EU ja Afrikka uudistavat strategista kumppanuuttaan

5

Vuoteen 2050 mennessä neljäsosa maailman väestöstä tulee olemaan afrikkalaisia ja jo nyt maailman kymmenestä nopeimmin kasvavasta taloudesta seitsemän on Afrikassa. Tämä luo sekä valtavia mahdollisuuksia että haasteita niin EU:lle kuin Suomelle. Vuodesta 2020 piti tulla EU–Afrikka-suhteiden ja yhteistyön supervuosi, mutta COVID-19-pandemian vuoksi jouduttiin ottamaan aikalisä. Nyt katseet on suunnattu COVID-kriisistä elpymiseen sekä EU–Afrikka strategisen kumppanuuden uudistamiseen.

Afrikka on tulevaisuuden manner

Afrikka on Euroopan lähinaapuri ja sen kehityksen sekä myönteiset että kielteiset vaihtoehdot vaikuttavat suoraan myös EU:n ja Suomen poliittisiin, taloudellisiin ja turvallisuusintresseihin. Vuoteen 2050 mennessä neljäsosa maailman väestöstä tulee olemaan afrikkalaisia. Samaan aikaan 70% Afrikan väestöstä on alle 30-vuotiaita. Alkuvuodesta 2020 maailman kymmenestä nopeimmin kasvavasta taloudesta seitsemän oli Afrikassa. Tämä luo sekä valtavia mahdollisuuksia että haasteita niin EU:lle kuin Suomelle. Myös muu maailma on herännyt näkemään Afrikan tulevaisuuden mantereena, mitä kuvastaa se, että vuosina 2016–2020 Afrikkaan avattiin yli 320 uutta suurlähetystöä.

EU:n kautta vaikuttaminen on keskeinen väylä Suomen Afrikka-politiikan toteuttamiselle. Suomi painottaa Afrikka-politiikassaan mm. rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, hyvää hallintoa, kaupallisten suhteiden kehittämistä, vihreää transitiota, digitalisaatiota, monenvälistä yhteistyötä sekä nuorten ja naisten oikeuksia. Suomi järjesti 2019 EU-puheenjohtajuuskaudellaan Brysselissä useita Afrikkaan liittyviä tapahtumia, joissa nosti EU-keskusteluun mm. Afrikan sarven tilanteen, Punaisenmeren alueellisen yhteistyön, EU-Afrikka -kauppakysymykset sekä EU:n ja Afrikan yhteistyön muuttoliikkeessä.

YK:n kehitysohjelma UNDP:n Afrikka-johtaja Ahunna Eziakonwa ja Suomen COPS-lähettiläs Hanna Lehtinen 15.11.2019 järjestetyssä tilaisuudessa, jossa julkaistiin UNDP:n laitonta muuttoliikettä Afrikasta Eurooppaan koskeva raportti. Kuva: Yamina Guerfi

EU pyrkii viemään yhteistyön uudelle tasolle

EU linjasi oman Afrikka-politiikkansa tavoitteet maaliskuussa 2020 julkaistussa Afrikka tiedonannossa sekä kesäkuussa 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä. Vuodesta 2020 piti tulla EU‒Afrikka-suhteiden ja -yhteistyön supervuosi. Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyenin ja komissaari Urpilaisen toimikauden ensimmäinen EU:n ulkopuolelle tekemä matka suuntautui Afrikkaan ja Afrikan unionin (AU) päämajakaupunki Addis Abebaan. Tämä oli vahva viesti EU‒Afrikka-suhteiden sekä EU‒AU-yhteistyön tärkeydestä EU:n ulkopolitiikassa. Helmikuussa 2020 Euroopan komissio ja AU:n komissio tapasivat Addis Abebassa Commission to Commission -formaatissa ‒ EU:n puolelta tapaamiseen osallistuivat ennätykselliset 24 komissaaria. Lisäksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel ja korkea edustaja Borrell vierailivat alkuvuodesta useassa Afrikan maassa. Maaliskuun lopussa COVID-19-pandemia muutti kuitenkin tilannetta ja keväälle suunniteltujen korkean tason kokousten suhteen jouduttiin ottamaan aikalisä.

Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyen ja komissaari Urpilainen Addis Abebassa joulukuussa 2019. Kuva: Etienne Ansotte/EU

EU:n ulkoministerit kokoontuivat tällä viikolla (21.9.) Brysselissä valmistelemaan EU-Afrikka -ulkoministeri- ja -huippukokousta. EU pyrkii tiivistämään ja syventämään yhteistyötään Afrikan kanssa tasavertaisen kumppanuuden pohjalta tilanteessa, jossa COVID-19-pandemia on järisyttänyt yhteiskuntien perusteita kaikkialla maailmassa ja samalla kilpailu kumppanuuksista Afrikan kanssa on kiristynyt. EU on vielä tällä hetkellä Afrikan suurin kauppa-, investointi- ja kehitysyhteistyökumppani, mutta sen asema on aiempaa haastetumpi. Erityisesti Kiina, Venäjä ja Persianlahden maat ovat lisänneet toimintaansa ja vaikuttamista Afrikan suuntaan.

