47 prosenttia väestöstä, kun vuonna 1991 heitä oli 70 prosenttia. Suurin osa köyhyydessä elävistä asuu maaseudulla, jossa elämä on raadollista. Niin nuoret kuin vanhatkin raatavat pitkiä päiviä pellolla ja myyvät satoaan – jos sitä nyt sattuu oman tarpeen yli olemaan – pilkkahinnalla eteenpäin.

Vain noin joka toinen maaseudulla asuvista pääsee puhtaan juomaveden ääreen, ja vain joka kymmenennellä on käytössään kunnollinen vessa. Asumuksissa lattiamateriaaleista yleisin on edelleen paljas maa, ja ruoka laitetaan hiilikeittimellä, sillä vain joka viidennellä tansanialaisella on kotonaan sähköt. Toisaalta kehityksestä kertoo se, että peltikattojen määrä on kasvanut maaseudulla huomattavasti.

Tansaniassakaan nopea talouskasvu ei ole välittömästi johtanut köyhyyden häviämiseen. Vaikka kansainvälisten tilastojen mukaan Tansania ei ole tulojen jakautumisen kannalta epätasa-arvoinen maa, minulle eriarvoisuus täällä on näyttäytynyt silmiinpistävänä. Elämä vaikuttaa olevan aivan erilaista jäätelöä rantaravintolassa syövälle kaupunkilaislapselle ja maaseudun pikkukylän kasvatille, joka kävelee useita kilometrejä kouluun, koska varaa polkupyörään ei ole. Eriarvoisuutta näkyy Dar es Salaamissakin, jossa ranskalaisia juustoja myyvän supermarketin vieressä kadulla asuva äiti lapsineen kerjää ohikulkijoilta ruokaa.

Kouluun pääsee yhä useampi – entä töihin?

Afrikassa on maailman nuorin väestö: täällä asuu yli 200 miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta, ja määrän ennustetaan tuplaantuvan seuraavan 30 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että koulutukseen pääseminen ja työpaikkojen löytäminen tulevat yhä tärkeämmiksi. Hyvänä uutisena voidaan pitää sitä, että yhä useampi afrikkalainen pääsee alakouluun. Noin 80 prosenttia lapsista aloittaa koulun Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Ylemmille luokille mentäessä koulunkävijöiden määrä laskee huomattavasti. Afrikan kehityspankki kuitenkin arvioi, että 59 prosentilla 20–24-vuotiaista afrikkalaisista tulee olemaan toisen asteen koulutus vuonna 2030, nyt on hieman yli 40 prosenttia.

Kun afrikkalaisia nuoria on yhä enemmän ja he ovat yhä koulutetumpia, on heidän työllistymisensä tullut haasteelliseksi. Moni afrikkalainen nuori onkin vailla työpaikkaa tai työskentelee hyvin pienipalkkaisessa työssä epävirallisella sektorilla. Nuorisotyöttömyys on suurta jo nyt etenkin Pohjois-Afrikassa, missä nuorten työttömyysaste on reilusti yli 20 prosenttia, mutta myös moni eteläisen Afrikan valtio kamppailee saman ongelman kanssa.

Tansanian presidentti John Magufuli on luvannut taata kaikille tansanialaislapsille ilmaisen peruskoulun, ja Tansaniassa lähes jokainen lapsi pääseekin aloittamaan ekaluokan. On tietysti eri asia, kuinka moni koulun aloittaneesta lapsesta pystyy käymään koulunsa loppuun tai kuinka paljon lapset koulussa oppivat luokkakokojen ollessa suuria ja opettajien koulutuksen ollessa usein puutteellista.

Tällä hetkellä vain hieman yli puolet tansanialaisista aloittaa yläkoulun, eikä koulutus takaa tansanialaisnuorille työllistymistä. Olenkin kuullut Tansaniassa nuorisotyöttömyydestä puhuttavan ”tikittävänä aikapommina”, ja jo nyt moni työmarkkinoilta pudonnut tansanialaisnuori yrittää saada edes jotain tienestiä esimerkiksi myymällä kadulla pikkutavaraa.

Rikkaat luonnonvarat, lisääntyvät investoinnit, kasvava kulutus ja nuorten työntekijöiden suuri määrä luovat valtavat puitteet Afrikalle ja Tansanialle lunastaa vihdoin mahdollisuutensa. Muutoksella voi kuitenkin olla huonot puolensa. Nopea talouskasvu voi johtaa suuriin ympäristöongelmiin ja jyrkkään eriarvoisuuteen, mikä horjuttaa yhteiskunnallista vakautta. Liian nopea kaupungistuminen voi johtaa uusiin slummialueisiin ja suuri nuorisotyöttömyys yhteiskunnallisiin levottomuuksiin.

Muutokset Afrikassa tuovat mahdollisuuksien lisäksi uusia haasteita. Paikallisten hallitusten on osattava vastata näihin haasteisiin oikeanlaisilla toimilla. Niillä varmistetaan, että investoinnit ja talouskasvu kanavoituvat köyhyyden vähentymiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen, toimivaan infrastruktuuriin, tehokkaisiin ja vastuullisiin instituutioihin sekä parempiin julkisiin palveluihin. Suomen ja muiden kansainvälisten avunantajien tehtävänä on tukea hallituksia tässä työssä.

Lähteinä tekstissä on käytetty YK:n, Maailmanpankin ja Afrikan kehityspankin tilastoja. Alla pari hyvää linkkiä kiinnostuneille:

Africa Economic Outlook

Worldbank

 Kiinnostus Tansanian ja yleisesti Afrikan markkinoita kohtaan lisääntyy myös kotimaassa. Finpron järjestämät Afrikan markkinoita koskevat tilaisuudet ovat jo kahtena vuotena olleet täynnä mantereen mahdollisuuksista kiinnostuneita yrityksiä.

