Israelin kunnianhimoinen rokotuskampanja

Rokotuskampanja on edennyt terveydenhuoltohenkilökunnasta, riskiryhmistä ja vanhuksista jopa alle 40-vuotiaisiin. Opettajia ja raskaana olevia rokotetaan sekä 16-18-vuotiaita lukiolaisia, jotta he voisivat palata läsnäkouluun ja menestyä loppukokeissa. Hallituksen tavoitteena on rokottaa 250 000 ihmistä päivässä (tällä hetkellä rokotetaan noin 200 000 päivässä) ja saada rokotettua kaikki yli 16-vuotiaat kansalaiset maaliskuun loppuun mennessä. Kilpajuoksua käydään virusmutaatioita vastaan, joiden osuus uusista tartunnoista on jo 40-50%.

Israel käyttää tällä hetkellä pääasiassa Pfizer-BioNTechin rokotetta. Se hyväksyi myös Modernan rokotteen kolmantena maana Yhdysvaltojen ja Kanadan jälkeen tammikuun alussa. Viikoittain maahan toimitetaan satoja tuhansia annoksia rokotteita.

Tehokas, digitalisoitu terveydenhuoltojärjestelmä

Rokotteiden tehokkaan hankinnan taustalla nähdään Israelin rokotteista maksama korkeampi, jopa kaksinkertainen, hinta sekä yhteistyö ja tiedonjakaminen rokotevalmistajan kanssa. Israel on tarjoutunut toimimaan eräänlaisena rokotelaboratoriona. Maan terveydenhuoltojärjestelmä on tehokas. Jokaisen israelilaisen on kuuluttava yhteen maan neljästä terveydenhuolto-organisaatiosta/ sairauskassasta, jotka tarjoavat terveydenhuoltopalveluita ja kattavat kustannuksia. Terveystiedot on digitalisoitu. Suomi ja Pohjoismaat ovat tässä suhteessa Israelin kaltaisia maita, joiden kanssa yhteistyö voisi olla kiinnostavaa rokotevalmistajien näkökulmasta. Israelissakin voi olla terveysviranomaisten mukaan odotettavissa rokotetoimitusten hidastumista, vaikka se on saanut neuvoteltua hyvät sopimukset valmistajien kanssa.

Tietojen luovuttaminen rokotevalmistajalle on aiheuttanut julkista keskustelua. Terveysministeriön mukaan kyse on yleisistä rokotuksen toimivuuteen, jakeluun ja mahdollisiin sivuvaikutuksiin liittyvistä tiedoista, ei henkilökohtaisista tiedoista.

Kokemus kriisinhallinnassa näkyy rokotusjärjestelyissä

Israelin rokotusten organisoiminen on ollut menestys. Maalla on kokemusta erilaisista kriisitilanteista, mikä auttaa vastaamaan tähänkin haasteeseen. Israelilainen tapa on lähteä liikkeelle nopeasti ja muokata suunnitelmia matkan varrella tarpeen mukaan. Sama rohkea ja ripeä toimintamalli näkyy israelilaisissa kasvuyrityksissä.

Israelin puolustusvoimat tukee koronatoimia muun muassa organisoimalla testaus- ja rokotuspisteitä. Stadioneille ja urheiluhalleihin perustettiin rokotuskeskuksia. Rokotuksia annettiin alkuun jopa ympäri vuorokauden. Rokotusaika tulee varata, mutta järjestelmä on osoittanut joustavuutensa. Ihmiset ovat voineet mennä jonottamaan ”ylijäämärokotteita” keskuksiin iästä riippumatta. Päivän päätteeksi niitä on jaettu halukkaille, jotta huonosti säilyvät rokotteet eivät menisi hukkaan. Näin monet nuoremmatkin ovat jo saaneet rokotteen.

Kansan luja luottamus terveydenhuoltoon

Väestön rokotushalukkuudessa ja -innokkuudessa on vaihtelua. Yleisesti kansalaisilla on vahva luottamus terveydenhuoltoon: yli 90 prosenttia israelilaisista on tyytyväisiä terveydenhuoltoon. Rokotevastaisuus on melko matalaa ja sitä on torjuttu mediakampanjoilla ja mielipidejohtajien ja julkisuuden henkilöiden rokottamisilla ja esiintymisillä. Lisäksi mitä suurempi osa kansasta on rokotettu, sitä useammalla on käytännön kokemusta rokotuksista lähipiirissä. Kriittisyys on laskenut kampanjan edetessä. Eri väestöryhmien rokotesuhtautumisen taustalla on erilaisia syitä. Niihin pyritään vaikuttamaan kohdennetuin toimin. Suunnitteilla on ns. vihreä passi, joka mahdollistaisi rokotteen saaneiden vapaamman liikkumisen ja osallistumisen yleisötilaisuuksiin.

Rokotteen luomasta toiveikkuudesta huolimatta Israelin koronatilanne on yhä vaikea. Tällä hetkellä todetaan noin 8 000 – 9 000 koronatartuntaa päivässä. Koronatestejä on tehty parhaimmillaan peräti 120 000 päivässä. Tähän mennessä 617 000 israelilaista on sairastanut koronan, ja koronaan kuolleita on 4 500.

Yhteiskunnan sulkutilat vaikea isku talouteen

Maassa on meneillään kolmas yhteiskunnan sulkutila ja tiukat rajoitustoimet ainakin tammikuun loppuun asti. On mahdollista, että niitä jatketaan. Kaupat ja palvelut ovat kiinni välttämättömiä lukuun ottamatta. Liikkumista ja kokoontumista rajoitetaan. Koulua käydään etänä. Lentomatkustaminen on käytännössä suljettu tammikuun loppuun asti. Sulun kustannusten on laskettu olevan Israelin taloudelle 2,5-3 miljardia shekeliä viikossa (700-840 miljoonaa euroa viikossa). Sulkutilan taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat merkittävät. Korkeampien rokotehintojen maksamista on Israelissa perusteltu koronan ja sulkutilan aiheuttamilla kustannuksilla.

Israelissa järjestetään parlamenttivaalit maaliskuun lopulla. Rokotekampanjassa onnistuminen vaikuttaa istuvan hallituksen suosioon.

Israel aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä koronaa vastaan

Israel osallistuu kansainväliseen koronan vastaiseen yhteistyöhön. Se käy keskustelua ja tekee yhteistyötä useiden Euroopan maiden, myös Pohjoismaiden, kanssa. Israelin oma koronarokote BriLife on kolmannessa testausvaiheessa. Suomen ja Israelin välistä terveyssektorin yhteistyötä edistetään innovaatioiden ja digitaalisten ratkaisuiden osalta. Suomelle olisi hyödyllistä käydä aktiivista vuoropuhelua Israelin kanssa rokotuksista ja koronatilanteesta.

