Syyskuussa valtaan noussut Kenian uusi presidentti William Ruto on korostanut ilmastonmuutoksen ja vihreän energian merkitystä useissa puheissaan syksyn aikana. YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa hän painotti, ettemme voi hukata enää hetkeäkään pelkkään keskusteluun toimista, sillä pian on liian myöhäistä toimia ja kääntää tapahtumien kulkua. Tällä hän viittasi ilmastonmuutokseen sekä sen aiheuttamiin vaikutuksiin, kuten vakavaan kuivuuteen ja nälkäkriisiin, Keniassa ja muualla itäisessä Afrikassa. Virkaanastujaispuheessaan hän korosti fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen tärkeyttä.

Kenia on päättäväisesti menossa kohti vihreämpää tulevaisuutta. Sen tavoitteena on vähentää köyhyyttä, tukea työpaikkojen luomista, paikallista taloutta sekä kestävää teollistumista. Sen tavoitteena on saada vedettyä muut itäisen Afrikan maat mukaan kehitykseen, ja ehkä se pystyy omalla esimerkillään näyttämään mallia muille. Kehityksessään se tarvitsee apua kuitenkin myös kansainväliseltä yhteisöltä.

Vaikka Kenialla on vielä matkaa edessään, se on osoittanut olevansa tosissaan tavoitteiden toimeenpanon kanssa. Se tuottaa jo nyt yli 75 prosenttia sähköstään uusiutuvista lähteistä, pääosin geotermisestä- ja vesivoimasta. Voimakkaan aurinkoenergian, rannikkotuulen ja geologian ansiosta aurinko-, tuuli- ja geoterminen energia tarjoavatkin merkittävää potentiaalia yhteistyölle.

Kysyntää suomalaisosaamiselle

Itä-Afrikan kaupan keskuksena Kenian etuina ovat alueellisesti kehittynyt talous, vahva talouskasvu, dynaaminen bisnesympäristö, nopeatempoisuus ja laajat mahdollisuudet. Se kaupungistuu nopeasti, väestö on koulutettua ja keskiluokka kasvaa jatkuvasti. Tämä lisää mahdollisuuksia kulutukseen, ja erityisesti vihreään kulutukseen. Riskitön se ei toki ole, niin kun ei mikään muukaan markkina.

Kenia on jo kärjessä Afrikan telekommunikaatio ja ICT-sektoreilla. Sillä on alueen kehittyneimmät laajakaistayhteydet, kunnossa oleva yleinen ICT-infrastruktuuri, laajat mobiilipankki ja –rahapalvelut sekä fintech-palvelut.

Vaikka Kenia onkin vielä suhteellisen tuntematon markkina suomalaisille, ovat monet muut maat ja yritykset jo löytäneet paikalle ja kilpailu alkaa olla kovaa. Suomalaisosaamiselle voisi olla kysyntää erityisesti vihreässä siirtymässä ja –teknologioissa, ICT-sektorilla, maatalouden modernisoinnissa sekä pankki- ja terveysaloilla.

Me Team Finland –toimijat etsimme kaiken aikaa mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille maan kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla. Kenian, kuten koko Afrikan, väestön arvioidaan yli tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä. Nuorten osuus väestöstä on jo nyt valtava. Moni uskookin, että maailman tulevaisuus ratkaistaan Afrikan mantereella.

Olisiko aika hypätä mukaan tähän kehitykseen?

Lisätietoa Kenian markkinamahdollisuuksista

Tule kuulemaan Kenian poliittisesta ja kaupallis-taloudellisesta tilanteesta ulkoministeriön ja Business Finlandin webinaariin 15.12. klo 15. Ilmoittaudu mukaan! 

Elinkeinoministeri Mika Lintilä matkustaa Keniaan yritysdelegaation kanssa helmikuussa 2023. Lue lisää Team Finland –vierailusta ja hae mukaan. Lisätietoa Business Finlandin verkkosivuilla.