Mielenkiinto alkaa konkretisoitua myös maatasolla. Tansaniassa syntyi kuluneena vuonna kaksi suomalaisyrityksille merkittävää ryhmittymää; EU:n yritysryhmä EU Business Group sekä pohjoismaisten yritysten ryhmä Nordic Business Group. Ne vastaavat kauppakamaritoimintaa, mutta varsinkaan pohjoismaisen ryhmän toiminta ei ole vielä vakiintunutta tai muodollista.

Ajatuksena molempien ryhmien takana on luoda yrityksille suurempaa vipuvoimaa kuin niillä olisi yksittäisinä toimijoina.

Vuonna 2013 EU:n ja Tansanian välinen kauppa oli 10 prosenttia Tansanian kaikesta kaupasta. Norjalaisilla ja sveitsiläisillä yrityksillä vahvistettuna EU:sta peräisin olevat yritykset edustavat kahta viidesosaa suurista veronmaksajista ja työllistävät yli 90 000 ihmistä.

EUBG tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden keskustella Tansanian viranomaisten kanssa ryhmän voima takanaan. Painoarvoa pitäisi riittää.

Ryhmä myös kokoaa yhteen tietoa kilpailutuksista ja tuottaa tutkimustietoa. Sillä on palkattu vetäjä ja se kerää vuosittaisia jäsenmaksuja toimintaansa.

EUBG:n lisäksi Tansaniassa toimii useita maakohtaisia yritysten ryhmittymiä tai etujärjestöjä. Pohjoismaisten yritysten läsnäolo on kuitenkin vielä verrattain pientä, jolloin yksittäinen maaryhmä jäisi pieneksi. Yhteisten pohjoismaisten arvojen ja identiteetin pohjalta onkin kokoontunut pohjoismainen ryhmä kahdesti vuonna 2015, edellisen kerran joulukuun alussa.

Mikä pohjoismaisia sitten yhdistää? Kooltaan yritykset vaihtelevat yhden miehen yrityksistä suuriin jättiläisiin, kuten Statoiliin, saakka. Toimialatkin vaihtelevat lannoitteista mobiilipalveluihin.

Riehakkaimmat aplodit pohjoismaisessa tilaisuudessa sai aikaan yleisöstä kuultu kommentti reilusta kilpailusta. Vähäinen korruptio ja kaikille yhteiset pelisäännöt ovat reilun kilpailun perusta, mutta Tansanian kaltaisessa maassa sen toteutuminen on vaikeaa. Verot maksava ja standardeja noudattava yritys jää helposti muiden jalkoihin.

Monia pohjoismaisia yrityksiä näyttäisikin yhdistävän halu pelata yhteisten pelisääntöjen mukaan. Runsaan byrokratian ja korruption maassa se ei kuitenkaan aina ole helppoa.

Sama teema tuli esille myös, kun suurlähettiläämme Pekka Hukka kutsui Tansanian Team Finlandin koolle joulukuun alussa. Monet yritykset törmäävät samoihin asioihin mm. työterveyden, lupien hakemisen ja yritysvastuun kanssa.

Edustusto tarjoaa tukeaan yrityksille niin näkyvyyden ja arvovaltapalveluiden muodossa kuin tarvittaessa ongelmatilanteissa auttaen. Monesti ratkaisut löytyvät kuitenkin omatoimisesti, luotuja verkostoja hyödyntäen. Niiden luomisessa auttavat pohjoismaisen ja Team Finland -tapahtumien kaltaiset tilaisuudet verkostoitua samanhenkisten toimijoiden kanssa.

Merkittävää on myös Suomen maine Tansanian pitkäaikaisena ja luotettavana kumppanina kehitysyhteistyössä.

Suomi käyttää omia vahvuuksiaan jatkaessaan pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä Tansanian kanssa sen omien kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Pitkäjänteisen työn kautta Suomi on profiloitunut johtavaksi osaajaksi mm. metsä- ja innovaatiosektoreilla.

Joulukuun tapaamisessa pöydän äärestä löytyi kiinnostusta ja kokemustakin niin BEAMin, Finnfundin kuin Finnpartnershipin rahoituksesta. Useampi osallistuu kahdenvälisen kehitysyhteistyön toimeenpanoon joko projektia toteuttavassa tai avustavassa roolissa.

Tansanian poliittisella kentällä vaikutus näkyy myös; esimerkiksi entinen presidentti Kikwete kuin teollisuus- ja kauppaministeriön valtiosihteeri Uledi Mussi ovat kiittäneet pohjoismaista apua saamastaan koulutuksesta.

Pohjoismaista yritysyhteistyötä jatketaan enenevissä määrin yritysvetoisesti. Vapaaehtoisten ryhmä on jo ilmoittautunut koordinoimaan pohjoismaisen ryhmän tulevaa toimintaa. Team Finlandin osalta suurlähettilään isännöimät tilaisuudet jatkuvat säännöllisesti.

Venla Voutilainen

Jos yrityksesi toimii alueella tai on kiinnostunut Tansanian markkinoista, voit ilmoittautua edustuston ylläpitämälle sähköpostilistalle lähettämällä sähköpostia venla.voutilainen@formin.fi. Listalla tiedotetaan suomalaisille ja pohjoismaisille yrityksille suunnatuista tapahtumista.

Lue lisää Nordic Business -tapahtumasta: http://www.norway.go.tz/News_and_events/Business-Promotion/Nordic-Business-Event-strengthens-private-sector-collaboration/#.VnAKxk0gmM8

Tansaniassa järjestettiin sunnuntaina 25. lokakuuta presidentin, parlamentti- ja paikallisvaalit. Äänioikeutettuja on maassa yli 20 miljoonaa. Heistä iso osa – yli 5 miljoonaa – on nuoria, jotka pääsivät nyt käyttämään äänioikeuttaan ensimmäistä kertaa.