Akatemian tason ja käytännön opetustyön välillä suuri ero

Kasvatustieteilijöiden ja opettajankouluttajien akateeminen taso on korkea Israelissa. Edistyksellistä tutkimusta tehdään, myös osallistuen kansainvälisiin hankkeisiin ja julkaisuihin. Opettajankoulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden taso on puolestaan heikompi, johtuen opettajan ammatin sosiaalisesta asemasta yhteiskunnassa. Palkat ovat suhteellisen pienet, ryhmäkoot suuret ja koulujen resurssit vaatimattomat. Opinnoissaan hyvin menestyneet opiskelijat eivät yleensä hakeudu opettajankoulutukseen. Tie ammatin sosiaalisen aseman parantumiseen on ilmeisen pitkä, vaatien merkittäviä muutoksia yhteiskunnassa. Suomen malli on israelilaisille kouluttajille erityisen kiehtova; mistä johtuu, että suomalaiseen opettajankoulutukseen hakeutuu erinomaisia opiskelijoita?

Suomalainen koulutus kiinnostaa

Vaikka moni taho on tehnyt yhteistyötä suomalaisten kanssa vuosien ajan esimerkiksi asiantuntijavierailujen kautta, on heillä suuri kiinnostus ammentaa lisää Suomen osaamisesta. Etenkin kahdenvälistä tutkimusyhteistyötä toivotaan, esimerkiksi poikkitieteellisissä kestävän kehityksen ja tulevaisuuden koulutuksen tutkimushankkeissa. Henkilökohtaisen mentoroinnin ohjelmat sekä valmiiden oppikokonaisuuksien paketit voisivat kiinnostaa jo työssä olevia opettajia. Opettajankoulutuksen rakenne, käytännön pedagogiset opinnot ja harjoittelukoulujen toimintamalli kiinnostavat kouluttajia. Israelilaisilla puolestaan on pitkä käytännön kokemus monikulttuurisessa yhteisopetuksessa sekä maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä osallistamisessa, mikä voisi olla suomalaisille kiinnostavaa.

Ekohumanismi – tulevaisuuden opetusta rakentamassa

Suomen ja Israelin välisten diplomaattisuhteiden 70. juhlavuonna edustusto järjestää paikallisten yhteistyötahojen kanssa koulutus-webinaarin ekohumanismin paradigman ympärille. Ekohumanismi on Kibbutzim College of Educationin antama nimi ekososiaaliselle kasvatuskäsitykselle, julistus koulutuksen uudelle aikakaudelle pyrkien aktivistiseen pedagogiikkaan sekä yhteisymmärrykseen ja elämään tasavertaisesti ympäröivän luonnon ja yhteisön kanssa. Toinen lähestymiskulma webinaarille on presidentti Reuven Rivlinin lanseeraama Israelin Toivo –ohjelma, joka pyrkii tasavertaistamaan opetuksen mahdollisuudet kaikille etnisille ja sosiaalisille ryhmille Israelissa sekä vahvistamaan yhteyksiä eri ryhmien välillä. Webinaari tuo yhteen koulutusalan asiantuntijoita Suomesta ja Israelista keskustelemaan yhdessä tulevaisuuden koulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista.

Suurlähetystö antaa mielellään lisätietoa yhteistyömahdollisuuksista Israelissa ja on valmis edistämään yhteyksiä potentiaalisiin israelilaisiin yhteistyökumppaneihin koulutuksen alalla. Ottakaa rohkeasti yhteyttä!

Suomen Tel Avivin -suurlähetystö tukee Suomen ja Israelin välisiä kaupallisia ja innovaatiohankkeita sekä edistää mielellään yhteistyötä myös covid-19:n torjumiseksi. Suomen ja Israelin välisen innovaatioyhteistyön painopisteitä ovat viime aikoina olleet digiterveys, älyliikenne ja ICT.

Vaikka 9,2 miljoonan asukkaan Israelin kotimarkkinat ovat kooltaan rajalliset, rahoitusta on saatavilla ja panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on maailman kärkiluokkaa.

Israel luottaa kansainväliseen yhteistyöhön

Israelin innovaatioekosysteemi luottaa vahvasti kansainväliseen yhteistyöhön. Korkean teknologian osuus on yli 50 prosenttia Israelin viennistä ja yli 95 prosenttia Venture Capital (VC) -sijoituksista tulee ulkomailta. Monikansallisten yritysten osuus kattaa niin ikään yli puolet Israelin tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Pääministeri Netanjahu korosti globaalin yhteistyön tarvetta Euroopan komission järjestämässä Coronavirus Global Response pledging -tilaisuudessa. Israel on osaltaan luvannut 60 miljoonaa dollaria koronaviruksen hallintaan tähtäävään lääketieteelliseen tutkimukseen. Israel tekee yhteistyötä muun muassa useiden Euroopan maiden kanssa.

Globaalien kumppaneiden etsiminen on edistänyt kumppanuusalustojen kehittämistä Israelissa. Esimerkiksi CoronaTech Israel ja Corona Wake-up Call pyrkivät edistämään covid-19-teknologiaa kehittävien yritysten verkostoitumista kansainvälisiin toimijoihin. Kannattaa käydä tutustumassa!

Tutkimushankkeet saaneet laajaa huomiota

Ainakin kaksi israelilaista tutkimushanketta on saanut maailmanlaajuisesti huomiota ja herättänyt kansainvälisten yritysten kiinnostuksen niiden teknologioiden kaupallistamiseen.

Israelin biologisen tutkimuksen instituutti on saanut päätökseen covid-19:n vasta-aineen kehittämisen, minkä jälkeen sitä voidaan kehittää edelleen lääkkeeksi. Julkinen bioteknologian tutkimuslaitos Migal on puolestaan saanut hyviä tuloksia MigVax-rokotteella, joka perustuu jo aiempaan kehitettyyn rokotteeseen bronkiittivirusta vastaan. Kyseinen virus on kanoihin tarttuva koronavirus.

Toinen esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä on sopimus, joka on solmittu Israelin valtiollisen teknologioiden kehittämistä tukevan laitoksen (Israel Innovation Authority) ja Euroopan investointipankin (EIP) välillä. Sen tarkoituksena on investointien kasvattaminen biologisten lääkkeiden, tietotekniikan ja teknologiaosaamisen yhdistämiseksi. EIP onkin sijoittanut 50 miljoonaa euroa israelilaiseen soluterapiayritykseen Pluristemiin kliinistä tutkimusta varten.

Sairaalat kehityksen kärjessä

Innovatiiviset ratkaisut olivat keskeisiä myös turvallisen, tehokkaan hoitoympäristön tarjoamiseksi koronaan sairastuneille ja hoitohenkilökunnalle.