Suomi tukee kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for Trade) avulla kehittyvien maiden yritystoimintaa, liiketoimintaympäristön uudistuksia, mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin kauppaneuvotteluihin, energiantuotantoa ja kaupankäyntikapasiteettia. Aid for Trade -tuki monenkeskisten järjestöjen ja ohjelmien kautta on noin kuusi miljoonaa euroa vuonna 2022.

Säännöllinen yhteydenpito yhteistyökumppaneihin on päivittäistä, mutta myös matkoja tuen kohdemaihin tehdään aika ajoin. Matkoilla tutustutaan siihen, mitä Suomen tuella on saatu aikaan ja millaiset olosuhteet paikan päällä ovat. Pelkkä raporttien lukeminen ei aina anna tarvittavaa kokonaiskuvaa paikallisista haasteista ja parhaista ratkaisuista niihin. Matkoilla tavoitteena on siis sekä seurata että kehittää Suomen antaman tuen kehitysvaikutuksia. Tässä jutussa kuvataan esimerkkejä Suomen antamasta tuesta, joka ohjautuu kansainvälisten järjestöjen kautta Ghanassa, Kambodžassa ja Laosissa.

Tukea naisten ja nuorten omistamille yrityksille

Ghanassa Suomen rahoittamat järjestöt Kansainvälinen kauppakeskus (International Trade Centre, ITC), YK:n teollisen kehityksen järjestö (The United Nations Industrial Development Organization, UNIDO) ja kansainvälinen työjärjestö (The International Labour Organization, ILO) tekevät töitä esimerkiksi start up -yritysten innovaatiotoiminnan kehittämiseksi, kaakaon arvoketjun kehittämiseksi sekä työntekijöiden oikeuksien ja työolosuhteiden parantamiseksi.

ITC on yksi merkittävimmistä Suomen yhteistyökumppaneista Aid for Trade -työssä. Sen erityisosaaminen on pienten ja keskisuurten, erityisesti naisten ja nuorten omistamien ja johtamien, yritysten tukeminen. ITC:n toimintatapaan kuuluu verkostomainen toiminta keskeisten kumppaneiden kanssa kohdemaassa. Näin myös Ghanassa, jossa ITC vahvistaa kumppaneiden kapasiteettia esimerkiksi koulutusten kautta ja tuo eri toimijoita yhteen keskustelemaan vaikkapa pk-yritysten vientiin tai rahoitukseen liittyvistä haasteista tai sähköisen kaupan mahdollisuuksista ja siihen liittyvistä haasteista, joita etenkin pk-yritykset usein kohtaavat.

Ghanassa toimitaan erityisesti innovaatio- ja maatalousliiketoiminnan (ns. agribusiness) sektoreilla. ITC kiinnittää erityistä huomiota nuorten yrittäjien ja naisten osallistumiseen. Innovaatiosektorilla ITC tukee start up -yrityksiä tuotekehityksessä ja markkinoinnissa ja rahoittajien etsimisessä. Esimerkiksi Trotro Tractor -niminen startup on kehittänyt palvelun, joka yhdistää pienviljelijät ja maatalouskoneita vuokraavat toimijat yhteisen alustan puitteissa. Yritys osallistui äskettäin osana ITC:n yritysdelegaatiota Slushiin Helsingissä.

Maataloussektorilla, joka on Ghanassa merkittävä tulon lähde, pyritään kehittämään kestäviä tuotantoketjuja, lisäämään arvoa tuotteille ja innostamaan nuoria mukaan innovoimaan tuotteita sektorin tarpeisiin kuten sujuvan maksuliikenteen ratkaisut. Yritysyhteistyössä ITC auttaa löytämään uusia markkinoita, kehittämään pakkausten houkuttelevuutta ja parantamaan yritysten kilpailukykyä.

Kaakaopavuista suklaaksi

Ghanassa kaakaopuun siemen eli kaakaopapu on merkittävä vientituote ja maa on maailman toiseksi suurin kaakaopavun tuottaja. Keskeinen kysymys on, miten lisätä arvoa tälle tuotteelle. Länsi-Afrikassa tuotetaan 70% kaakaopavuista, mutta vain yksi prosentti valmiista suklaasta tulee sieltä. Näin myös merkittävä osa suklaan arvosta menee muualle kuin tuottajamaahan. Tässä onkin paljon potentiaalia työpaikkojen luomiselle ja kestävän tuotannon kehittämiselle.