Vaalien lähestyminen on näkynyt kaupungilla vahvasti. Mainoksia ja puolueiden lippuja näkee paljon, ja ihmiset ovat keskustelleet innokkaasti vaaleihin liittyvistä asioista.

Dar es Salaam on miljoonakaupunki ja eri puolilla kaupunkia on noin 6000 äänestyspaikkaa – koko maassa peräti 60 000. Tarkkailupaikoista ei siis todellakaan ollut puutetta. Äänestys alkoi paljon aiemmin kuin Suomessa, mutta päättyi myös aiemmin. Äänestää voi kello seitsemästä aamulla kello neljään iltapäivällä. Kello neljältä jonossa olevat saivat vielä äänestää.

Monipuoluejärjestelmä on vahvistunut

Tansaniassa valtapuolue Chama Cha Mapinduzi on ollut vallassa koko itsenäisyyden ajan. Monipuoluejärjestelmä on vahvistunut hitaasti 1990-luvulta lähtien. Nyt opposition koalitio haastaa valtapuoluetta erityisesti kaupungeissa, laajoilla maaseutualueilla valtapuolueen kannatus on vahvaa.

Omien mikrotason havaintojeni mukaan kisasta tulee tiukka opposition koalition (Ukawa) ja valtapuolueen (Chama Cha Mapinduzi) kesken. Tarkkailemallamme äänestyspaikalla presidentinvaalin äänet jakautuivat lähes tasan, CCM:n kiriessä hieman edellä. Äänioikeutettuja oli äänestyspaikkaa kohden hieman yli neljäsataa. Meidän alueellamme noin kolmannes äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Pohdimme syytä tähän, mutta emme keksineet, mistä varmuudella voisi olla kyse.

Sain mahdollisuuden tarkkailla vaaleja EU:n vaalitarkkailumission kautta, joka puolestaan sai kutsun Tansanian hallitukselta. Euroopasta oli jo aiemmin saapunut 34 pitkäaikaista, ja viikkoa ennen vaaleja 60 lyhytaikaista tarkkailijaa. Oli myös luontevaa, että Tansaniassa eri EU-maiden suurlähetystöt osallistuvat EU:n vaalitarkkailuun.

Näin laajan tarkkailijamission avulla oli mahdollista kattaa varsin kattavasti kaikki Tansanian eri osat. EU:n ulkopuolisista maista mukana olivat Norja, Sveitsi ja Kanada. EU:n ohella monet muut kansainväliset, alueelliset ja tansanialaiset järjestöt tekivät myös vaalitarkkailua.

Päivän kulku oli seuraava: heti aamulla seitsemältä seurataan yhden äänestyspaikan avaamista, sen jälkeen kierretään eri äänestyspaikkoja ja raportoidaan toiminnasta niissä. Lopuksi valitaan yksi äänestyspaikka ja tarkkaillaan siellä äänestyspaikan sulkemista, ääntenlaskua ja tulosten ilmoittamista paikallistasolla.

Jokaiselle tiimille oli suunniteltu pääpiirteiset toiminta-alueet. Koska äänestyspaikkoja oli niin paljon, päällekkäisyyksiä ei päässyt syntymään. Ehdimme juuri ennen seitsemää meille määrätylle koululle, jossa vaalitoimituksen oli määrä alkaa. Äänestyspaikalla oli vastaava toimitsija ja hänellä kolme apulaista. Äänestyspaikoilla poliittisia puolueita edustivat paikallistoimitsijat. Toimitsijat osallistuivat ääntenlaskuun ja vahvistivat kirjallisesti tulokset paikallistasolla.

Jonotus saattoi kestää tunteja

Ensimmäiset äänestäjät saapuivat paikalle jo paria tuntia ennen aloitusaikaa. Jonossa pääsivät etusijalle vanhukset ja vammaiset sekä pienten lasten kanssa äänestävät äidit. Monilla äänestyspaikoilla ihmiset joutuivat jonottamaan useita tunteja, minkä täytyi olla turhauttavaa. On vain ihailtava tansanialaisten kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa.

Meiltä tarkkailijoilta raportointi sujui käytännössä reaaliajassa puhelimeen asennetun Android-sovelluksen avulla. Tarkkailun aikana täytimme yhdessä paperikaavakkeen, johon keräsimme omat havaintomme ja keskustelumme vaalipaikan ihmisten kanssa. Lomakkeen lähetimme myöhemmin EU-missioon sähköisesti.

Pidimme päivän aikana yhteyttä alueemme pitkäaikaiseen vaalitarkkailijaan, jonka kanssa koordinoimme toimintaamme. Tämä onnistui, koska matkapuhelinverkko toimi koko ajan hyvin. Kun ääniä illalla laskettiin, sähkökatkoksia ei meidän havaintojemme mukaan ollut. Jokaisen äänestyspaikan peruskalustoon kuului kannettava sähkölyhty, jota tarvittiin illalla ääntenlaskun aikaan.

Kaikilla äänestyspaikoilla järjestystä valvoi tansanialainen konstaapeli. Kansalaisille oli etukäteen kerrottu, että äänestyksen sujuvuuden varmistamiseksi ihmisten tulisi poistua paikalta äänestettyään. Tuloksia voisi sitten tulla katsomaan myöhemmin, kun ne paikallisesti julkistettaisiin. Näytti, että ohjetta oli noudatettu. Kaupungissa oli tavallista rauhallisempaa, kaduilla näkyi vähemmän liikettä ja ihmisiä.

Miten sitten vaalien tulos ratkesi?  Presidentiksi valittiin valtapuolueen John Magufuli 58  prosentilla äänistä. Ukawan Edward Lowassan kerrotaan saaneen 40 prosenttia äänistä. Laskennan tässä vaiheessa näyttää myös siltä, että CCM kykenee säilyttämään kahden kolmasosan enemmistönsä parlamentti Mbungessa.

