Kun Eurooppa sulki ovet

Suumaski ja suojakäsineet. Nuori nainen pälyilee hermostuneesti kassajonossa. Suotta, pidän määrätyn 1,5 metrin etäisyyden. Lähikorttelini supermarkettiin on tunnin jono. Tähän on tultu. Eurooppa on menossa ja mennyt kiinni. Ei vain ulkorajoilla vaan myös sisäisesti. Myös Belgiassa on meneillään kolmen viikon ns. lockdown.

Kuva: Marko Ruonala

Ennen oli Venäjä, Venäjä, Venäjä. Sitten eurokriisi ja Brexit. Nyt korona, Corona ja Covid-19. Kukapa olisi uskonut, että Kroatian EU-puheenjohtajuutta jäytää eläinperäinen virus. Mitä tämä olisikaan tarkoittanut viime vuonna Suomen pj-kaudella. Kroatian vuosien valmistelut valuvat hiekkaan kun kokous toisensa jälkeen perutaan.

Kansakunnat kotievakkoon

Viruksen vastainen taistelu Euroopan maissa on edennyt sellaista tahtia, että tämäkin blogi on vanha jo ilmestyttyään. Kroatian pysyvä EU-edustaja Irena Andrassy, pj-maan avainvirkamies, oli muka dramaattisesti reilun viikon kotitöissä varotoimena. Muutamassa päivässä kokonaiset kansakunnat komennettiin kotievakkoon.

Brysselissä ja monissa suurkaupungeissa on hamstrattu kuumeisesti ruokaa. Belgian lockdown eli määräys pysyä kotona ei ole kuitenkaan täysi ulkonaliikkumiskielto. Välttämättömät menot saa hoitaa eli mennä töihin, kauppaan, apteekkiin, pankkiin jne. Myös ulkoilla voi rajoitetusti. Ettei vain kaduilla ole pian paljon tuulipuku- tai verkkarikansaa muka kauppareissulla.

Schools out

Saatoin lapseni koulubussiin viimeisen kerran pitkään aikaan. Brysselin Eurooppa-koulut suljettiin kolmeksi viikoksi – tai itse asiassa ne siirtyivät etäopetukseen. Tosiasiassa koulun ovet pysyvät kiinni toista kuukautta. Päälle on näet pari viikkoa pääsiäislomaa. Tyttäreni koulussa on yli 3 000 oppilasta. Tuhannen henkilön sisätilatapahtumat Belgiassa kiellettiin jo aiemmin.

Ministerineuvoston hiirenhiljaisen Europa-rakennuksen aulan desinfiointiaineen pöllyssä mieleeni hiipi Neumann ja Dingo, joka lauloi 1980-luvullaEn uskalla edes ääneen hengittää. Ja tuoksusi vie tajuntani pimeään… Ja käsi kädessä kuljemme taloon autioon…” Käsikynkässä ei kyllä kuljeta. Kotikissa-suomalaiselle uudet käytännöt ja tavat ovat itse asiassa tuttuja. Väkeä on vähän, pidetään etäisyyttä, tervehditään vaisusti, ei poskisuudelmia, keskitytään asiaan eikä hupateta jonninjoutavia.

Uutta tapakulttuuria syntyy. Kollegoja – jos heitä nyt enää näkee – tervehditään kuin Frederikin Kung Fu –biisissä nyrkein, potkuin ja kyynärpäin. Siis kevyt alavitonen rystysillä. Tai kopautetaan kengänkärjet tai kyynärpäät yhteen. Tosin 1,5 metrin etäisyys vie tämänkin ilon. Kyynärpäitä voi käyttää muuhunkin kuin uralla etenemiseen. Eräs virkamies näytti mallia miten niillä voi painaa hississä kerrosnumeroita ja kääntää delegaatiotilan valokatkaisimia.

Kampaamoihin saa Belgiassa mennä kun varaa ajan etukäteen. Sisällä yksi asiakas kerrallaan. Kävin joku aika sitten vakioparturissani. On muuten italialainen. Parempi etten tiedä missä hän vietti talvilomansa. Saksikäsi kertoi surullisena, että lähes kaikki asiakkaat ovat kaikonneet. Korvauksia hän ei usko saavansa mistään, koska liike voi olla avoinna.

Virus ylittää rajat

Mutta miksi Belgian tartuntatapauksista suurin osa on Flanderin kunnissa?

