EU:n tiivistyvällä puolustusyhteistyöllä pyritään lisäämään kansalaisten turvallisuutta

Puolustusministerit arvioivat 20.11. videokokouksessaan toimintaympäristön vaikutuksia EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen ja antavat evästystä EU:ssa käynnistyneeseen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi- ja ohjausprosessiin. Tavoitteena on tehostaa EU:n toimintaa ja varmistaa, että sillä on käytössään tarvittavat työkalut turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi.

Kuva: Mikael Lindvall
Suurlähettiläät osallistuvat videoformaatilla järjestettävään puolustusministerikokoukseen EU:n neuvoston kuunteluhuoneesta. Kuva: Mikael Lindvall.

Puolustusyhteistyö on perinteisesti ollut aluetta, johon EU-integraatio ei ole liiemmin ulottunut. Vuodesta 2016 alkaen EU:ssa on kuitenkin otettu lyhyessä ajassa mittavia askeleita kohti tiivistyvää eurooppalaista puolustuspolitiikkaa. Edistys merkitsee, että EU:sta on vähitellen tulossa vahvempi toimija turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Tämä on tärkeää ottaen huomioon yhä haasteellisemman toimintaympäristön ja kansalaisten odotukset EU:sta turvallisuuden tuottajana.

Viime vuodet EU:ssa on rakennettu pohjaa aiempaa kattavammalle yhteistyölle uusien puolustusaloitteiden, kuten pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja komission luotsaaman Euroopan puolustusrahaston pilotin käynnistämisellä. Myös kriisinhallinnan johtamiskykyä on vahvistettu EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden johtoesikunnan perustamisella.

Perusteiden ollessa tukevasti paikoillaan katse kääntyy EU:n puolustusyhteistyön suunnan täsmentämiseen ja siihen sisältyvien tavoitteiden parempaan täytäntöönpanoon. EU-instituutioissa ja jäsenmaissa ymmärretään kristallin kirkkaasti, että yhteistyön uskottavuus edellyttää tuloksia sekä kansalaisten että kolmansien maiden suuntaan.

Kuva: https://kuvapankki.valtioneuvosto.fi/f/Fp-n
Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu 20.11. videoyhteyden välityksellä järjestettävään EU:n puolustusministerikokoukseen. Kuva: Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia.

Itäinen Välimeri, Valko-Venäjä, Navalnyin myrkytys ja COVID: Haasteellinen toimintaympäristö kannustaa EU:ta tehokkaampaan toimintaan

Ajoitus laajemmalle pohdinnalle EU:n roolista turvallisuuden ja puolustuksen alalla on tervetullut. Kuulemme lähes päivittäin synkkiä uutisia kasvavasta epävakaudesta Euroopan lähialueilla, mistä viimeisimpinä esimerkkeinä toimivat tilanteen kiristyminen itäisellä Välimerellä, Valko-Venäjän poliittinen kriisi, Navalnyin myrkytys ja Vuoristo-Karabahin taistelut.

Samaan aikaan COVID-pandemia luo painetta yhteistyön tiivistämiseen puolustusbudjettien ollessa tiukoilla. Pandemia on osoittanut yhteiskuntien heikkouksia ja nostanut uudella voimalla keskusteluun mm. Suomen pitkään ajaman tavoitteen sotilaallisen huoltovarmuuden parantamisesta.

”Strateginen kompassi” osaksi työkalupakkia

Nykyisen puheenjohtajamaa Saksan aloitteesta EU:ssa on käynnistynyt noin kaksi vuotta kestävä turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi- ja ohjausprosessi, jota kutsutaan virkamieskielessä strategiseksi kompassiksi.

EU:n puolustusyhteistyötä on usein arvosteltu pirstaloituneeksi ja prosessikeskeiseksi. Strategisen kompassin on tarkoitus kirkastaa puolustusyhteistyöstä syntyvää kokonaiskuvaa ja saada sen toimeenpanoon vauhtia. Kompassin toivotaan myös parantavan jäsenmaiden yhteisymmärrystä puolustusyhteistyön suunnasta ja kehittävän täten yhteistä strategista kulttuuria.

Kuva: https://www.consilium.europa.eu/en/media-galleries/fac/2020-11-19-fac/?slide=1
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell johtaa ministerikokouksia videon välityksellä Brysselin vakavan koronatilanteen tähden. Kuva: Euroopan Unionin neuvosto.

Strategisen kompassin kehittämisen pohjana toimii EU:n ensimmäinen yhteinen uhka-analyysi, joka rakentuu jäsenmaiden tiedustelupalveluiden kontribuutioista. Analyysi kuvaa seuraavien 5-10 vuoden suuria alueellisia ja globaaleja haasteita.

Kompassille kaavailtu alustava sisältö heijastaa hyvin Suomen tukemaa EU:n puolustusyhteistyön kehitystä Euroopan ulkopuolista kriisinhallintaa laajemmaksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa muun muassa hybridi- ja kyberuhkien, ilmastonmuutoksen, murroksellisten teknologioiden sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden linkkien parempaa huomioimista yhteistyössä.

Tavoitteena resilienssin parantaminen

EU:n resilienssin parantaminen on tärkeä osa kompassin jatkotyötä. Aiheeseen liittyy mm. Suomelle tärkeän keskinäisen avunannon lausekkeen (sopimus Euroopan unionista 42 (7) artikla) toimeenpanon selkeyttäminen erilaisten päätöksentekoharjoitusten avulla. Lausekkeen mukaan jäsenvaltion joutuessa alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin.

2020-luvulla EU:n puolustusyhteistyön tarkoituksenmukainen syventäminen on entistä tärkeämpää. EU:n tulee asemoida itsensä isojen pelaajien joukkoon myös turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tämä edellyttää sopivia työkaluja, kykyä itsenäiseen toimintaan ja ennen muuta poliittista tahtoa. Strategisen kompassin on tarkoitus parantaa EU:n kykyä vastata turvallisuusuhkiin sekä Euroopan ulkopuolella että EU:n rajojen sisällä.

 

Meiju Keksi @KeksiMeiju

Kirjoittaja työskentelee Suomen EU-edustustossa puolustuspolitiikan erityisasiantuntijana.

 

Leave a Reply