Vaalitarkkailu on mielenkiintoinen kokemus ja mahdollisuuksista osallistua löytyy lisätietoa UM:n sivuilta – suosittelen 🙂

Käyttöä löytyi yllättävän pian ja yllättävässä muodossa.

Nurkassa pölyttymisen sijaan soittimeni veikin minut pian aikamatkalle nuoruuteeni. Elokuussa ryhdyin harjoittelemaan samoja kappaleita, joita soitin puhallinorkesterissa Suomessa: Finlandia, Karelia, Valse triste, Porilaisten marssi…

Viime sunnuntaina parin kuukauden treenauksen jälkeen osallistuin Itä-Afrikan kenties ensimmäiseen, ja Sibeliuksen 150. juhlavuoden suurimpaan Afrikassa järjestettävään konserttiin Dar Choral Societyn riveissä.

Kuoro on perustettu jo 1940-luvulla eurooppalaisin voimin. Uuteen elämään se virkistyi vuonna 2009, kun toiminnasta tuli aktiivisempaa itseoppineen kapellimestarin Hekima Raymondin johdolla. Samalla mukaan tuli pieni kamariorkesteri, joka on sittemmin laajentunut kokonaiseksi sinfoniaorkesteriksi, joskin ulkomailta lainatuin voimin.

Toiminnan ajatuksena on saattaa klassinen musiikki tansanialaisten tietoisuuteen, sekä innostaa nuoria, ja miksei vanhempiakin, sen pariin.

Raymond kertoi rakastuneensa klassiseen musiikkiin ensi kuulemalla. Tansanialainen klassisen musiikin intoilija päätyy kuitenkin välitilaan; kotimaassa suurin osa ei ymmärrä harrastusta, eikä valtio tue sitä kuten länsimaissa on tapana. Euroopassa ja muissa länsimaissa taas kummastellaan koulutuksen, tradition, puutetta, sillä siellä soittoharrastus on tapana aloittaa nuorena; viulistit jo muutaman vuoden iässä. Klarinetin voi aloittaa ”vasta” 8-vuotiaana, tai kun kädet ensimmäisen kerran yltävät näppäimiin.

Dar Choral Societyn järjestämät konsertit kurovat väliä yhteen. Konserttiin saapui muusikoita Tansanian lisäksi Keniasta, Ugandasta ja Etelä-Afrikasta sekä Suomesta. Osa soittajista oli ammattilaisia, osa amatöörejä, osa syntyperäisiä afrikkalaisia ja toiset tänne muuttaneita.

Erityisesti amatöörimuusikolla mahdollisuus on hieno; pääsee soittamaan haastavia kappaleita ja esiintymään elävälle yleisölle. Samalla tutuiksi tulevat konserttikäytännöt ja muut perinteet. Perinteisen koulutuksen länsimaissa saaneet voivat osaltaan jakaa alaan liittyviä käytäntöjä ja vivahteita.

Täydellistä tällainen vaihto ei vielä ole, sillä tansanialaiset soittajat ovat yhä harvassa, kun opetusta ei ole tarjolla. Kuulijakunnastakin sunnuntain konsertissa oli ainakin puolet ulkomaalaisia. Hitaasti tietoisuus lisääntyy.

Soitinopetukseen saatiin tukea Suomesta, sillä konserttiin osallistunut kontrabasisti Henrica Fagerlund toi tuliaisina viisi viulua, sellon ja kontrabasson, jotta tansanialaiset nuoret voivat aloittaa harrastuksen ilman, että kallista instrumenttia täytyy hankkia ainakaan heti.

Suomalaisen osallistumisen myötä konsertti ja sitä edeltäneet harjoituspäivät muodostuivat kulttuurivaihdoksi parhaimmillaan, kun erilaiset näkemykset, kokemukset ja historiat kohtasivat.

Sibeliuksen merkitys suomalaiselle kulttuurille ei välity pelkkien nuottien kautta. Finlandia-hymniin liittyy niin sortovuodet, jolloin se sävellettiin, kuin sen saama merkitys vuonna 1940, kun se sanoitettiin uudelleen. Suomalaisen historian vivahteet eivät ehkä ulkopuoliselle aukea, mutta samat tunteet, joita Sibelius musiikillaan välittää, ovat hyvin tuttuja ympäri Afrikkaa.

Sunnuntaina versiossa Valse tristessa törmäsivät afrikkalainen ja suomalainen näkemys temposta ja tunnelmasta; Suomessa se tavataan soittaa tietyllä tavalla, ja afrikkalainen kapellimestari tulkita sitä toisella.

Näin ne kulttuurit törmäävät. Istuessani harjoituksissa tuttujen sävelien ympäröimänä tansanialaisen päiväkodin tiloissa tunsin olevani samalla Suomessa ja Tansaniassa.

Sibeliuksen kenties tunnetuin lausahdus on, että ”musiikki jatkaa siitä, mihin sanat loppuvat”. Uskon, että soittaessaan meidän suomalaisten kanssa Sibeliusta, konserttiin osallistuneet muusikot saivat pilkahduksen Suomea, joka ei ole sanoin selitettävissä.

Tansaniassa on toivoa! Toivo on se, mitä haluaisin nyt puhaltaa Suomeen ja suomalaisiin. Talouden leikkaustalkoiden keskellä tuntuu, että täällä Suomessa olemme jotenkin hukassa ja vailla selkeää suuntaa. Tansaniassa suunta on selvästi ylöspäin. Talous kasvaa, ja köyhyyttä on vähennettävä, teollisuutta saatava aikaan ja vientikauppaa kehitettävä. Itse asiassa olemme yllättävän samanlaisten haasteiden edessä: Suomen tulee löytää innovaatioiden ja uudistumisen myötä kilpailukykynsä takaisin. Samoin Tansanian on saatava taloutensa pyörimään niin, että se tuottaa työpaikkoja väestölle ja lisäarvoa myydyille tuotteille.

