Ensimmäisen kerran ulkoministeriössä toimi ihmisoikeussuurlähettiläs 1990-luvulla ja 2000- luvun alusta lähtien tehtävää ovat jatkumona hoitaneet useat henkilöt. Itse astuin tehtävää vuonna 2013.

Suomen valtiohallinnossa olen ainoa ihmisoikeussuurlähettiläs, mutta muista maista kollegoja kyllä löytyy: Ruotsi, Saksa, Alankomaat, Iso-Britannia, Viro, Luxemburg, Japani, Korea…. Ranskan ja Espanja odotetaan nimeävän uusi henkilö vapautuneelle paikalle. Joissakin maissa, vaikkapa Yhdysvalloissa, on tapana nimittää ihmisoikeustehtäviin erityisedustajia tai-lähettiläitä (envoy). Tehtäväkuvat ja toimintatavat vaihtelevat; yhteistä on ihmisoikeusdiplomatian käyminen korkealla tasolla sekä suorempi ja henkilökohtaisempi mahdollisuus ottaa kantaa ajankohtaisiin ihmisoikeuskysymyksiin.

Eurooppalaiset ihmisoikeussuurlähettiläät ovat muodostaneet keskinäisen verkoston, joka on kokoontunut parin viikon välein virtuaalisesti ja seurannut COVID- pandemian ihmisoikeusvaikutuksia.  Yhteydenpitoa on sekä EU-maiden lähettiläiden kesken että Britannian kollegan kanssa laajemmassa kokoonpanossa.

Toimintamuotoina ovat olleet muun muassa sosiaalisen median kautta jaetut kannanotot, webinaarit  sekä keskustelut kansainvälisten järjestöjen ihmisoikeusedustajien kanssa. Marraskuun alussa vapautettiin vankilasta vakavista terveysongelmista kärsinyt iranilainen ihmisoikeusjuristi Nasrin Soutudeh, jonka vapauttamista olimme vaatineet. Sotoudeh on puolustanut muun muassa kuolemaantuomittuja lapsia. Yhteinen tavoite on tukea kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän jatkuvuutta myös koronan aikana.

Ai niin, mitäs minä sille kysyjälle kerron? Edellä mainitun ihmisoikeusdiplomatian ohella vastuullani on valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelu.  Tulen myös toimimaan ensi vuonna Freedom online coalition- järjestön edustajana Suomen toimiessa vuonna 2021 järjestön puheenjohtajamaana. Olen ollut Suomen edustajana kansainvälisissä demokratiajärjestöissä: demokratiaa ja vaalien järjestämässä tukevassa IDEA- järjestössä sekä demokratiakysymyksiä monipuolisesti käsittelevässä Demokratioiden yhteisö- järjestössä. Ja pyrkinyt edistämään romanien oikeuksien puolesta tehtävää työtä. Asiantuntemustani on toivottu myös sanan- ja mediavapauteen liittyvissä asioissa.

Kysyjät ovat nyökytelleet hyväntahtoisesti. Hallitusohjelmaan kirjattu ihmisoikeusperustainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on työntäyteistä aikaa kaikille ihmisoikeustyötä tekeville ulkoministeriön virkamiehille.

• Ihmisoikeussuurlähettiläiden yhteinen blogi

Ulkoministeriö on rahoittanut ihmisoikeusjärjestöjä jo pitkään. Tuore selvitys valottaa niiden ihmisoikeuksiin liittyvän vaikuttamistyön muotoja ja merkitystä. Nämä kansainväliset kansalaisjärjestöt (International Non-Governmental Organisation, INGO), ovat keskeisiä liittolaisia Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikan näkökulmasta. INGOt toimivat paitsi YK:n yhteydessä, myös alueellisella ja ruohonjuuritasolla – kehitysmaissa ja hauraissa valtiossa.

Vaikuttamistyö ymmärretään selvityksessä laajasti; tutkimustyönä, vaikuttamisviestintänä, eri tahojen mobilisointina, vuoropuheluna päättäjien kanssa, mentorointina ja kouluttamisena, lainsäädännön kehitykseen vaikuttamisella sekä ihmisoikeuspuolustajien pääsyn mahdollistamisena neuvottelupöytiin jne. Pitkäjänteistä työtä tehdään usein monien kanavien kautta, välillä hiljaisuudessa ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi.

