EU:n ulkosuhteiden arkea

Keväällä 2020 COVID-19 on hiljentänyt Brysselin ja vähentänyt Euroopan unionin kokousrumbaa. EU:n ulkopolitiikassa tapahtuu kuitenkin jatkuvasti ja Suomen pysyvän EU-edustuston ulkosuhdetiimi jatkaa työtänsä toistaiseksi lähinnä etäyhteyksien varassa. Uudessa blogisarjassamme ’EU maailmassa – EU-edustuston ulkosuhdetiimin arkea’ haluamme avata työtämme EU:n yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä siihen liittyvän lyhenneviidakon parissa. Käynnistämme blogisarjan kertomalla, keitä olemme ja mitä me täällä oikeastaan teemme.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana 2019 EU-edustuston ulkosuhdetiimin viikkopalavereissa oli tungosta. Nyt vahvuutemme on noin puolet puheenjohtajuuskauden ajoista ja tiimipalaverit pidetään etänä. Kuva: Laura Saarinen
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana 2019 EU-edustuston ulkosuhdetiimin viikkopalavereissa oli tungosta. Nyt vahvuutemme on noin puolet puheenjohtajuuskauden ajoista ja tiimipalaverit pidetään etänä. Kuva: Laura Saarinen

Lyhenteiden takaa

Suomen pysyvässä EU-edustustossa parikymmenpäinen ulkosuhdetiimimme huolehtii, että Suomen kannat tulevat kuulluiksi EU:n yhteisen ulkopolitiikan valmistelussa. Joukkoomme kuuluu 15 vastuuvirkamiestä, lähinnä ulko- ja puolustusministeriöistä, sekä kolme assistenttia. Tiimiämme luotsaa suurlähettiläs Hanna Lehtinen, joka edustaa Suomea EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa. Komiteaa kutsutaan yleensä tuttavallisesti sen ranskankielisellä lyhenteellä COPS, englanniksi PSC.

EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP, johon sisältyy myös yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka eli YTPP) toteuttavat

  • 27 jäsenmaata,
  • EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli KE, apunaan Euroopan ulkosuhdehallinto EUH, joka hallinnoi unionin diplomaattisia suhteita muuhun maailmaan, sekä
  • Euroopan komissiossa ulkosuhteiden hoitoon osallistuvat pääosastot ja palvelut.

Korkein päättävä elin myös YUTP:n ja YTPP:n alalla on hallitusten- ja valtionpäämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto. Ulkoasiainneuvosto kokoontuu ulkoministerien kesken yleensä vähintään kerran kuussa sekä muutaman kerran vuodessa kehitys-, kauppa- ja puolustusministereiden kokoonpanoissa.

EU:n ulkoministerien kokoukset pidetään korona-aikana videon välityksellä. Kuva on neuvoston Europa-rakennuksen salista, jossa ministerit tavallisesti tapaavat. Kuva: Hanna Lehtinen
EU:n ulkoministerien kokoukset pidetään korona-aikana videon välityksellä. Kuva on neuvoston Europa-rakennuksen salista, jossa ministerit tavallisesti tapaavat. Kuva: Hanna Lehtinen

Kokoukset pyörivät – etänäkin

Näitä ministerineuvoston kokouksia valmistelevat EU:n neuvoston pysyvien edustajien komitea (COREPER), jossa Suomea edustaa pysyvä edustaja (PE) Marja Rislakki sekä COPS. Molemmat kokoustavat yleensä kahdesti viikossa ja tarvittaessa useammin.

COREPER:ia johtaa neuvoston kiertävä puheenjohtajamaa eli kesäkuun loppuun asti Kroatia. COPS:ia ja suurinta osaa neuvoston YUTP:ta hoitavista valmisteluelimistä johtavat sen sijaan ulkosuhdehallinto EUH:ia edustavat virkamiehet. Suomen kannalta on hienoa, että COPS:ia johtaa tällä hetkellä suomalainen Sofie From-Emmesberg.

COVID-19:n johdosta ministerikokoukset ovat tällä hetkellä epävirallisia ja ne pidetään videon välityksellä. Suurlähettiläiden komiteakokouksia pidetään sekä fyysisesti että etänä.

Jalkatyötä työryhmissä

Ulkosuhdesektorillakin varsinainen jalkatyö tehdään kuitenkin työryhmissä, joita on noin 20. Me eri sektoreiden vastuuvirkamiehet eli deskit edustamme Suomea näissä kokouksissa. Esimerkiksi COAFR-työryhmä vastaa Afrikka-kysymyksistä, COHOM ihmisoikeuksista, COWEB Länsi-Balkanista ja niin edelleen – EU-maailma tunnetaan lyhenteiden runsaasta käytöstä.

Monista EU-koneistossa käsiteltävistä asioista saadaan yksimielisyys jo työryhmätasolla, mutta osa niistä nousee aina Eurooppa-neuvostoon asti päätettäväksi.

COPS ja neuvoston työryhmät kokoontuvat normaalisti EU:n neuvoston Justus Lipsius-päärakennuksessa. Koronakriisin aikana kokoukset pidetään pääosin etänä. Kuva: Anna Roininen
COPS ja neuvoston työryhmät kokoontuvat normaalisti EU:n neuvoston Justus Lipsius-päärakennuksessa. Koronakriisin aikana kokoukset pidetään pääosin etänä. Kuva: Anna Roininen

Yhteisen äänen etsintää

EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sisältää sekä unionin pitkän ajan tavoitteiden edistämisen että nopeasti muuttuviin tilanteisiin reagoimisen. Kun esimerkiksi jossain päin maailmaa syttyy konflikti, asianomainen työryhmä kokoontuu ja alkaa ratkoa jäsenmaiden näkemyseroja yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi pääkaupungeista saatujen ohjeiden perusteella. Neuvotteluissa juututaan usein yksityiskohtiin ja prosessi vaatii virkamiehiltä monesti pitkiä iltoja kokouspöytien ‒ nykyään etälaitteiden – ääressä. Yhteisymmärryksen löytämistä auttaa se, että ryhmän jäsenistä on tullut tiiviin kokoustamisen myötä tuttuja, joiden kanssa on helppo keskustella varsinaisten neuvotteluiden ulkopuolellakin. Kollegoilta hankitaan tietoja ja taustoja ja keskustellaan maiden kannoista kahdenvälisesti, erilaisissa epävirallisissa pienryhmissä tai vain kahvin äärellä.

Yhteisen äänen löytäminen on vaivan arvoista, sillä yhdessä jäsenmailla on enemmän vaikutusvaltaa maailmanpolitiikassa kuin yksin. Suomen tavoitteiden ajaminen EU:n ulkoisessa toiminnassa on meille aina motivoivaa työtä.

EU-edustuston ulkosuhdetiimin työtä voi seurata myös Twitterissä: @HannaLeht, @DiattaElina, @m_turo, @hirvonen_lauri, @kaisa_heikkila, @MatleenaV, @KorpijaakkoAnna, @HirvonenJanne, @KeksiMeiju, @KorhonenHeini, @OlliNurmi, @sailame, @EmmiSuo, @yamina_guerfi  

 

Kirjoittaja Anna Roininen toimii COPS-tiimin assistenttina.

 

Leave a Reply