Kaakaopapuarvoketjussa ITC tukee useita toimijoita kuten viljelijöitä, viljelijäyhdistystä, kaakaopavuntutkimusta ja suklaatehtaita. Kaakaopavun arvoketju on monimutkainen ja monta työvaihetta sisältävä prosessi, joka alkaa kaakaopapua tuottavalta tilalta, siirtyy eri prosessointivaiheiden kautta tuotantoon ja edelleen valmiiksi tuotteeksi. ITC:n työ eri kumppaneiden kanssa on sisältänyt esimerkiksi tiedonvaihtoa ulkomaisista markkinoista ja markkinoillepääsystä, viljelijöiden ja kaakaosektorin yrittäjien kouluttamista kestävistä tuotantomenetelmistä ja työlainsäädännöstä sekä kaakaopavun kehittämistyötä.

Maatalousektorin yritysten johtaminen on vahvistunut

UNIDO tukee Ghanassa kotimaisen suojavälinetuotannon kehittämistä, maatalouden arvoketjujen kilpailukyvyn ja tuotteiden laadun parantamista, muovin käytön kehittämistä kiertotalouden mukaiseksi, energiatehokkuuden vahvistamista ja elohopeavapaan kullan tuotannon kehittämistä. Esimerkiksi maataloussektorin mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten johtaminen on vahvistunut, tuotannon arvo on noussut, teknologiaa ja innovaatioita hyödynnetään aikaisempaa enemmän, yritykset ovat saaneet tuotteitaan kansainvälisille markkinoille ja tuotteet vastaavat paremmin kuluttajien ja markkinoiden vaatimuksia.

Ele Agbe Company on yksi UNIDOn hyödynsaajista Ghanassa. Kosmetiikka-alan yrityksen perusti ghanalainen Comfort Adjahoe Jennings vuonna 1996. Nykyisin hän työllistää omassa yrityksessään seitsemän paikallista ihmistä, joista kuusi on naisia. UNIDO on tukenut yrityksen ponnisteluita lisäarvon tuottamiseksi ja kansainvälisille markkinoille pääsemiseksi. Yrityksen vienti suuntautuu erityisesti Japaniin ja USA:han. Adjahoe Jennings painotti UNIDOn roolia erityisesti teknisen yhteistyön saralla sekä yhteydenpidossa viranomaisten suuntaan: ruohonjuuritason yrittäjillä ei useinkaan ole valmiuksia menestyksekkäästi kohdata viranomaisia ja standardointi- tai patenttitoimistoja, koska ”yhteinen kieli puuttuu”. Yrityksellä on ISO 9001-2015 ja Reilun kaupan sertifikaatit.

Huomio työntekijöiden oikeuksiin

ILO työskentelee Ghanassa politiikkatasolla hallituksen sekä työantaja- ja työntekijäliittojen kanssa. Ghanassa 90 prosenttia työpaikoista on epävirallisella sektorilla, mikä on erityinen haaste työntekijöille itselleen mutta myös valtion kehittämisen kannalta. Esimerkiksi yrityksen rekisteröiminen ja siihen liittyvä byrokratia ovat monelle este. Toisaalta työntekijöiden oikeuksista ei ole riittävästi tietoa. Lisäksi lapsityö vaarallisine muotoineen on edelleen haaste erityisesti kaakao- ja kaivannaissektoreilla. ILO-hankkeen kautta puututaan mm. näihin haasteisiin. Työelämäoikeuksien toteutumisella on kasvava merkitys Ghanalle tärkeillä vientimarkkinoilla kuten EU:ssa, joka valmistelee asianmukaista huolellisuutta tuotantoketjuissa koskevaa sääntelyä.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet avainasemassa