Selvitys osoittaa, että INGOjen pitkäjänteinen vaikuttamistyö on tuloksellista – tapahtuipa se yritysvastuun tai naisten oikeuksien edistämisen saralla, ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvien digitaalisten uhkien vähentämiseksi tai kidutuksen tai sukupuolittuneen väkivallan torjumiseksi.

INGOt ovat välillä ainoita toimijoita, jotka pystyvät tukemaan ihmisoikeuspuolustajia. Esimerkiksi DefendDefenders on kasvanut yhä arvostetummaksi toimijaksi, joka on merkittävästi vahvistanut koko itäisen Afrikan ja Afrikan sarven ihmisoikeusliikettä. Sitä ovat alusta tukeneet mm. Ihmisoikeussäätiö KIOS sekä sittemmin Suomi, Ruotsi ja EU. Järjestö on mahdollistanut ihmisoikeuspuolustajien äänen Afrikan ihmisoikeuskomissiossa ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa:

”Minusta on tärkeää, että keskustelussa kuuluu tavallisten ihmisten ääni. Meidän, Etelä-Sudanin rauhaa ja oikeutta edistävien nuorten naisten, läsnäolo antaa kasvot ongelmille, joita suurin osa ihmisoikeusfoorumeilla työskentelevistä näkee vain paperilla. Läsnäolomme oli suora inhimillinen linkki Etelä-Sudanin konfliktiin. Lobbaus ja vaikuttaminen auttoivat mandaatin uusimisessa”. – Eteläsudanilainen naisihmisoikeuspuolustaja.

Tukemalla osaavia järjestöjä Suomi rakentaa ihmisoikeuspolitiikan näkökulmasta kestäviä tuloksia. Työ vähentää eriarvoisuutta ja on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kanava yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksien puolustamiselle. Järjestöjen ääni antaa todellista tuntumaa maiden tilanteisiin. Rohkeiden ihmisoikeuspuolustajien tukeminen kasvattaa Suomen kokoa maailmalla, kriisissä ja sen jälkivaiheissa.

Tehty selvitys kattaa Ihmisoikeuspolitiikan yksikön viime vuosina rahoittamia INGO-järjestöjä. Linkki selvitykseen.

Lisätietoja selvityksestä: Alva Bruun, kehityspolitiikan neuvonantaja, ihmisoikeuspolitiikan yksikkö.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

Internetissä esilläolo ja huomion herättäminen on valtaa. On liioiteltava, puhuttava suurin kirjaimin. Huumorilla on merkitystä, jolloin pohjana viljellään usein stereotypioita. Viestintä on vahvasti visuaalista. Internetissä esiintyy seksuaalista häirintää, kuten sukupuoleen perustuvia sanallisia hyökkäyksiä, mutta myös vaivihkaisempaa häirintää: esimerkiksi tyttö- ja naispelaajat saatetaan sulkea pois online-peleistä tai heitä kohdellaan syrjivästi. Haasteena on, että äänekkään vähemmistön toiminnasta tulee normi.

Vanhemmille netin käyttäjille internet on jotakin kaukaisempaa. Niinpä siitä, että jokin on virtuaalista, voi tulla asiaa vähättelevä. ”Eihän se ole oikeaa seksuaalista häirintää, sehän on vain nettihäirintää”, voidaan helposti ajatella. Se on jossakin muualla kuin kotiovella. Ja toisaalta – nuorten mielestä – sehän voi olla ihan hauskaakin, pelin henki.

Lapsille ja nuorille internetympäristö on yhtä totta kuin sen ulkopuolinen elämä. Sen viestit, kuvasto, puhetapa ja siellä toimijoiden käyttäytyminen vaikuttavat samalla tavalla. Jos seksistisillä heitoilla ja kuvilla saa huomiota, eikä tätä suoraan haasteta, onko vaarana että seksismistä internetissä tulee normi? Jos lapset ja nuoret kasvavat tällaisessa ympäristössä, kuinka tämä tulee vaikuttamaan tasa-arvoon reaalimaailmassa?