Tansanian talous kasvaa 6-7 prosentin vuosivauhtia. Mutta niin kasvaa väestökin lähes kolmen prosentin vauhdilla. Tansania on onnistunut jo monipuolistamaan talouttaan, ja palvelut muodostavat jo lähes puolet bruttokansantulosta. Maatalouden tehokkuuden parantaminen on keskeistä, samoin vientiteollisuuden pönkittäminen. Turismi voi hyvin, sillä Tansanialla on tarjota ainutlaatuisia elämyksiä. Saatoimme lopettaa kautemme yhteen hienoimmista näistä: Seuraten gnu -antilooppien suurta migraatiota Serengetin ja Maasai Mara kansallispuistojen välissä Tansanian ja Kenian rajalla.

Pitkä yhteistyö hyvä pohja kaupalle

Suomi ja Tansania ovat olleet läheisiä yhteistyökumppaneita yli 50 vuotta. Tänä aikana on syntynyt ystävyys-, kumppanuus- ja bisnesyhteyksiä monilla eri tasoilla yliopistojen, kirkkojen, kansalaisjärjestöjen, hallitusten ja yksityisten yritysten välille. Tämä pitkä kokemus on valtavan hyvä pohja kehittää uutta – ystävien kesken.

Maiden välisen ystävyyden syvyys tuli vahvistettua Tansanian presidentti Kikweten jäähyväisvierailulla Suomeen kesäkuuna alussa. Vierailun kaikki tapaamiset olivat lämminhenkisiä ja välittömiä, oli sitten kyseessä presidenttien tai yritysten tapaamiset. Viesti molemmilta puolin oli sama: Olemme tehneet kauan kehitysyhteistyötä ja se on hyvä, mutta nyt on aika kääntää sivua ja alkaa tehdä avun lisäksi myös kauppaa.

Tansania kuuluu vielä vähiten kehittyneisiin maihin, mutta toivoo nousevansa keskitulisten maiden joukkoon viimeistään vuonna 2025. Tähän maalla on kaikki mahdollisuudet. Toisaalta korkea väestönkasvu tekee peruspalveluiden tuottamisesta haastavaa, eikä se onnistu ilman ulkopuolista apua. Kehitysavun osuus on jatkuvasti laskenut – uudessa budjettiesityksessä sen osuus on vain vähän yli kuusi prosenttia budjetin rahoituksesta. Tansania haluaa eroon apuriippuvuudesta kehittämällä omaa veronkeruutaan. Tämä on hyvä tavoite.

Kun sekä Suomi että Tansania nyt elävät etsikkoaikaa taloudessaan, miten olisi, jos puhaltaisimme enemmän yhteen hiileen? Etsisimme tosissamme yhdessä alueita, joilla sekä tansanialaiset, että suomalaiset oppivat toisiltaan ja laittavat taloutensa rattaita pyörimään. Olen viimeisen neljän vuoden aikana havainnut, että tällaiseen yhteistyöhön on yhä enemmän valmiuksia.

Suomalaisia yrityksiä Tansaniassa kiinnostavat uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet uuden teknologian avulla. Digitalisoinnin avulla voidaan yhdessä löytää uusia ratkaisuja kehityshaasteisiin, kuten palveluihin maa- tai metsätaloudessa tai terveys- ja opetustoiminnassa. Kansalaisjärjestöjen edustajilla on kokemusta ja tietämystä siitä, mitä tarvitaan, kun tehdään vastuullista yritystoimintaa. Myös Suomessa opiskelleet tansanialaiset ovat tärkeä resurssi. Suomalaiset yritykset, etsikää nämä resurssit käsiinne, kun mietitte uusille markkinoille tuloa!

Tansanian kautta kehittyville markkinoille

Suomalaisilla on paljon sellaista osaamista, jota kehittyvässä Tansaniassa juuri nyt tarvitaan, infrastruktuurin kehittämistä sekä terveysteknologiaa ja pienyritystoimintaan sopivia innovaatioita. Tansanialla puolestaan on iso ja nuori, kasvava väestö, upeat luonnonvarat ja paljon tarpeita osaamisen kehittämiseen. Tansania voisi toimia suomalaisyrityksille porttina laajemminkin kehittyville markkinoille. Yritystoiminta ei ole Tansaniassa helppoa – lupaviidakkoa riittää ja korruptio on ongelma. Toisaalta, asiat eivät ole sen kummemmin kuin Venäjällä, jossa monet suomalaisyritykset ovat toimineet.

Suomessa oli vaalit alkuvuodesta, Tansanian vaalit ovat tulossa lokakuussa. Tällä kertaa vaalit ovat erityisen mielenkiintoiset. Demokratia on edennyt, ja opposition mahdollisuudet ovat entistä suuremmat.

Toivon Tansanialle kaikkea menestystä ja ennen kaikkea rauhaa, myös vaalikampanjoinnin keskellä. Toivotan seuraajalleni menestystä tehtävänsä hoidossa. Erityisesti toivon, että saamme leikkaustalkoiden keskelläkin pitää Afrikan edustustomme niin hyvin miehitettyinä, että voimme edistää uusien -suomalais-afrikkalaisten taloustalkoiden toimeenpanoa Team Finland hengessä.

Kwaherini – Näkemiin !

Suomi luovutti huhtikuun lopussa vuoden kestäneen budjettitukipuheenjohtajuutensa EU:lle. EU:n tavoitteena on jatkaa tukimuodon uudistamista yhdessä Tansanian hallituksen kanssa.

Jo muutaman vuoden ajan on puhuttu siitä, kuinka kehitysyhteistyössä on unohdettu Pariisin julistuksen periaatteet, apukoordinaatio on väljähtynyt, uudet kumppanit tulevat ja jyräävät, ja muut rahoituslähteet korvaavat kehitysavun kumppanimaidemme kehitysinvestoinneissa. Tämä kaikki koskee Tansaniaa, avun harmonisaation toimeenpanon pilottimaata.  On epäselvää mihin käynnissä olevat muutokset johtavat.