Sheba Medical Center on Israelin suurin sairaala ja keskeinen toimija koronapotilaiden hoidossa. Sairaala on julkaissut koronapotilaiden hoitomenetelmät zero-touch ja hospital room of the future. Menetelmät perustuvat teknologisiin ratkaisuihin, joista esimerkkeinä ovat Uniperin etäviestintäjärjestelmä, EarlySensen sänkyyn asennetut anturit ja TytoCaren omavalvontalaite.

Sairaalan innovaatiokeskus on kiinnostunut yhteistyöstä ulkomaisten kumppaneiden kanssa vastaavien ratkaisujen luomisessa.

Digitaaliset sovellukset ahkerassa käytössä

Israelin hallitus otti käyttöön erilaisia ​​digitaalisia ratkaisuja hallitakseen epidemian leviämistä. Terveysministeriö on tehnyt israelilaisen kasvuyrityksen GlobeKeeperin kanssa sopimuksen sovelluksesta, joka hälyttää tartuntavaarasta.

Pandemia sai aikaan valtavia muutoksia monissa jo käytössä olevissa ratkaisuissa. Yksi menestyjistä on ollut suomalainen ruokatoimitus- ja teknologiayritys Wolt, joka toimi menestyksekkäästi Tel Avivin alueella jo ennen kriisiä. Liikkumisrajoitusten aikana yritys kasvatti kapasiteettiaan yhä lisää vastatakseen valtavaan kysynnän kasvuun.

Edellä on esitelty vain muutamia kiinnostavia esimerkkejä. Suurlähetystö antaa mielellään lisätietoa yhteistyömahdollisuuksista Israelissa ja on valmis edistämään yhteyksiä potentiaalisiin israelilaisiin yhteistyökumppaneihin tälläkin saralla. Ottakaa meihin päin yhteyttä!

Käännös: Päivi Jokela, suurlähettilään assistentti

Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi tunnusti Israelin de facto valtioneuvoston esittelyssä 11. kesäkuuta 1948, vain kuukausi Israelin itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Suomen virallinen tunnustus Israelin valtiolle annettiin 18. maaliskuuta 1949, ja diplomaattisuhteet maiden välille solmittiin 14. marraskuuta 1950.

Yksi ensimmäisiä Israelin valtion myöntämällä viisumilla maahan matkustaneita suomalaisia oli Helsingin yliopiston itämaisen kirjallisuuden professori Aapeli Saarisalo, joka työskenteli alkuvuoden 1949 arkeologisilla kaivauksilla Galilean alueella, kunnes joutui pakenemaan Israelin korventavia helteitä takaisin Suomen viileämpiin olosuhteisiin keskellä kuuminta kesää.

Diplomaattisuhteiden solmimisen jälkeen sadat tuhannet muutkin suomalaiset ovat saaneet kokea Israelin helteet ja Pyhän maan ihmeet matkailun vilkastuessa maiden välillä.

Valtiovierailuja ja syntymäpäivälahjoja

Jerusalem Postin mukaan presidentti Yitzhak Ben-Zvi sai vuonna 1955, 70-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi lahjana lapualaisilta ”suomalaisen tikarin ja nahkakantisen albumin, joka oli koristeltu suomalaisilla piirustuksilla”.

Pääministeri David Ben-Gurionin vieraillessa Suomessa 1962 Jerusalem Post korosti maiden erityisen läheisiä välejä ja huomioi, että molempien maiden edustustot korotettiin suurlähetystön asemaan vierailun aikana.

Jaffa-appelsiineista ja puutaloista hightechiin

Taloudellinen yhteistyö Israelin ja Suomen välillä alkoi jo ennen diplomaattisuhteiden solmimista. Sotavuosien aikana vuonna 1940 Jerusalem Postin edeltäjä Palestine Post uutisoi, että israelilaiset appelsiininkasvattajat olivat lähettäneet 1300 laatikkoa Jaffa-appelsiineja Suomeen sota-apuna Punaisen Ristin kautta.

Ensimmäinen varsinainen Suomen ja Israelin välinen kauppasopimus solmittiin jo 1949, vuosi ennen diplomaattisuhteiden solmimista. Israeliin vietiin muun muassa suomalaisia puutaloja nopeasti kasvavan väestön tarpeisiin.

Vuonna 1951 solmitun uuden kauppasopimuksen mukaan Suomesta vietiin Israeliin 14 miljoonan dollarin arvosta paperia, puutavaraa ja -taloja, ratakiskoja, puhelinpylväitä, koneita ja elintarvikkeita. Israelista vietiin puolestaan Suomeen seitsemän miljoonan dollarin arvosta sitrushedelmiä, autoja, tekstiilejä ja muita tuotteita – hätäapuappelsiineista tuli haluttua kauppatavaraa suomalaisten totutellessa uusiin eksoottisiin makuihin. Jerusalem Post kuvasi sopimusta Israelin tärkeimmäksi ulkomaisen valtion kanssa sovituksi kauppasopimukseksi.

Suomen tärkeimpiä vientituotteita Israeliin ovat edelleen puu- ja paperituotteet, mutta vuosituhanteen vaihteessa kauppasuhteiden keskiöön alkoi vähitellen nousta myös hightech-yhteistyö. Jerusalem Post uutisoi vuonna 1998, että Suomessa on suhteellisesti eniten ”internautteja” eli Internetin käyttäjiä maailmassa. Lehden mukaan Suomessa voi surffailla netissä vaikka ajellessaan moottorikelkalla Lapin lakeuksilla.

Kesef-lehti kuvasi vuonna 1999 Suomea nokialaiseksi valtioksi ja eurooppalaiseksi menestystarinaksi Nokian menestyksen ansiosta. Israelilainen Cellcom ja Nokia solmivat vuonna 2001 sopimuksen, jonka mukaan Nokia sai oikeuden rakentaa GSM-matkapuhelinverkon Israeliin. Nokian varjoista noustuaan Suomen ja Israelin taloussuhteissa on korostunut molempien maiden asema startup-maina ja yhteistyö huippu- ja ympäristöteknologian ja tuotekehityksen aloilla.

Pieniä ja sisukkaita

Taloustoimittaja Gideon Eshet ihmetteli suomalaista järjestelmää käsittelevässä jutussaan vuonna 2004, miten on mahdollista, että Suomi on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti niin edistynyt, vaikka ”maa onkin melkein pimeänä puolet vuodesta”.

Eshet kertoi artikkelissa etsineensä juttuaan varten maailmasta valtiota, joka muistuttaisi Israelia ja löytäneensä ”kaukana Euroopan laidalla” sijaitsevan Suomen. Pitkästä pimeästä talvesta huolimatta hän näki maiden historian ja taloudellisen tilanteen välillä useita yhtäläisyyksiä. Molempien maiden elintaso kohosi nopeasti sodanjälkeisinä aikoina vaikeasta alusta huolimatta.