EIF-ohjelman (Enhanced Integrated Framework) päätavoite on vahvistaa köyhimpien kehitysmaiden (LDC) kaupankäyntikapasiteettia. Se toimii mm. Laosissa ja Kambodžassa, joissa on saatu merkittäviä tuloksia aikaan. EIF:n työssä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat avainasemassa kestävien ja vaikuttavien tulosten saavuttamiseksi. Maatasolla kauppaministeriöillä on keskeinen rooli, ja tavoitteena on vahvistaa julkisen sektorin toimintakykyä niin, että se pystyy parhaalla mahdollisella tavalla vahvistamaan maan kaupankäyntikykyä ja tukemaan yrityksiä, jotka useimmiten ovat kauppaa käyviä toimijoita.

Yritykset ovat myös niitä, jotka kytkevät pientuottajat arvoketjuihin ja markkinoihin. Yritysten kanssa yhteistyö voi olla esimerkiksi koulutusta, webinaareja, tukea messuosallistumisiin, siemenrahoitusta innovaatiokilpailujen kautta, kumppanuuksia toiminnan laajentamiseksi, verkostoja ja politiikkadialogia viranomaistahojen kanssa. Suomen näkökulmasta paikallisen elinkeinoelämän ja yritysten toiminnan vahvistaminen ovat hyvin konkreettista kehityspolitiikkaa, koska yritykset luovat työpaikkoja ja työ tuo monenlaista hyvinvointia ihmisille.

Mukana projekteihin tutustumassa olivat: ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantaja Mika Vehnämäki, Suomen Genevessä sijaitsevan pysyvän edustuston lähetystöneuvos Anna Vitie ja ulkoasiansihteeri Anna Rautvuori, sekä Wienin suurlähetystöstä ulkoasiansihteeri Virpi Turunen.

Brasilia on nykyisin vahva demokratia ja oikeusvaltio, jossa on vapaa ja kriittinen media. Lokakuussa pidetyt presidentinvaalit sujuivat rauhallisesti. Noin 120 miljoonaa sähköisesti annettua ääntä laskettiin kolmessa tunnissa äänestyksen päättymisen jälkeen. Populistipresidentti Jair Bolsonaro hyväksyi tuloksen ja on sen jälkeen pitänyt matalaa profiilia. Kotikaupungissani São Paulossa elämä on jatkunut täysin normaalisti joitain Bolsonaron kannattajien rauhallisia mielenosoituksia lukuun ottamatta.

Brasiliasta on myös kasvanut merkittävä talousmahti ja kauppakumppani Suomelle. Brasilia on Etelä-Amerikan alueellinen suurvalta ja maailman suurimpia kansantalouksia, joka tarjoa valtavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Brasilia on ylivoimaisesti Suomen suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Maahan menee yli puolet Suomen Latinalaiseen Amerikkaan suuntautuvasta viennistä. Potentiaalista kertoo se, että Suomen vienti Brasiliaan on kaksinkertaistunut vuodesta 2018. Tällä hetkellä maahan on etabloitunut jo noin 60 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yli 15 000 brasilialaista. Lisäksi yli 400 suomalaista yritystä vie Brasiliaan paikallisten edustajien kautta.

Suomalaisille  korkean teknologian ratkaisuille on Brasiliassa paljon kysyntää

Suomen vahvuuksia ovat erityisesti 5G-teknologia, viestintäverkot, energia, kaivosteollisuus, metsäteollisuuden laitteet, uusi biotalous, kyberturvallisuus sekä terveys- ja puolustusteknologia. Ne ovat myös Brasilian Team Finland -verkoston painopisteitä. Suomi on Brasiliassa hyvässä asemassa, koska suomalaiset yritykset eivät kilpaile paikallisten yritysten kanssa. Ne tarjoavat brasilialaisille yrityksille teknologiaa ja ratkaisuja, jotka auttavat niitä kehittymään ja kasvattamaan kilpailukykyään.