EU nojautuu Afrikka-politiikassaan vahvasti yhteistyöhön Afrikan unionin (AU) kanssa, jonka jäseniä Afrikan kaikki 54 valtiota ovat. AU on muodostunut EU:lle yhä tärkeämmäksi strategiseksi poliittiseksi yhteistyökumppaniksi mm. rauhaan ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, monenkeskisen järjestelmän puolustamisessa sekä globaaleihin haasteisiin vastaamisessa. EU:lla on Afrikassa 10 kriisinhallintaoperaatiota, joilla se tukee konfliktien ennaltaehkäisyä, konfliktialueiden vakauttamista ja terrorismin vastaista taistelua. Tärkeää on myös yhteistyö muuttoliikkeen juurisyiden ratkaisemiseksi, mikä vähentää muuttoliikepainetta Afrikasta Eurooppaan. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa pyrkimyksenä on saada Afrikan maat vahvemmin samaan rintamaan EU:n kanssa.

EU‒AU-huippukokouksia on järjestetty keskimäärin kolmen vuoden välein ja niissä on sovittu tarkemmin yhteistyön prioriteeteista. Vallettan huippukokouksessa 2015 pääteemana oli muuttoliike, ja Abidjanin huippukokouksessa 2017 fokus oli nuorisoon investoimisessa. Nyt valmisteilla olevan huippukokouksen pääteemaksi oli alustavasti suunniteltu ilmastonmuutosta, mutta COVID-19 suunnannee tulokulmaa myös pandemiasta selviytymiseen ja elpymiseen.

Työ virkamiestasolla jatkuu tiiviinä

Työ Brysselissä Afrikka-asioiden parissa on virkamiehen näkökulmasta varsin vauhdikasta ja työntäyteistä. Saharan eteläpuolista Afrikkaa hoitavassa COAFR-työryhmässä seurataan AU:ta, 48 maan poliittista, taloudellista ja turvallisuustilannetta sekä annetaan poliittista ohjausta mm. EU:n kehitysyhteistyö- ja pakotepäätöksille. Päivät täyttyvät mielenkiintoisista kokouksista ja tapaamisista (COVID-aikana suurin osa etäyhteyksillä) ja illat menevät raportteja kirjoittaessa. Kiireisimmät raportit täytyy saada lähtemään Helsinkiin kokouspäivän iltana. Jossain välissä täytyy löytää aikaa myös sähköpostin läpikäymiseen. Muista EU-maista tulevien kollegoiden lisäksi on ollut mahdollista tutustua moniin afrikkalaisiin poliittisiin, kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin toimijoihin.

Kohokohtia ovat kerran vuodessa tehtävät oman työryhmän kenttämatkat, joka allekirjoittaneen osalta suuntautui kuluvana vuonna (juuri ennen pandemiaa) Angolaan ja Namibiaan. Työ virkamiestasolla jatkuu tiiviinä. EU–Afrikka-ulkoministeri- ja -huippukokousvalmisteluiden eteenpäin viemisen lisäksi edessä ovat kuluvana syksynä mm. EU:n Afrikan sarven ja Sahel -strategioiden päivittäminen.


Yamina Guerfi (@YaminaGuerfi)

Suomen edustaja EU:n Saharan eteläpuolista Afrikkaa käsittelevässä työryhmässä. Työskennellyt myös Suomen suurlähetystössä Chilessä, EU-delegaatiossa Thaimaassa sekä punaisen ristin kansainvälisellä komitealla ICRC:lla Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Intiassa. Toiminut lisäksi avustajana eduskunnassa.

 

 

Lisäksi EU neuvottelee parhaillaan AKT-maiden (Afrikka, Karibia, Tyynimeri)  kanssa uudistetusta kumppanuussopimuksesta. Lue lisää Matleena Virkkusen blogikirjoituksesta.

Kommentit

Reggae 1 kuukausi sitten

Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta! Yksityiskohdat antavat lukijalle hyvän kuvan, mitä EUn ja Afrikan välillä on meneillään.

S.Riiheläinen 1 kuukausi sitten

Kiitos selkeästä kirjoituksesta! Mielenkiintoista oli lukea.

Mko 1 kuukausi sitten

Oli mielenkiintoista lukea, mitä yhteistyötä EU ja Afrikka tekevät. Jäin miettimään, mitä konkreettisesti tarkoittaa yhteistyö muuttoliikkeen juurisyiden ratkaisemiseksi.

Antti Kallio 1 kuukausi sitten

Samaa mieltä, Afrikka on tulevaisuuden manner. Afrikalla on paljon mahdollisuuksia mennä eteenpäin myönteiseen ja tulevaisuudenuskoa vahvistavaan suuntaan, kun sitä Suomen ja EU:n kaltaiset vastuulliset toimijat vauhdittavat.

Todella hienoa, että Suomi on vahvasti etujoukoissa mukana. Tärkeää työtä.

Ksenia 3 viikkoa sitten

Kiitos mielenkintoisesta ja tärkeästä kirjoituksesta! Afrikka on ehdottomasti tulevaisuuden manner vaikka ei vieläkään yleisesti tiedostettu. Vuoden 2020 piti olla myös sukupuolten tasa-arvon supervuosi (Pekingin julistus 25v, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus 20v yms). COVID-19-kriisi on korostanut naisten ja miesten epätasa-arvoa maailmanlaajuisesti ja Afrikan maissa. Toivottavasti sukupuolten tasa-arvo on vahvana periatteena EU-Afrikka kumppanuuden uudistamisessa. Myös afrikkalaisella diasporalla EU:ssa on paikansa tässä kumppanuudessa.

Leave a Reply