Innovatiivisuus ja sisukkuus yhdistävät edelleen ”vähäväkistä” Suomea ja Israelia myös monien muiden uutisten mukaan.

Alvar Aaltoa ja mieskuoromusiikkia

Suomen ja Israelin välisessä kulttuuriyhteistyön uutisoinnissa korostui alkuaikoina erityisesti suomalainen arkkitehtuuri ja musiikki. Suomea kuvailtiin Israelin mediassa Israelin kaltaiseksi nuoreksi, mutta merkittäväksi kulttuurimaaksi.

Alvar Aallon työt kiinnostivat Haaretzin mukaan israelilaisia 1950–1960-luvuilla: israelilaisia arkkitehtejä ja arkkitehtiopiskelijoita matkusti Suomeen Aallon vuoksi etsimään innoitusta omille töilleen. Israelilaisia kiinnostivat erityisesti Aallon tunnusomaiset, orgaaniset linjat ja suomalaisessa suunnittelussa korostuva omavaraisuus.

Usein Tel Avivissa 2010-luvulla vieraillut mieskuoro Ylioppilaskunnan Laulajat ihastutti israelilaista yleisöä jo 1960-luvulla. Jerusalem Postin mukaan mieskuoron jäsenet tapasivat matkallaan myös Israelin presidentin Zalman Shazarin Jerusalemissa. Vuonna 2001 teknohanuristi Kimmo Pohjosen konsertti Tel Avivissa herätti puolestaan hurmiota. Toimittaja yltyi ylistämään Pohjosta ”hanurin Jimi Hendrixiksi”.

Suomalainen juoksijalegenda Lasse Viren osallistui Maccabiah-kisoihin heinäkuussa 2001 ja kertoi medialle nauttivansa Israelissa olosta ja ilmastosta, joka muistutti häntä kotoisesti saunasta. Israelin lämmöstä nautti myös Jari Litmasen johtama Suomen jalkapallomaajoukkue, joka peittosi Israelin joukkueen Ramat Ganissa vuonna 1993.

Lapin lumoa ja mökkilomia

Suomi on noussut viime vuosikymmeninä otsikoihin myös matkailun ansiosta: israelilaisia kiinnostavat erityisesti Lapin elämyskohteet, huskysafarit ja revontulet.

Ihmetystä ovat herättäneet Israelin mediassa myös Suomen tuhannet järvet, pilkkiminen järven jäällä ja suomalaisten omituinen halu vetäytyä yksin keskelle metsää mökkilomalle.

Jerusalem Postin mukaan suomalaiset arvostavat yksityisyyttä: tarinan mukaan suomalainen mies rakensi itselleen hirsimökin joen varrelle ollakseen yksin, mutta huomattuaan puunpalan kelluvan virrassa pelästyi, että joku toinenkin aikoi rakentaa itselleen mökin joen varrelle ja lähti kiireesti mökkinsä kanssa muualle.

Roosa Veijola
Maailman menosta kiinnostunut kansainvälisten suhteiden maisteri ja Aasia-intoilija, joka löysi itsensä keskeltä israelilaista balagania ja rakastui Lähi-idän suloiseen kaaokseen.

Tel Aviv on liberaalilla olemuksellaan sekä israelilaisella innovatiivisuudella höystettynä oivallinen leikkikenttä luovuudelle, ja sille riittää tilaa. Yksi kokeilunhaluisimmista alueista kaupungissa on Etelä-Tel Avivissa sijaitseva Florentin. Nuori sukupolvi on herättänyt sen eloon omaperäisellä vaihtoehtokulttuurillaan.

Aluetta kutsutaan Tel Avivin Sohoksi ja se on saanut maininnat maailman toisiksi trendikkäimpänä kaupunginosana. Florentinia pidetään myös Israelin katutaiteen keskuksena ja ”hipsteritaivaana”. Olemukseltaan se on sekoitus Lontoon värikästä Camden Townia, entisen Itä-Berliinin Friedrichshainia ja Tallinan teollisuushenkistä Telliskiveä.

Hieman historiaa

Nimensä alue on saanut kreikkalaisen David Florentinin mukaan. Hän osti maa-alueen 1920-luvun lopulla. Florentinin väestö muodostui aluksi Pohjois-Amerikasta, Bulgariasta ja Turkista tulleista juutalaisista. Alueen kasvua on aikoinaan vauhdittanut sen läheinen sijainti Jaffan rautatieasemalle, joka oli ensimmäinen Lähi-idässä. Vuosituhannen vaihteessa se alkoi muuttaa ilmettään, kun monet taitelijat ryhtyivät perustamaan alueelle työpajojaan.

Florentinin halvat hinnat vetosivat myöhemmin nuoriin, boheemeihin taiteilijasieluihin ja vähitellen he muuttivat kaupunginosaa vetovoimaisemmaksi. Nykyään Florentinia asuttaa monet opiskelijat ja nuoret aikuiset.

Rosoisuutta kaikessa kauneudessaan

Kuljeskellessa Florentinin kapeita katuja voi vastaan tulla mitä mielenkiintoisimpia seinämaalauksia. Florentinin katutaide on yksi Etelä-Tel Avivin tuntomerkeistä. Monet turistit saapuvat ihailemaan värikkäitä taideteoksia ja alueella järjestetään myös opastettuja kierroksia. Persoonalliset ja mielikuvitukselliset seinämaalaukset jättävät yleisölle tilaa luovalle tulkinnalle.

Aluetta kierrellessä on mahdollista eksyä pieniin taidegallerioihin, jotka avaavat portit mitä erikoisimpiin taideteoksiin. Näiden porttien sisään on enemmän kuin suositeltavaa kurkistaa.

Kaupunginosan vilkkain alue on päiväsaikaan Levinskyn tori, josta löytyy kaikkea aina pähkinöistä paikallisiin viineihin ja lasten leluihin asti. Lounasaikaan tori tarjoaa runsaasti erilaisia makuelämyksiä, joilla nälkäisempikin käyskentelijä täyttää energiavarastonsa ripeästi.

Pienet ruuhkaiset kadut notkuvat nuorekkaita kahviloita, ruokapaikkoja ja baareja, jotka tuntuvat kilpailevan omaperäisimmän sisustuksen tittelistä. Hiljaisuudesta on turha haaveilla edes öisin, sillä moni paikallinen istuskelupaikka on avoinna yön pikkutunneille asti.  Boheemia tunnelmaa ympärille luo sisustuksen lisäksi musiikki, joka ei ole löytänyt paikkaansa suosituimmilta radiohittilistoilta. Florentinin livemusiikkitarjonta on laaja aina jazzista vaihtoehtoisempaan rokkiin ja funkiin asti.

Sekasortoisesta olemuksestaan huolimatta kadut ovat teemaltaan tarkoin harkittuja. Jokaisella kadulla on oma ideansa. Yksi on keskittynyt kaupittelemaan valaisimia, toinen trendikkäitä huonekaluja ja kolmas tarjoaa jopa edullisia vaatteita, mikä on melko harvinaista tässä maassa.