Brasiliasta investoidaan myös Suomeen. Esimerkiksi puukuidusta kankaita valmistava suomalainen Spinnova on saanut kumppanikseen maailman suurimman sellutuottajan, brasilialaisen Suzanon. Yritysten yhteishankkeena Äänekoskelle rakennetaan uusi kaupallisen mittakaavan tuotantolaitos. Hankkeen kokonaisarvoksi arvioidaan 50 miljoonaa euroa. Spinnovan markkina-arvo on kuluvalla vuosineljänneksellä noin 400 miljoonaa euroa. Yrityksellä on jo yhteistyötä mm H&M:n sekä Adidaksen kanssa. Tavoitteena on, että tehdas olisi toiminnassa jo vuoden 2022 loppuun mennessä. Spinnovan menestyksen innoittamana ei ole yllätys, että Suzano hakee uusia investointikohteita Suomesta. Myös muut brasilialaiset suuryritykset investoivat ulkomaille ja maassa toimii merkittäviä investointirahastoja, jotka etsivät uusia kohteita. Suomen kiinnostavuus investointi-, kehitys- ja innovaatioyhteistyökohdemaana on nousussa. Onnistuneita yhteishankkeita on varmasti tulossa lisää.

Brasilia kiinnostaa suomalaisyrityksiä

Brasiliassa on myös paljon kiinnostavia start up-yrityksiä ja innovaatiotoimintaa, esimerkiksi maatalousteknologiassa. Brasilian Team Finland-verkoston tavoitteena on kasvattaa Brasilian näkyvyyttä Helsingin Slush-tapahtumassa. Lisäksi Brasiliasta pyritään houkuttelemaan eri alan osaajia Suomeen paikkamaan maan työvoimapulaa.

Suomalaiset yritykset ovat heränneet hyvin mahdollisuuksiin ja lähestyneet aktiivisesti Business Finlandia sekä Brasiliassa toimivia Suomen edustustoja. Yrityksille on kuitenkin tärkeätä tiedottaa aktiivisesti Brasilian markkinoista. Valitettavasti Brasiliaa koskeva uutisointi on useimmiten hyvin yksipuolista ja keskittyy yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Maassa on kuitenkin vauras, kuluttava keskiluokka ja paljon todella rikkaita ihmisiä, mikä luo paljon kysyntää. Maan teollisuus-  ja finanssikeskuksessa São Paulossa tuntuu usein kuin olisi New Yorkissa, jossa palvelin kolme vuotta Suomen YK-edustustossa

Sanoisin, että toimintaympäristö Brasiliassa helpompi ja turvallisempi kuin esimerkiksi Kiinassa tai Venäjällä, jossa yritysten riskit ovat pahasti realisoituneet.   Maa on aito markkinatalous, oikeusvaltio ja demokratia, mikä tarjoaa hyvät puitteet ulkomaisten yritysten liiketoiminnalle.

Videolla Team Finland -erityisasiantuntija Kimmo Aura kertoo Brasilian ajankohtaisista markkinamahdollisuuksista suomalaisyrityksille. Team Finland –toimijat Brasiliassa auttavat myös sopivien paikallisten kumppanien löytämisessä.

Teemaviikon järjestelyistä vastasi Kolumbian viiden parhaan yliopiston joukkoon lukeutuva Universidad del Norte, joka oli alun perin keskittynyt erityisesti teknillisiin ja kauppatieteellisiin oppiaineisiin. Nykyisin sen kurssivalikoima on laajempi, ulottuen psykologiasta maailmanpolitiikkaan. Viikon aikana Suomi nousi esille niin muumien, metsien kuin innovatiivisen yrityskulttuurinsa ansiosta.

Suomalainen yhteiskunta ja yritysmaailma valokeilassa

Alkuperäinen ajatus teemaviikosta syntyi Suomen Barranquillan-kunniakonsuli ja yliopiston hallituksen jäsen Sergio Espinosan mielessä. Hän sai idealleen vahvan tuen, ja lopulta Suomi-aiheisia tapahtumia toteutettiin peräti useita kymmeniä. Presidentti Tarja Halonen piti avauspuheenvuoron etäyhteyden välityksellä. Lisäksi Kolumbiassa peräti syntynyt professori Laura Kolbe, emeritus-suurlähettiläs Mikko Pyhälä, kirjailija Anni Valtonen ja lukuisat muut paikan päälle matkustaneet suomalaiset kutsuvieraat luennoivat Suomen historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnallisesta kehityksestä kiinnostuneelle yleisölle.