Viekö internet tasa-arvoa taaksepäin? Vai paljastaako se jotakin olemassa olevaa reaalimaailmaa paremmin?

Ilmiöstä on syytä olla tietoinen. Siitä on puhuttava lasten ja nuorten kanssa, ja tämän olisi syytä kuulua kouluopetukseen yleisen informaatiolukutaidon ja lähdekritiikin ohella. Emmehän halua mennä tasa-arvossa taaksepäin?

Kirjoitus perustuu Tanskan Centre for Digital Youth Caressa työskentelevän Christian Mogensenin esitykseen Euroopan neuvoston tasa-arvokonferenssissa Kööpenhaminassa toukokuussa 2018. Suomi aloittaa Euroopan neuvoston puheenjohtajana marraskuussa 2018, ja myös Suomen kaudella on tarkoituksena pitää tasa-arvokysymyksiä esillä.

Euroopan neuvoston (EN) ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks nostaa säännöllisesti esiin naisten ja tyttöjen oikeuksia koskevia haasteita. Vastikään on keskusteltu Venäjän päätöksestä dekriminalisoida osittain perheväkivalta; myös Turkin tilanteen on raportoitu heijastuvan negatiivisesti naisten oikeuksiin, esimerkiksi turvakoteja sulkemalla.

Erityisen heikossa asemassa ovat Eurooppaan saapuvat turvapaikanhakija- ja siirtolaisnaiset, jotka ovat alttiita joutumaan seksuaalisen ja myös muun väkivallan kohteeksi. Sukupuolinäkökulmaa ei erityisesti huomioida Euroopan vastaanottokäytännöissä, ja niinpä nämä naiset ja tytöt voivat joutua väkivallan kohteeksi paitsi matkallaan myös vastaanottotiloissa.

Euroopan neuvoston tärkein työkalu naisten oikeuksiin liittyen on naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen ns. Istanbulin-sopimus. 22 jäsenmaata on ratifioinut sopimuksen, Suomi vuonna 2015. Sopimuksen toimeenpanoa jäsenmaissa valvoo itsenäinen asiantuntijakomitea GREVIO.

EN:n toimintaa tasa-arvoasioissa ohjaa sen tasa-arvostrategia, jonka päätavoitteina ovat sukupuoleen perustuvien stereotypioiden ja seksismin vastainen taistelu, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, yhtäläinen oikeuspalveluiden saatavuus naisille, naisten ja miesten yhtäläinen osallistuminen poliittiseen ja julkiseen päätöksentekoon sekä niin sanottu gender mainstreaming.

Gender mainstreamingilla viitataan siihen, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa Euroopan neuvoston toiminnassa, esimerkiksi suunniteltaessa yhteistyöprojekteja jäsenmaiden avustamiseksi EN:n standardien toimeenpanossa.

Mukana 100 tasa-arvotekoa -kampanjassa

Strasbourgin edustustomme osallistuu 100 tasa-arvotekoa -kampanjaan yhdessä UM:n poliittisen osaston kanssa muun muassa sekondeeraamalla tasa-arvoasiantuntijan EN:n toimistoon Kiovassa. EN avustaa Ukrainaa esimerkiksi perustuslakiuudistuksessa, oikeuslaitoksen reformissa, paikallishallinnon vahvistamisessa sekä ilmaisunvapauden edistämisessä.

Huhtikuun alussa tehtävässä aloittanut Katja Tiilikainen katsoo osaltaan, että tasa-arvonäkökulma toteutuu tässä yhteistyössä mahdollisimman hyvin. Hän esimerkiksi kouluttaa Kiovan-toimiston henkilökuntaa tasa-arvoasioissa sekä neuvoo tasa-arvonäkökulman huomioimisessa niin yhteistyöaktiviteettien suunnittelussa, toteuttamisessa kuin seurannassakin.

Hän osallistuu myös itse aktiviteetteihin esimerkiksi opastamalla Ukrainan viranomaisia ja päättäjiä tasa-arvonäkökulman huomioon ottamisessa.