Samanaikaisesti kun kansainvälisissä prosesseissa, post- 2015 ja ilmastoneuvotteluissa, uudistetaan tänä vuonna kehitysyhteispolitiikan globaaliagendaa, Tansaniassa päivitetään kansallisia kehitystavoitteita. Tässä yhteydessä mietitään varmasti myös sitä, millä aikajänteellä kehitysapu oikeasti voidaan korvata muilla rahoituslähteillä.

Tansanian vuosien 2015-16 budjetissa avun suunnitellaan laskevan 8 prosenttiin, verrattuna aiempaan 14.8 prosenttiin tai 41 prosenttiin vuonna 2005. Tansanian omalle varainkeruulle asetetaan yhä kunnianhimoisempia tavoitteita.  Apua edelleen tarvitaan. On entistä tärkeämpää, miten avunantajat voivat parhaiten tukea Tansaniaa sen matkalla pienempään apuriippuvuuteen.  Asia on myös Suomelle ajankohtainen, sillä Suomen Tansanian maastrategia päivitetään vuonna 2016.

Vastauksia ainakin joihinkin kysymyksistä odotetaan käynnissä olevalta Tansanian kansallisten kehitysohjelmien (viisivuotissuunnitelma ja MKUKUTA- kehitysohjelma) uudistamiselta, sekä avunantajien ja hallituksen välisen apu- ja dialogistrategian päivittämiseltä. Loppuvuotta kohden on myös tiedossa liuta korkean tason kokouksia koskien avun tulevaisuutta niin Tansaniassa, Afrikassa kuin kansainvälisillä foorumeilla. Nämä tulevat antamaan suuntaa tulevaan.

Miten jaksaa budjettituki?

Myös budjettituki, Pariisin julistuksen periaatteiden toimeenpanon malliesimerkki ja Tansanian mittavin yhteistyömuoto, on ollut muutospaineiden alla. Tuoreet kansainväliset evaluoinnit antavat tietoa apumuodosta ja sen hyvistä tuloksista. Kaikesta huolimatta pakoa budjettituesta on tapahtunut.

Taustalla on useita, ei aina niin selkeitä syitä. Yksi tekijä lienee se, että avunantajille on muodostunut aiempaa tärkeämmäksi osoittaa tarkkaan mihin omien veronmaksajien tuki on mennyt, ja mitä omalla tuella on saatu aikaan. Tämä on vaikeaa isossa yhteistyömuodossa, jossa rahat menevät kumppanimaan valtion kassaan. Tulokset saadaan yhteisten panosten kautta, ja ne eivät tule hetkessä silloin kun ne liittyvät esimerkiksi koko julkishallinnon kattaviin muutoksiin, tai laajamittaisiin kansallisen tason kehitystavoitteisiin vaikkapa terveyssektorilla.

Vaihtoehtoiset yhteistyömuodot, jotka eivät tarkoittaisi paluuta projektien viidakkoon, ja hallinnollista painajaista kumppanimaalle ovat vielä pitkälti löytämättä. Avunantajat haluavat pitää kiinni budjettituen kautta avautuvista kanavista käydä vuoropuhelua korkealla tasolla Tansanian kanssa maan kehityskysymyksistä. Tämä on ollut aina tärkeää myös Suomelle. Ei myöskään ole unohdettu, että kehitysyhteistyö on kestävää vain, jos kumppanimaan omat tahot ovat ohjaksissa, maan järjestelmiä käytetään ja paikallisia instituutioita vahvistetaan.

Suomi hallinnoi Tansanian budjettitukeen kohdistuneita muutospaineita vastikään päättyneen budjettitukipuheenjohtajuutensa aikana. Tämä oli iso ponnistus Suomelle, ja toinen kerta kun Suomi on vetänyt pitkäaikaisissa kumppanimaissaan apuyhteisön mittavinta tukimuotoa. Uudistustyön rinnalla Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteita olivat köyhyyden vähentämisen ja laaja-alaisen kasvun, sekä hyvän hallinnon tavoitteiden edistäminen budjettitukiyhteistyössä.

Suomen kaudella päädyttiin kuitenkin keskittymään vahvasti korruption vastaiseen taisteluun Tansanian energiasektorin mittavan korruptiotapauksen noustua yhteistyön keskiöön syksyllä 2014. En usko, että yksikään muu apumuoto olisi voinut saada niin mittavaa medianäkyvyyttä, joka budjettitukiyhteistyöllä oli tapauksen seurannassa! Tapauksen selvittely on edennyt ja sen oletetaan jatkuvan joiltain osin hyvinkin pitkään Tansanian viranomaisten taholla.

Suomi luovutti budjettitukipuheenjohtajuuden yhden vuoden kautensa päätyttyä EU:lle 27. huhtikuuta. EU:n tavoitteena on jatkaa budjettituen uudistamisurakkaa yhdessä Tansanian hallituksen kanssa. Toivon, että tämä työ etenee hyvin ja että lopputuloksena on yhteistyömuoto joka vastaa hyvin Tansanian tulevien vuosien tarpeisiin sen matkalla apuriippumattomaksi keskitulon maaksi.

Neitseellisellä maaseudulla liikkuessa unohtuvat Dar es Salaamin pilvenpiirtäjät, hienot autot ja ostoskeskukset sekä näissä ja sosiaalisessa mediassa aikaansa viettävä, koulutettu keskiluokka.

Ensi katsomalta tuntuu, että maaseudun elämä on samanlaista kuin se on ollut varmaan viimeiset vuosisadat: viljellään maata, kannetaan vettä ja polttopuita ja kalastetaan. Mutta lähemmin tarkastellen monet asiat ovat muuttuneet.