Business Finlandin tuella järjestetyissä yritysten esittelytilaisuuksissa yhteensä 12 suomalaisyritystä pääsi kertomaan toiminnastaan ja tapaamaan kolumbialaisia kumppaneita. Monille työelämään pyrkiville opiskelijoille oli silmiä avaavaa päästä keskustelemaan ja kuulemaan suomalaisten yritysten tarjontaan esimerkiksi koulutukseen, energia-alaan, kiertotalouteen ja energiaratkaisuihin liittyen.

Sinfoniaorkesteri soitti Sibeliusta karibialaisin maustein

Normaalisti Buenos Airesissa toimiva suomalainen kulttuurituottaja Jali Wahlsten toteutti Madridin kulttuuri-instituutin ja Elokuvasäätiön tukeman ”Desde Finlandia con Amor” (Rakkaudella Suomesta) –pienoiselokuvafestivaalin. Kahdessa eri tapahtumapaikassa esitetyt suomalaiselokuvat olivat Muumien luojan tarinan esittelevä ”Tove”, Marimekon suunnittelijasta kertova ”Maija Isola” ja Kolumbiassa hyvin tunnetun arkkitehti Alvar Aallon elämää ja työtä kuvaava ”Aalto”.

Teemaviikko huipentui ainutlaatuisella tavalla päätöskonserttiin, jossa Kolumbian kansallinen sinfoniaorkesteri ja maan kansallisoopperan kuoro esittivät Jean Sibeliuksen sävellyksiä, paikoin karibialaisiin rytmeihin sovitettuna. Esiintymislavalla nähtiin yhteensä noin 200 muusikkoa, joiden taituruudesta noin 3000 katsojaa pääsi nauttimaan täysin siemauksin.

Laaja medianäkyvyys vahvisti myös tulevaisuuden Team Finland -työtämme

Suomen suurlähetystö avattiin Bogotassa vuosien tauon jälkeen vuonna 2017. Edustuston toiminta on tämän jälkeen vakiintunut ja olemme onnistuneet luomaan erinomaisia verkostoja Kolumbian yritysmaailmaan, poliittisiin toimijoihin ja kulttuurialan insituutioihin. Erityisesti maassa toimivat kunniakonsulimme Barranquillassa, Cartagenassa, Medellinissä ja Calissa ovat olleet tässä työssä tärkeässä roolissa.

Tästä huolimatta suurlähettiläs Antti Kaski arvioi yllättyneensä siitä, miten ennennäkemättömän laajasti Suomi pääsi esille tämän teemaviikon kautta. Mediarummutus oli laajaa ja Kasken oma viikko kului kymmeniin haastattelupyyntöihin vastaillen, usein yhdessä suomalaisten kutsuvieraiden kanssa.

Team Finland –verkostomme onnistui toteuttamaan Universidad del Norten kanssa yhteisponnistuksena tapahtumakokonaisuuden, joka jäi varmasti osallistujien mieleen. Suomen maakuva sai Barranquillassa, mutta myös laajemmin Pohjois-Kolumbiassa, sysäyksen, joka auttaa Team Finland –työtämme myös tulevaisuudessa.

Niin suomalaisille yrityksille, akateemikoille kuin kulttuurialan toimijoillekin on hyötyä siitä, että Suomi tunnetaan ja nähdään positiivisessa valossa.

Kauppasektorilla ainutlaatuinen foorumi keräsi neljän päivän aikana noin 3200 osallistujaa monenvälisen kauppapolitiikan ytimeen, WTO:n päämajaan Geneve-järven rannalle. Vaikka sateinen sää ei suosinut, yhteensä 147 sessiota tarjosivat kiinnostavia näkökulmia kaupan roolista eri sektoreilla, ja keskustelut sekä uusien että jo tuttujen kontaktien kanssa sessioiden välillä pitivät tunnelman korkeana.