Itse asiassa normaalisti kymmenet tuhannet ihmiset käyvät Flanderin lähikunnista joka päivä Brysselissä töissä. Virus ylittää ihme kyllä kunnanrajat ja jopa kielirajat. Euroopan valtiorajoilla on muutenkin tilastoharhoja. Esimerkiksi Luxemburgin rajoilla on tavallisesti päivittäin melkoinen vilske kun ihmiset jonottavat autoissaan Ranskasta ja Belgiasta töihin suurherttuakuntaan.

Pyhä peruna

Kovat keinot ovat käytössä taudin hillitsemisessä Ranskassa, Espanjassa, Italiassa jne. Mutta Belgiassa on sentään jotain pyhää: les friteries eli ranskalaisten (siis tosiasiassa belgialaisten) perunoiden noutokioskit saavat olla auki. Vastaa Suomen nakkikioskia. Korttelini lähipizzerian omistaja paljasti niin ikään, että pitsaa voi myydä ulos. Pöytiintarjoilu on kaikkialla kielletty.

Uusi toimintakulttuuri unioniin?

Kuinka ollakaan, Brysselin ensimmäiset tartunnat ilmenivät EU:n toimielimissä. Ei sikäli yllätys, että kymmenet tuhannet virkamiehet ovat monet aika kovia matkustelemaan. Euroopan parlamentti otti rivakasti korona-toimet käyttöön kun se peruutti istuntonsa Strasbourgissa. Harmaantuva virkamies ei tosin ymmärrä miksi parlamentti kuitenkin kokoontui Brysseliin toteamaan, että mennään kotiin. Saa nähdä mitä täysistuntojen perumisesta tuumii Ranska. EU:n perussopimusten mukaan tietty määrä istuntoja on järjestettävä sen maaperällä. Vallitsevissa oloissa Ranskassa ja erityisesti Alsassin koronakeskittymässä on toki juuri nyt tärkeämpää ajateltavaa.

Luodaanko uutta toimintakulttuuria kun EU-johtajat sekä ministerit ovat alkaneet pitämään videokonferensseja? Maaliskuun säännöllinen huippukokous peruttiin, mutta Eurooppa-neuvosto istuu jatkossa säännöllisesti ruuduilla koronan takia. Toisaalta on vaikea kuvitella esimerkiksi MFF-etäneuvotteluja EU:n tulevista rahoituskehyksistä. Tarvitaan bilateraaleja, henkilökohtaista vaikuttamista, ryhmäpainetta, pienryhmissä draftaamista jne. Se ei toimi virtuaalisesti.

Heat is on!

Belgiassakin päättynyt talvi oli hikinen. Se on viiden lämpimimmän joukossa sitten vuoden 1833. Keskilämpötila +3,6. Lunta oli kahtena päivänä ja veret seisauttavin pakkanen – 2,5 astetta. Kannoin Brysselissä sarkatakkia kerran. Kuomat (siis ne perisuomalaiset tyylikkäät talvijalkineet) ovat yhä muuttolaatikossa. Koronaa lämpö ei pysäyttänyt, mutta kesän uskotaan ja toivotaan olevan virukselle vastamyrkkyä.

Pitempiaikaiset vaikutukset jäävät nähtäviksi

Kaikki ei ole vain synkkää ja ikävää kuten suomalaisessa joululaulussa. Koronan seurausten takia monissa maissa on myös helpompi hengittää. Belgian TV-uutisissa vertailtiin satelliittikuvia, joissa värein kuvataan ilmanlaadun huomattavaa kohentumista mm. Kiinassa ja Pohjois-Italiassa. Brysselikin on raikkaampi kun autot seisovat kaduilla.

Koronan pitempiaikaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia Euroopassa on ennenaikaista arvioida. 87-vuotias äitini muistuttaa puhelimitse Suomesta, että Karjalan kunnailla nähtiin pahempaakin sotavuosina. Piti olla pimeässä, taustamusiikkina tykkien kumu ja ruokaakin niukasti tarjolla.

Laajat väkijoukot pitkään neljän seinän sisällä kotioloissa voivat tuoda yllättävän joululahjan vuonna 2020. Ettei vain alhaisen syntyvyyden maanosassa nähdä tavallista enemmän haikaroita ilmassa.