Suomi tukee myös naisten oikeuksiin liittyviä ja nimenomaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisia EN:n yhteistyöhankkeita esimerkiksi Armeniassa ja Georgiassa. Tuellamme on avustettu jäsenmaita uudistamaan lainsäädäntöään Istanbulin-sopimuksen ratifioimiseksi sekä sopimuksen toimeenpanossa esimerkiksi kansallisia viranomaisia kouluttamalla. Georgia ratifioi Istanbulin-sopimuksen toukokuussa.

Äitiyspakkaus ihastuttaa

Teemme suomalaista tasa-arvotyötä ja saavutuksia tunnetuksi myös konkreettisemmin yksilötasolla. Itse esimerkiksi esittelin suomalaista äitiyspakkausta muiden Euroopan neuvoston jäsenmaiden kollegoilleni sellaisen saatuani. Vaikka he olivat perehtyneet äitiyspakkaukseen lähettämäni artikkelin perusteella, pakkauksen vaatteiden ja muiden hoitotarvikkeiden runsaus yllätti kollegat.

Pidettiin erinomaisena, että on etukäteen ajateltu, mitä vauva – ja myös äiti – syntymän jälkeen tarvitsevat.

Erityisesti tyttöjen voimaannuttaminen ja kannustaminen teknologian maailmaan oli hankkeen julkilausuttu tavoite. Niin paikallisisten kumppanien rekrytoimista koodausohjaajista kuin työpajojen oppilaistakin vähintään 50 %:n tuli olla tyttöjä.

Miksi?

Naiset ovat edelleen aliedustettuina teknologian käyttäjissä ja luojissa. Maailmanlaajuisesti kysymys on vakavasta asiasta: teknologia muuttaa lähes jokaista elämämme aluetta kiihtyvällä vauhdilla ja on osa käytännöllisesti katsoen jokaista elämämme osa-aluetta.

Kyseessä on meidän, lapsiemme ja lapsenlapsiemme elämien mahdollisesti merkittävin sosiaalinen muutos ja jo nyt tärkeä osa jokapäiväistä elämäämme, ja vaarana on, että naiset eivät ole myötävaikuttamassa siihen. Kääntäen: informaatio- ja viestintäteknologia on työkalu tasa-arvon edistämiseksi ja naisten voimaannuttamiseksi. Se on olennainen osa yhteiskuntia, joissa sekä naiset että miehet voivat osallistua ja vaikuttaa.

Nigeriassa suurlähetystö ja paikallinen kumppanimme Ventures Platform olivat yhteydessä Abujan opetuslautakuntaan, joka identifioi projektiin osallistuvat koulut sille esitettyjen kriteerien perusteella. Opetuslautakunnan apulaisjohtaja yhtyi täysin tavoitteeseemme tyttöjen voimaannuttamisesta ja totesi: ”Tytöt vielä muuttavat tämän maailman!” Opetuslautakunta identifioi hankkeeseen yhden tyttökoulun ja lopuista kolmesta koulusta valittiin työpajoihin 25 tyttöä ja 15 poikaa.

Tasa-arvo on yhteinen tavoite

Hanke otettiin vastaan innostuneesti niin ministereiden, virkamiesten, median kuin paikallisten yhteistyökumppaneiden taholta. Lukuisissa tapaamissa ja haastatteluissa suurlähettiläs Pirjo Suomela-Chowdhury toi esille sukupuolten välistä tasa-arvoa suomalaisen yhteiskunnan peruselementtinä ja keskeisenä tavoitteena. Tasa-arvokuilun kaventaminen STEM-alalla (science, technology, engineering, mathematics) on Suomea, Ghanaa ja Nigeriaa yhdistävä tavoite. Suomessakin esimerkiksi tietotekniikka-alan toimihenkilöistä noin 72 % on miehiä.

Hankkeen puitteissa kymmenet tytöt saivat – useat heistä ensimmäistä kertaa – kokemusta koodaamisesta. Työpajojen päätteeksi jokaiselle annettiin ohjeet, kuinka jatkaa taitojen kehittämistä koulujensa tietokoneluokissa.