Florentinin salaisuus vie mukanaan

Kauniin rosoinen ja toisaalta kalsea kaupunginosa ei turhasta hienostuneisuudesta välitä. Kadut ovat eloisia ja värikkäitä, joskin roskaisempia ja nuhruisempia, kuin kaupungin pohjoispuolella. Usein kuitenkin parhaat palat ovat juuri siellä, minne suuri yleisö ei ole vielä tietään löytänyt.

Yksi monista Florentinin taidegallerioista on nimeltään Urban Secret. Gallerian omistaja Daniel Sibonin sanoin nimi merkitsee salaisuutta, ”aarretta, joka löytyy suttuisten seinien, roskalavojen, likaisten takapihojen ja pimeiden kujien takaa”. Tähän urbaanin salaisuuden määritelmään kiteytyy hyvin Florentinin olemus.

Elina Piittala

Olen kolmannen vuoden valtio-opin opiskelija Tampereelta.  Israelista ja Lähi-Idän politiikasta kiinnostuneena päädyin kolmen kuukauden mittaiseen harjoitteluun Tel avivin suurlähetystöön, jossa tutkittavaa on riittänyt niin poliittisella puolella kuin vapaa-ajallakin!

Innovaatioyhteistyö etenee vauhdilla

Team Finland -työssä on viime aikoina korostunut Suomen ja Israelin välinen innovaatioyhteistyö.

Helsinki Business Hub ja Israel Innovation Authority allekirjoittivat viime vuoden lopulla yhteistyöpöytäkirjan innovaatioyhteistyön edistämisestä erityisesti kolmella osa-alueella: digiterveys, älyliikenne sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologiat. Tavoitteena on tuoda yhteen suomalais- ja israelilaisyrityksiä ja maidemme ekosysteemejä tarjoamalla jopa rahoitusta yhteistyön käynnistämiseen.

Vastaanotto on ollut innostunutta niin Suomen kuin Israelin puolella. Toivottavasti pian päästään konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin yritysten välillä.

Innovaatiot, korkea teknologia ja startup-yritykset ovat Suomea ja Israelia yhdistäviä vahvuuksia. Yhteyksiä ja yhteistyötä luodaan myös sijoituspuolella ja pääomasijoittajien kesken. Israelilaiset startup-yritykset ovat onnistuneet erinomaisesti rahoituksen saamisessa israelilaisilta ja kansainvälisiltä pääomasijoittajilta. Suomalaisyritykset voisivat hyötyä tästä yhteistyön kautta.

Mukava on ollut huomata, että Woltin ruokalähettejä vilahtelee Tel Avivin katukuvassa, yrityksen toiminta käynnistyi täällä viime vuonna. Tuorein vientiponnistus oli Valio-voin saaminen Israelin markkinoille.

Euroviisuhuumaa

Euroviisut toivat säihkettä arkiseen aherrukseen. Täällä puhuttiin, että Israel oli viikon verran osa Eurooppaa. Suurlähetystössä kannustimme Suomen edustajia Darudea ja Sebastian Rejmania, ja pääsimme itsekin osaksi euroviisuhuumaa. Harmi, ettei Suomen matka kantanut finaaliin asti, mutta joka tapauksessa uskon, että kokemus oli hieno niin Suomen edustajille kuin meille suurlähetystössä. (Kannattaa lukea Susanne Millnerin erillinen euroviisublogi).

Mitä seuraavaksi?

Juuri käynnistyneellä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella on odotettavissa vilkasta kaupallista ja kulttuuriohjelmaa. Kauden avajaisvastaanotto järjestettiin konsertin merkeissä, jossa suomalais-israelilainen Amay-trio kajautti ilmoille muun muassa Euroopan hymnin ja Sibeliusta. Pidämme esillä puheenjohtajuuden keskeisiä teemoja, kuten ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä. Edustustilaisuuksissa tarjotaan kasvispainotteista suomalaista ruokaa paikallisista raaka-aineista, ei syödä punaista lihaa, hyödynnetään digitaalisia materiaaleja printtien sijaan ja huomioidaan muutenkin ekologiset näkökulmat.

Ensi vuonna on aika juhlistaa Suomen ja Israelin välisten diplomaattisuhteiden 70-vuotista taipaletta.

Aktiivinen toiminta ja yhteistyön edistäminen jatkuvat. On ilo ja kunnia tehdä sitä yhdessä suurlähetystön mainion tiimin kanssa. Työtä tehdään laajasti monien yhteistyökumppanien kanssa, tervetuloa mukaan!

Israelissa järjestettiin Knessetin vaalit samalla viikolla kuin Suomen eduskuntavaalit. Maassa päädyttiin kuitenkin järjestämään uudet vaalit ensimmäistä kertaa historiassa. Pitkäaikainen pääministeri Benjamin Netanjahu pyrki muodostamaan oikeistohallituksen uskonnollisten puolueiden kanssa, mutta kynnyskysymykseksi koitui lopulta kiista ultraortodoksijuutalaisten asevelvollisuudesta.

Vaaliuurnille käydään 17.9. Vaalikampanjointi on käynnistymässä. Oikeisto-vasemmistoakselin lisäksi Israelin yhteiskunnassa näkyy jakautuneisuus maallisten ja uskonnollisten välillä. Yleisesti oikeistosuuntaus on vahvistunut vuosien saatossa.

Gazan eskalaatio

Toukokuussa Gazan tilanne eskaloitui jälleen yhteenotoiksi aivan Israelin itsenäisyyspäivän ja euroviisujen alla. Tilanne oli Israelin kannalta vakavin sitten Gazan 2014 sodan; neljä israelilaista kuoli raketti-iskuissa, palestiinalaisia kuoli yli 25. Lähes 700 rakettia ammuttiin Gazasta Israelin etelä- ja keskiosiin. Israelin puolustusvoimat iskivät Gazan kohteisiin.

Tulitauko saatiin aikaan Egyptin ja YK:n välittämänä, mutta tilanne on hauras edelleen. Pitkäaikaisia ratkaisuja tarvittaisiin tilanteen rauhoittamiseksi, sisältäen toimia Gazan vakavan humanitaarisen ja taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

”Vuosisadan diili”

Lähi-idän rauhanprosessin osalta on eletty odottavissa tunnelmissa. Yhdysvaltain presidentti Trumpin ”vuosisadan diilin” julkistamisen piti tapahtua kesällä ramadanin ja Israelin hallituksen muodostamisen jälkeen. Suunnitelman poliittisen osuuden julkistaminen lykkääntyi kuitenkin Israelin uusien vaalien takia. Taloudellinen osuus julkistettiin Bahrainissa talouskonferenssissa kesäkuun viimeisellä viikolla.