Lähestulkoon kaikki lapset käyvät koulua, sillä koulurakennuksia ja terveyskeskuksia on rakennettu vauhdilla. Yhä useammissa taloissa on peltikatto ja myös maaseudulla sähkönsaanti on lisääntynyt. Useimmilla kotitalouksilla on ainakin yksi kännykkä –Tansania kun on nopeimmin kasvavia kännykkämarkkinoita maailmassa. Moottori- ja polkupyörien määrä on lisääntynyt.

Nämä ovat kehityksen merkkejä, mitkä eivät näy kansantulomittareissa. Köyhyys on toki laskenut Tansaniassa viimeisten tilastojenkin mukaan 34:stä 28 prosenttiin. Tämä on kehitystä.

Media tuo esille väärinkäytösepäilyjä

Kyläpubissa katseltiin televisiosta jalkapalloa. Viime joulukuussa kaikista Tansanian pubitelevisioista seurattiin suoraa lähetystä Tansanian parlamentista. Lähetyksessä tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja luki ”madonlukuja” valtiontilintarkastajan tekemästä energiasektorin erityistilintarkastuksesta. Valiokunta vaati vastuuministereitä ja virkamiehiä eroamaan ja hallitusta perimään takaisin väärälle yritykselle maksettuja rahoja.

Asian käsittely herätti vilkasta keskustelua parlamentissa ja kylänraiteilla, eikä suoraa hallituksen ja presidentin kritiikkiä säästelty.

Tansanian demokratia näyttääkin kehittyneen tasolle, jolla väärinkäytösepäilyt tulevat esiin maan oman median ja omien elinten kautta ja asiasta uutisoidaan avoimesti. Tämäkin on kehitystä.

Tansanian apuriippuvuus on laskenut: kehitysavun osuus valtion budjetista on laskenut noin 15–20 prosenttiin. Samoin rahoituslähteet ovat monipuolistuneet –perinteisten kehitysavunantajien ohi ovat kirimässä Aasian kumppanit tuellaan teollisuuden ja infrastruktuurin kehittämiselle. Yksityisen sektorin rooli on kasvanut ja kaupallisen rahoituksen osuus rahoitusvirroista sekä suorien investointien määrä kasvaa.

Kehitysyhteistyö ei siis ole enää köyhien maiden ainoa rahoituslähde.  Tansania esimerkiksi on jo korvannut energiasektorin väärinkäytösepäilyjen takia viivytettyjä apumaksatuksia sopimalla isosta lainasta Kiinan kanssa.  

Sambian aiemman onnistuneen esimerkin kannustamana Ruanda laski vuonna 2013 liikkeelle kymmenen vuoden 400 miljoonan usd suuruisen joukkovelkakirjan. Velkakirja ylimerkittiin reilusti jo heti liikkeelle laskemisen jälkeen. Tansania suunnittelee vastaavan joukkovelkalainan liikkeelle laittamista. Kehitysmaat haluavat itse eroon apuriippuvuudesta. Tämäkin on hyvää kehitystä.

Kuitenkin vielä useimmille kehitysmaille apu on tällä hetkellä vielä välttämätöntä suurten tarpeiden takia. Suurimmat tarpeet aiheuttaa nopea väestönkasvu.

Viimeviikkoisella Mahalen vierailulla pisti silmään joka puolella parveileva iso lapsimäärä. Kun Tansanian väestönkasvu on 2.6 %, tuolla alueella se oli 4.8 %! Vierailumme kohteena ollut kehitysprojekti oli onnistunut nostamaan väestön ja naisten tietämystä ja lisäämään ehkäisyn piiriin päässeiden osuutta 30 prosenttiin.

Saadessaan vaihtoehdon naiset valitsivat lapsimäärän säännöstelyn, jotta he saattoivat käyttää enemmän aikaa maatalouden liiketoimintaan ja ruuantuotantoon. Väestönkasvun rajoittaminen on tärkeimpiä kehitysmaiden tehtäviä –yhteistyössä avunantajien kanssa. Paljon on tämän eteen jo tehty, mutta työtä on jatkettava.

Kaupungistuminen nopeaa

Afrikka kaupungistuu kovaa vauhtia. Tansaniassa arvioidaan vuonna 2027 jo yli puolen väestöstä asuvan kaupungeissa –yksistään Dar es Salaam on tuolloin yli 10 miljoonan asukkaan mega city.  Kaupungistumisen myötä tulevaisuudessa suurin osa työpaikoista tapahtuu muun kuin maatalouden pohjalta. Toivottavasti Mahalessa tapaamani lapset päätyvät hyvin suunniteltuihin urbaaneihin metropoleihin, eivätkä slummikyliin.

Katsellessani ympärilleni näen kehitystä ja muutosta joka päivä. Toisaalta näen myös ongelmia johtuen julkisen toiminnan ja talouden avoimuuden puutteesta. Avoimuuden puute ja vanhakantaiset hallinto- ja talousrakenteet jarruttavat uuden sukupolven ja uuden ajattelutavan etenemistä.

Muutosta kuitenkin tapahtuu koko ajan. Uusi sukupolvi on koulutetumpaa, se käyttää teknologiaa ja etsii ratkaisuja kehitysongelmiin innovaatioista. On inspiroivaa olla tukemassa tällaista kehitystä kehitysyhteistyön keinoin. On hienoa nähdä suomalaistoimijoita, kuten Aalto Yliopisto ja muut korkeakoulut, TEKES ja yritykset kehittämässä uudenlaisia ja innovatiivisia talouskasvua synnyttäviä kumppanuuksia.

Tansanian parlamentilla on tänä vaalivuonna ja perustuslakiuudistuksen ollessa vireillä tärkeä työsarka edessään. Parlamentin budjettikomitea pyysi hiljattain tavata budjettitukiavunantajia. Komitea oli ärtynyt siitä, että avunantajat eivät olleet keskustelleet sen kanssa budjettituen maksatusviiveistä etukäteen.