Työpajojen ohjaajiksi koulutettiin neljä paikallista ohjaajaa kummassakin maassa. Nämä ohjaajat jatkavat koodausopetusta hankkeen jälkeenkin. Samalla luotiin yhteistyösuhteita, joiden uskon kantavan tulevaisuuteen ja jotka jo nyt näyttäisivät poikivan uusia hankkeita.

Ei pidä väheksyä esimerkin voimaa. Erään työpajapäivän päätteeksi paluumatkalla abujalaiseen kouluun paikallinen ohjaaja piti puheenvuoron työpajaan osallistuneille tytöille: ”Katsokaa näitä suomalaisia. Katsokaa kuinka moni heistä on naisia. Pitäkää mielessänne: Teistä voi ihan samalla tavalla tulla suurlähettiläitä tai insinöörejä tai koodareita!”

—

Koodibussihankkeessa järjestettiin koodaustyöpajoja kevään 2017 aikana kymmenessä maassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Suomen suurlähetystöt, Aalto-yliopisto ja paikalliset kumppanit. Koodibussi starttasi Accrassa 14. helmikuuta ja siirtyi seuraavaksi viikoksi Abujaan. Molemmissa maissa järjestettiin neljä työpajaa yhteensä noin 160 oppilaalle. Nokia oli hankkeen pääsponsori.

Suomen Abujan-suurlähetystöstä hankkeen toteutukseen osallistuivat läheisimmin ulkoasiainsihteeri Emmi Mwanzagi, tämän jutun kirjoittaja, avustaja Outi Koikkalainen, assistentit Nkiru Festus-Iduh, Teofila Infante sekä suurlähettiläs Pirjo Suomela-Chowdhury.

Suomesta on tullut yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Suomessa naiset ja tytöt ovat täysivaltaisia kansalaisia, jotka osallistuvat tasavertaisesti taloudelliseen ja poliittiseen päätöksentekoon ja ovat vahvoja toimijoita kaikkialla yhteiskunnassa. Tilanne ei ole täydellinen, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää hyvin.

Ulkoministeriössä tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistäminen ovat olleet toimintamme ytimessä jo pitkään. Päätehtävämme on edistää Suomen ja maailman turvallisuutta diplomatian ja rauhanomaisen vuoropuhelun kautta.  Uskomme vahvasti siihen, että turvallisuus vahvistuu vain, jos naiset ja tytöt otetaan mukaan rauhan rakentamiseen ja säilyttämiseen. Mikään maa ei voi olla vakaa, jos puolet sen kansalaisista jätetään päätöksenteon ja yhteiskunnallisen toiminnan ulkopuolelle.

Tasa-arvo on mukana keskeisissä toimintaamme ohjaavissa selonteoissa ja strategioissa, kuten ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa (6/2016) sekä kehityspoliittisessa selonteossa (2/2016). Olemme mukana toteuttamassa ja toimeenpanemassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttaminen onnistuu vain, jos naisten ja tyttöjen oikeudet toteutuvat ja heidän asemansa yhteiskunnassa vahvistuu.

Suomi viettää tänä vuonna itsenäisyytensä satavuotisjuhlaa. Ulkoministeriö päätti ensimmäisenä ministeriönä liittyä Naisjärjestöjen keskusliiton ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan 100 tasa-arvotekoa -kampanjaan, jossa tuodaan esille tasa-arvon merkitystä itsenäisen Suomen kehityksessä.  Ulkoministeri Timo Soini ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen toimivat kampanjan johdossa ja ovat sitoutuneet tekemään omat tasa-arvotekonsa. Soini toimii naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan White Ribbon -lähettiläänä ja Mykkänen osallistuu vain sellaisiin paneeleihin, joissa on mukana kumpaakin sukupuolta. Kaikkiaan ulkoministeriössä on sitouduttu tekemään ainakin 150 tasa-arvotekoa ja määrä kasvaa päivä päivältä.

Tasa-arvoista ulkopolitiikkaa -blogissa julkaistaan juttuja siitä, miten ulkoministeriön virkamiehet edistävät toiminnassaan tasa-arvoa koti-Suomessa ja maailmalla.

Toivotan jo etukäteen kaikille antoisaa Minna Canthin päivää. Tervetuloa seuraamaan tasa-arvoblogiamme!