Suomi osana EU:ta korostaa, että konfliktiin tarvitaan poliittinen ratkaisu taloudellisten toimien lisäksi. Jatkamme vahvaa tukea kahden valtion ratkaisulle.

Alueen tilanne huolestuttaa

Laajempi alueellinen tilanne on kiristynyt viime aikoina. Iran on ollut Israelin suurin uhkakuva jo pitkään, huomioiden Iranin retoriikka ja alueellinen toiminta. EU ja Suomi sen osana on sitoutunut Iranin ydinohjelmasopimukseen. Iranin odotetaan noudattavan sopimuksen sitoumuksia. Jännitteitä tulisi lievittää ja hakea ratkaisuja vuoropuhelun kautta. Tilanteen eskaloituminen ei olisi kenenkään intressi.

Tänä vuonna vietetään Israelin ja Egyptin välisen rauhansopimuksen 40-vuotisjuhlaa. Sopimus osoittaa, että rauha on saavutettavissa entisten vihollisten kesken. Israelilla on rauhansopimus myös Jordanian kanssa vuodesta 1994. Suhteiden lähentymistä on tapahtunut jo jonkin aikaa Israelin ja useiden sunniarabimaiden kesken, enemmän tai vähemmän julkisesti. Yhteisiä intressejä on, mutta Israel-Palestiina-konfliktin ratkaiseminen on oleellinen kysymys suhteiden luomisessa.

Israel on keskeinen maa ja erinomainen näköalapaikka seurata alueen kehitystä. Ulkopolitiikan saralla pian alkava EU-puheenjohtajuuskausi ei työllistä Tel Avivissa kiertävää puheenjohtajaa kuten aiemmin, keskeisessä roolissa on EU-delegaatio. Suomi tukee ja pyrkii edistämään EU:n roolia ja yhtenäisyyttä alueen kysymyksissä.

Tel Avivin kaupunki teki kaikkensa turistien viihtyvyyden eteen. Jopa rannan henkivartijoita koulutettiin olemaan ystävällisiä vierailijoille – vieläpä usealla eri kielellä.

Taatakseen, että kaikki onnistuu kuten pitääkin, Israelin valtio teki intensiivisesti töitä saadakseen aikaan tulitauon Hamasin ja islamistisen Jihadin kanssa ja rauhoittaakseen viisuja edeltäneen eskalaation Gazan kanssa. Israel lupasi kunnioittaa sitoumuksiaan ja Hamas rauhoittaa mielenosoituksia Gazan ja Israelin rajalla.

Kaikeksi onneksi Euroviisut ja juhlinnat sujuivat rauhallisesti. Israelilaiset kilpailun järjestäjät pelkäsivät, että jotkut kilpailijamaat boikotoisivat Israelia BDS-liikkeen painostamana tai sekoittaisivat politiikkaa esiintymisiinsä. Yksikään maa ei kuitenkaan peruuttanut osallistumistaan ja lopulta lähinnä viisujen vieraileva tähti Madonna oli se, joka käytti esiintymistään poliittisen ilmaisun välineenä (kahden käsi kädessä kulkevan tanssijan puvunselkämyksissä olivat Israelin ja Palestiinan liput).

Jopa Islannin viisuedustaja, teknoyhtye Hatari toimi sääntöjen mukaan melkein loppuun saakka, kunnes päätti heiluttaa finaalin pisteiden jakamisen aikana Palestiinan lippua.

Kurkistus kulissien taakse

Perinteisesti isäntämaa kustantaa kilpailun järjestämisen. Tel Avivin Euroviisujen on arvioitu maksavan 110 miljoonaa sekeliä (27 miljoonaa euroa). Yhdelläkään yleisradiolla ei ole tällaisia varoja, etenkään Israelin yleisradiolla Kanilla, joka perustettiin vasta vuosi sitten. Pääministeri Netanjahu ymmärsi kansallisen tarpeen viisujen järjestämisestä Israelissa. Valtataistelu kuitenkin jatkui. Netanjahu kieltäytyi 50 miljoonan sekelin myöntämisestä yleisradio Kanille. Yleisradio päätyi lopulta ottamaan pankkilainan, joka tulee hankaloittamaan sen tulevia toimia. (Lähde: Itay Stern, Haaretz-lehti, 20.5.19.)

Ainoana miinuksena muuten täysiä pisteitä hipoville viisuille mainittakoon, että suurin osa yleisöstä oli paikallisia eikä viisumatkailijoita. Tämä ei johtunut niinkään boikottiliikkeestä, vaikka silläkin oli varmasti osaltaan vaikutusta asiaan, samoin kuin turvallisuustilannetta koskevilla huolilla. ”Pikemminkin se oli itse kaivettu hauta, jossa hallitus ei tukenut massiivisia viisukampanjoita eikä myöskään kilpailun toteuttamista, jonka seurauksena lippujen hinnat nousivat pilviin” (Allison Kaplan Sommer, Haaretz, 20.5.19).

Otetaan mukaan vielä vähän politiikkaa. Sapattina työskenteleminen on epäsoveliasta Israelissa. Euroviisujen finaalin ollessa lauantai-iltana toukokuun 18. päivä, työministeriön täytyi myöntää erityinen työskentelylupa kahdelletuhannelle israelilaiselle, jotta he voivat työskennellä tapahtumassa (Tali Heruit-Sover and Hagay Amit, TheMarker, 7.5.19).

Suurlähetystön oma tuomaristo

Darude feat. Sebastian Rejman saivat täydet kaksitoista pistettä Suomen suurlähetystön omalta tuomaristolta. Suurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikainen emännöi residenssissään tilaisuuden, jossa vieraat olivat lumoutuneita Look away -kappaleesta ja artistien olemuksesta sekä heidän luomastaan tunnelmasta. Mielestämme oli täysin epäreilua ja käsittämätöntä, etteivät edustajamme päässeet finaaliin asti, he olisivat todella ansainneet sen!

Euroviisujen avajaisjuhlassa DJ Darude sanoi artistien heittelevän kulissien takana toisilleen ylävitosia ja pitävän hauskaa. ”Kaikki on ollut ihan jees”, hän kommentoi.

Hehkuvaa tunnelmaa

Israelilainen yleisö sai nauttia euroviisukuplassa harvinaista tunnelmaa ”normaaliudesta”, vaikka se kesti ainoastaan viikon. Kaikki hehkui ja kimalsi, kuten tapahtuman luonteeseen kuuluu.

Jokaisen maan delegaatio astui lavalle oman postikorttinsa saattelemana. Se oli lyhyt videoklippi, joka esitteli isäntämaata ilman välähdystäkään sen ongelmista. Värikkäät vinjetit toivat esiin Israelin hienoja puolia ja tekivät osansa sellaisten kuvien torjumisessa, joita maailma on tottunut liittämään Israeliin; konflikti ja ristiriidat (Yemini Ben-Dror Yemini, Yedioth Ahronoth).