Mielestäni tällainen, maan omien demokraattisten elinten vahvistunut toiminta on hyvä merkki demokratian etenemisestä. Tärkeintähän on, että Tansanian omat elimet valvovat toimeenpanovallan toimintaa. Avunantajien yhteistyötä kansanedustuslaitosten kanssa onkin syytä tiivistää.  Toivottavasti näin kehitysyhteistyövarat saadaan vielä tiukemmin ja avoimemmin tuottamaan tuloksia.

Suomen johdolla budjettituen antajat tapasivat parlamentin budjetti- sekä hallinto- ja tarkastusvaliokuntia. Kävimme myös neuvottelut hallituksen kanssa siitä, miten budjettitukea uudistetaan niin, että sillä saadaan enemmän tuloksia aikaan.

Talouskatsauksessa tuotiin esiin karu totuus: Euroopassa ja muissa kehittyneissä maissa kasvu on kivuliasta, kun taas Afrikka nousee vauhdilla.

Puolet maailman 20:stä voimakkaimmin kasvavasta maasta on tällä hetkellä Afrikassa ja näiden joukossa on Suomen viidestä pitkäaikaisesta yhteistyömaasta neljä: Etiopia, Tansania, Sambia ja Mosambik (kasvuprosentit 6,5–10).

Tansanian ministeri arvioi, että talouskasvu on seurausta hyvästä talouspolitiikasta, raaka-aineiden korkeista maailmanmarkkinahinnoista ja instituutioiden vahvistumisesta. Kehitysyhteistyöllä on vaikutettu talouspolitiikkaan ja vahvistettu instituutioita.

Köyhyys vähenee

Tansaniassa talous on monipuolistunut. Tietoliikenne-, rahoitus-, rakennus-, vähittäiskauppa- sekä hotelli- ja ravintolasektorit kasvavat voimakkaasti. Myös metsäteollisuus kasvoi selvästi vuonna 2013.

Tansania on onnistunut myös vähentämään köyhyydessä elävien ihmisten osuutta väestöstä yli 34 prosentista 28 prosenttiin vuosien 2007 ja 2012 välillä. Tämä on merkittävä saavutus, ja samaa trendiä vahvistavat ruokaköyhyyttä mittaavat arvioinnit.

Hyvinvointia tulee arvioida muillakin tavoin. Tansaniassa sementti- tai tiilitaloissa asuvien määrä on noussut 33 prosentista 73 prosenttiin vuosien 2007 ja 2012 välillä. Samoin on noussut rajusti peltikattoisten talojen ja kännykän omistavien kotitalouksien määrä.

Dar es Salaamin pilvenpiirtäjissä tekee töitä ja sen ruuhkaisilla kaduilla ajaa koko ajan kasvava joukko Tansanian keskiluokkaa.

Tansanian parhaimpiin ekonomisteihin kuuluva keskuspankin johtaja Benno Ndulu kertoi pääministeri Jyrki Kataiselle tammikuisella vierailulla, että kehitysyhteistyö ja budjettituki on lisännyt myös hallituksen omaa rahoitusta tärkeimmille sektoreille, terveydenhoitoon ja opetukseen. Sittemmin prioriteetiksi on lisätty maatalous, jossa luodaan työpaikkoja ja vähennetään köyhyyttä.

Budjettituki  lisää rahaa peruspalveluihin

Suomi on tukenut Tansaniaa budjettituen kautta. Voimmeko siis ”omia” osan köyhyyden vähentämisestä johtuvasta kunniasta? Mielestäni voimme, sillä olemme olleet mukana tekemässä päätöksiä ja kantamassa vastuuta.

Budjettituen vaikutuksista tehtiin hiljattain ulkopuolinen arviointi ja sen tulokset kertovat samaa viestiä kuin keskuspankin pääjohtaja: tuki lisäsi rahaa peruspalveluihin. Samoin sillä vaikutettiin talouspolitiikkaan.

Budjettitukea arvioidaan tällä hetkellä 12 kehitysmittarin asteikolla. Mittarit arvioivat maatalouden tuloja, maan sähkölaitoksen kannattavuutta, Dar es Salaamin sataman tehokkuutta, teiden kunnostamista, vesihuollon kattavuutta, veronkannon astetta jne.

Suomen vuoden 2014 budjettitukimaksuista vähennetään 220 000 euroa, koska opetussektorin tavoite ei toteutunut. Tavoite oli, että korkeintaan 30 kunnassa 160:stä opettaja–oppilas-suhde olisi yli 50. Lopulta 39 kunnassa tilanne on tämä, mikä oli parannusta vuodesta 2011, mutta alle asetetun tavoitetason.

Budjettitukimittariston arviointi vuosittain määrää seuraavan vuoden maksujen suuruudet. Suomen johdolla uudistetaan parhaillaan budjettitukea entistä tuloksellisemmaksi. Useimmat avunantajat lisäävät tulosperustaisten maksujen osuutta. Näillä uudistuksilla parannetaan kehitysyhteistyön tuloksia, joista Suomessakin käydään keskustelua.

Tuloksia ei aina voi saada nopeasti

Tulostavoitteiden kanssa pitää olla myös varovainen. Budjettituen uudistuksessa on tuotu esiin huoli siitä, että kokonaisvaltainen suunnittelu voi kärsiä, jos edetään sektoreita koskevien tulostavoitteiden ohjaamina. Avunantajilla on myös lyhyt pinna – kunkin hallituksen kehityspoliittisesta ohjelmasta pitäisi saada näkyviä tuloksia hallituskauden aikana.

On varmistuttava siitä, että lyhyen aikavälin tavoitteet eivät vedä mattoa pitkän tähtäimen kestävyyden alta.

Kehitysyhteistyö ei myöskään saa aliarvioida demokratiaa tekemällä kehitysmaiden hallitukset tilivelvollisiksi avunantajille omien kansalaistensa sijaan. Tärkein tulosvalvonta tapahtuu kuitenkin loppujen lopuksi kansanvallan kautta.