Viisujen Oranssi matto -avajaisseremoniassa mielenosoittajat sanoivat postikorttien olevan maakuvan kaunistelua ja liian kiiltokuvamaisia, kun taas toiset kehottivat käyttämään taidetta ja kulttuuria siltojen rakentamiseen, ei niiden polttamiseen. Jotkut postikortit oli kuvattu alueilla, joita kansainvälinen yhteisö ei tunnusta osaksi Israelia. Suomen postikortti oli neutraali, ja siinä kuvattiin Darudea ja Sebastinia Ramat Ganin katolla ihailemassa Tel Avivin siluettia.

Loppujen lopuksi Euroviisut olivat voitokkaat joka suhteessa. Finaalin valokeilat ovat jo sammuneet, mutta toivo ja suvaitsevaisuus jatkuvat toivottavasti edelleen.

Tänään on viimeinen päiväni toimistolla. Kolmentoista ihanan vuoden jälkeen työni on tullut Suomen suurlähetystössä Tel Avivissa päätökseen. Haluan kiittää kollegoitani ja ystäviäni Suomen suurlähetystöissä ja ulkoministeriössä merkittävästä yhteistyöstä näiden vuosien aikana. Ja viisublogiin viitaten ­­– suurlähetystön tuomaristo äänesti nimettömänä kaksitoista pistettä (douze points!) Darude feat. Sebastian Rejmanille. He ansaitsivat sen!

Lämpimin terveisin, Susanne Millner

27. toukokuuta 2019

Suomentanut Elina Piittala

Muovipillit, kertakäyttöastiat ja muovipussit eivät selvästikään ole Israelissa samanlainen kirosana kuin Suomessa. Ostoksia pakataan muovipusseihin puoliautomaattisesti siitä huolimatta, että tuotteita olisi vain yksi ja oma kassi olisi selkeästi esillä.

Israel on yksi maailman johtavista maista muoviastioiden käytön määrässä. Yllättävintä tässä vauraassa maassa oli, ettei kaupungeissa ole keräysastioita muoville.

Israelin hallitus on toki huomioinut globaalin jäteongelman ja pyrkinyt aktiivisesti luomaan toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi muun muassa lainsäädännöllä. Vuosikymmenen alussa ympäristöministeriö laittoi alulle valtavan jätteenkäsittelyreformin ja asetti tavoitteeksi kierrättää 50 prosenttia jätteestä vuoteen 2020 mennessä.

Vuoteen 2020 on enää kahdeksan kuukautta, ja kierrätysprosentti on edelleen 20 – yksi alimmista OECD-maiden joukossa.

Hieno ajatus, puolitiehen jäänyt toteutus

Kierrätysohjelmaa on kritisoitu heikosta toimeenpanosta. Jätteenkäsittelyreformi perustui malliin, jossa valtio tarjoaa kunnille rahoituksen jätteiden erottelun järjestämiseen. Taloyhtiöihin perustettiin erotellut keräyspisteet. Laki alkoi edellyttää, että yritykset rahoittavat tuottamiensa pakkausten keräämisen ja kierrättämisen.

Tarkoitus oli kaatopaikkojen sijaan kuljettaa jäte laitoksiin kierrätettäväksi tai energianlähteeksi.

Hallitus tuki projektia muun muassa kaatopaikkajätettä verottamalla ja auttamalla jätteenkäsittelylaitosten rakentamisessa. Verotuksella saatavat tulot oli määrä sijoittaa ympäristökasvatukseen ja jätteenkäsittelyn infrastruktuuriin.

Kunnille ei kuitenkaan toimitettu tarpeellista välineistöä jätteen käsittelyyn. Verotusta ei valvottu tehokkaasti eikä suuri osa yrityksistä rahoittanut riittävästi pakkausjätteen käsittelyä. Öljyn hinnan laskeminen on saattanut maan ainoan muovinkierrätyslaitoksen sulkemisuhan alle, sillä uusien muovituotteiden valmistaminen on kierrätystä halvempaa.

Jäte siis päätyy edelleen suurelta osin kaatopaikoille.

Ilman tehokasta ympäristökasvatusta ei voida odottaa asennemuutoksia, ja toimiva infrastruktuuri on keskeinen ympäristöystävälliseen elämään motivoiva tekijä.  Ongelma on lopulta kaksipiippuinen; monet kaupungit jättäytyivät kierrätysprojektista kokonaan sekä asukkaiden lajitteleman jätteen vähyyden että jätteenkäsittelylaitosten puutteen vuoksi.

Kehitystä oikeaan suuntaan

Jokaisella ukkospilvellä on hopeareunus, ja myös Israelissa on havaittavissa varovaista kehitystä vihreään suuntaan.

Vuonna 2017 voimaan astunut laki velvoitti suuria ruokakauppaketjuja veloittamaan muovipusseista, mikä on vähentänyt niiden käyttöä jopa 80 prosenttia. Kuluttajalle helppo muovipullojen keräysjärjestelmä on vähentänyt niiden päätymistä mereen. Turismi on lisännyt erityisesti Tel Avivin alueella painetta rantojen puhtauteen, ja kaikilla kaupungin rannoilla onkin ranta-alueen puhtautta ja hyvinvointia edellyttävä Blue Flag -sertifikaatti.

Matkaa kuitenkin on vielä.

Laki velvoittaa vain ruokakauppaketjuja –torit ja pikkukioskit saavat edelleen pakata ostokset vaikka kymmeneen eri pussiin. Blue Flag ei estä mikromuovin kerääntymistä mereen, ja sen määrä Israelin rannikkovesissä onkin noin kymmenkertainen läntiseen Välimereen verrattuna. 60 prosenttia roskasta rannikkovesissä on paikallislähtöistä, ja tästä roskasta suuri osa on matkailijoiden poisheittämää kertakäyttötavaraa.

Ympäristövastuuta ei voi jättää yksittäisen kuluttajan harteille

Ympäristövastuuta ei voi jättää ainoastaan kuluttajan asiaksi. Kuitenkin tietyt Israelissa käytetyt keinot osoittavat, että yksinkertaisilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen jo ostovaiheessa. Muovipussin hinta lienee enemmän symbolinen kuin taloudellinen; siitä kysyminen pysäyttää miettimään, tarvitseeko sitä oikeasti. Lisämaksu on tehokas keppi ja helppous hyvä porkkana.

Kenties muoviastioiden verotuksella voisi olla vaikutusta niiden kulutukseen?

Se, että maassa on jo kerran pyritty toteuttamaan ympäristöystävällisempi elämänkaari kulutustuotteille voi kenties pohjustaa tietä tulevaisuuden ympäristöhankkeille. Sen lisäksi, että kuluttajalle tarjotaan helppo tapa loppusijoittaa roskat, tarvitaan myös tehokasta ympäristökasvatusta.

Israelilainen teknologiaosaaminen saa toivonkipinän syttymään – puhummehan modernista valtiosta, joka onnistuttiin rakentamaan aavikolle. Voisiko kenties suomalaiselle osaamiselle muovinkäsittelyteknologiassa, kuten Sulapacin kaltaisille yrityksille, löytyä markkinarako Israelissa?

Vilma Romsi

Olen Lähi-idän politiikasta ja kulttuureista kiinnostunut suurlähetystön harjoittelija, gradua vaille valmis sosiologi ja toimittajanalku. Tieni Tel Aviviin on kulkenut Lapin kaamoksesta Rio de Janeiron auringon ja kardemummantuoksuisen Länsirannan kautta. Israelissa minua kiinnostaa sen keskeinen asema kansainvälisen politiikan kentällä erityisesti Lähi-idässä. Maan dynaamisuuden ja nopeatempoisuuden vuoksi Tel Avivissa ei ole kahta samanlaista työpäivää. Vapaa-ajallani taivun joogaan, seikkailen Tel Avivin ravintolamaailmassa ja odotan sadekauden päättymistä.

Maassa, jossa ruoka ja yhteiset ateriat ovat tärkeä osa maan kulttuuria ja sosiaalista elämää, lukuisten ravintoloiden ruokatarjonta vaihtelee kaukaisemmista herkuista tutumpiin, kahviloiden ja burgeripaikkojen annoksiin. Ruokalistat ovat yleensä saatavissa myös englanniksi.

Edullista paikallista pikaruokaa ovat falafel ja turkkilaista kebabia muistuttava shwarma, joka kypsennetään vartaassa ja syödään pitaleipään tai sitä suurempaan laffaan käärittynä hummuksen ja salaattien kera. Samoin lisukkein voi haukata myös schnitzelin, eli paneroidun kanapihvin, joka on wieninleikkeen sukulainen ja jonka kasvisversioita on löydettävissä supermarkettien pakastealtaista. Kebabia tilatessa Israelissa saa pöytäänsä annoksen pitkulaisia lihapullia.

Maan ruokakulttuuri on rikas ja monivivahteinen

Välimerellisten ja muuten Lähi-idässä tyypillisten tarjottavien ruokien lisäksi ruokakulttuuri on yleisesti saanut vaikutteita vuosikymmenien aikana eri mantereilta saapuneilta maahanmuuttajilta. Nälän yllättäessä voi piipahtaa georgialaiseen tai etiopialaiseen ravintolaan tai napata mukaansa välipalaksi lihapiirakkaa muistuttavan, Levantille tyypillisen kubben tai burrekaksen, eli juustolla tai perunasoseella täytetyn pasteijan. Jälkimmäinen on kotoisin Balkanilta ja on kuin karjalanpiirakka: se kuuluu jokaisen marketin valikoimiin ja sitä voi tarjota melkein missä tahansa.

Torit ovat nähtävyyksiä mausteisine tuoksuineen

Hedelmät ja kasvikset ovat parhaimmillaan ostettuina perinteisiltä vihannestoreilta, esimerkiksi Tel Avivissa Karmel-torilta ja Jerusalemissa Mahane Yehudalta. Kasvispainotteista ruokavaliota noudattaville raaka-aineissa onkin paljon valinnanvaraa.

Torit itsessäänkin ovat nähtävyyksiä äänekkäine myyjineen ja mausteisine tuoksuineen Lähi-idälle tyypilliseen tapaan. Niiden sokkeloista voi löytää ruokapaikkoja, joissa ostosten lomassa voi nauttia shislikin eli lihavartaan tai annoksen shakshukaa, munista ja tomaatista valmistetun, pikanttisen pannussa haudutetun ruuan, jota usein myös tarjotaan aamiaisella.

Jälkiruuaksi voi torilta ostaa baklavaa, joka on makea pähkinäherkku, tai maitovanukasta muistuttavaa malabia. Trendikkäämpiä elintarvikkeiden myyntipaikkoja ovat katetut torit Tel Avivin satamassa ja Saronassa, jotka molemmat ovat samalla myös kaupungin sydämessä sijaitsevia vapaa-ajanviettoalueita.

Meren läheisyys antaa syyn vierailla myös kalaravintoloissa. Niissä pöytään tuodaan toistakymmentä alkupalasalaattia ennen grillissä tai pannulla paistettua kalaa. Tarjolla on useimmiten vaaleaa ja ahvensukuista kalaa, ja lajikkeesta riippuen sitä pyydetään myös Gennesaretinjärven makeasta vedestä.

Tarjolla myös aasialaisia ruokapaikkoja

Innokkaina matkailijoina tunnettujen israelilaisten retket Kaukoitään lienevät syynä myös aasialaisten ruokapaikkojen suosion kasvulle.

Erinomaista sushia, intialaista, vietnamilaista ja thai-ruokaa valmistavia keittiöitä on ilmestynyt katukuvaan eri puolilla kaupunkia.

Omaksi ilmiökseen on muodostunut Tel Avivin keskustan baarien happy hour -tarjoukset, jotka houkuttelevat kävijöitä nauttimaan iltapalaa pikkurahalla keskellä vilkasta katuelämää. Välimerelliseen tapaan ihmiset tapaavatkin toisiaan kirjaimellisesti ulkona kahviloiden ja baarien terasseilla myös talvella, sillä lämpötilat rannikolla laskevat harvoin alle kymmenen asteen ja viluisimmille on tarjolla huopia ja lämmittimiä.

Julkkiskokit kauhan varressa

Maan talouden ja hyvinvoinnin kasvusta kertoo se, että uusia huipputason ravintoloita avataan jatkuvasti ja osaa niistä luotsaavat omista tv-ohjelmistaan tunnetut julkkiskokit. Tel Avivissa ja sen ympäristössä teknologiayritysten vaikutus näkyy lisäksi ravintoloiden keskittyminä. Ravintoloita saattaa olla pienellä ja tiheästi rakennetulla alueella useita kymmeniä.

Koska yrityksissä on harvoin omia ruokaloita, liikealueiden ravintoloissa käydään työpaikkalounaalla ja myöhemmin niihin tullaan myös muualta istumaan iltaa ja syömään päivällistä. Asiakkaita ei aina tosin riitä kaupungissa kaikille liikkeille ja toisinaan osa niistä sulkee ovensa kohta avattuaan; niiden keskimääräiseksi toiminta-ajaksi on arvioitu vain 20 kuukautta. Toisaalta monet ravintolat kuitenkin onnistuvat luomaan hyvän maineen ja pitämään asiakkaansa vuosi toisensa jälkeen.

Hyvää ruokahalua, beteavon!