Suomesta mukana olivat ulkoministeriön edustajien lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Metsäteollisuus ry.

Koko Public Forum -ohjelma sekä nauhoitteita osasta sessioita löytyy WTO:n verkkosivuilta.

Haasteita riittää, monenvälinen yhteistyö tärkeää

Kauppa-agenda ei ole pelkkää kauppaa vaan se linkittyy monen yhteiskuntien kannalta keskeisen sektorin kehitykseen ja toimintaan. Tämä näkyi myös Public Forumin tapahtumissa, jotka käsittelivät kauppajärjestelmän ja WTO:n tulevaisuutta, monenvälistä yhteistyötä, innovaatioiden ja teknologian merkitystä, digitaalista kauppaa, ilmastokysymyksiä, ruoantuotantoa, maataloutta, terveyskysymyksiä, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten tasapuolisia taloudellisia mahdollisuuksia.

WTO:n pääjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala korosti, että ”maailma on tällä hetkellä erittäin vaikeassa tilanteessa. Edessämme on turvallisuus-, ilmasto-, energia- ja ruoanhintashokkeja.”

Hän peräänkuulutti uudenlaista ajattelua. Vaikka maailmanlaajuinen taantuma on nurkan takana, tulee pääjohtajan mukaan jo pohtia elpymistä ja sitä, miten talous palautetaan kasvu-uralle. Pääjohtajan mukaan viime kesäkuussa järjestetty 12. ministerikokous oli osoitus siitä, että monenvälinen kauppajärjestelmä on WTO:n 164 jäsenelle tärkeä. Vaikka tilanne oli haastava, jäsenmaat onnistuivat kokoontumaan saman pöydän äärelle ja saavuttamaan myös tuloksia.

Suomi nousi esille erityisesti ympäristön kannalta kestävä kehityksen osaajana

Ympäristökysymykset ovat nousseet uudella tavalla kauppapoliittiselle agendalle. Kestävän kehityksen agenda oli vahvasti läsnä myös Suomen järjestämissä tapahtumissa, joissa keskeinen teema oli kiertotalous. Keskustelun WTO:ssa todettiin olevan aivan eri tasolla kuin vielä 10 vuotta sitten.

Suomen energiasiirtymän, kiertotalouden ja kauppapolitiikan yhteyksiä käsittelevä sessio järjestettiin yhteistyössä vaikuttavan energiasiirtymän uusiutuviin energianlähteisiin tehneen Uruguayn kanssa. Suomen osalta nostettiin tavoite hiilineutraaliuudesta vuonna 2035 sekä tarve energiasiirtymän lisäksi keskittyä raaka-aineiden käyttöön ja kiertotalouteen jo suunnitteluvaiheessa. Maailman talousfoorumi WEF:n asiantuntija korosti, että osa ratkaisuista voi olla yksinkertaisia: erilaiset moottorit ja koneet käyttävät suuren osan sähköstä ja niitä pidetään usein käynnissä eri laitoksissa täydellä teholla myös silloin kuin vähempi riittäisi. (Sähköistäminen edistää ympäristötavoitteita vain, kun käytetään uusiutuvia energianlähteitä, mutta niihinkin liittyy ongelmia esimerkiksi akkujen tuotannon osalta.)

Tullien ulkopuolisten kaupan esteiden todettiin olevan merkittävä este kiertotaloudelle ja ympäristötuotteiden ja –palveluiden kaupalle. Sääntelylle on usein syynsä, mutta harmonisoinnille on tarvetta ja tätä työtä tulee tehdä niin WTO:ssa kuin muissakin relevanteissa kansainvälisissä järjestöissä.

Toinen Suomen sessio käsitteli kiertotalouden mahdollisuuksia tekstiilisektorilla. Tilaisuudessa julkaistiin Sitran tilaama uusi tutkimus aiheesta.

Keskustelussa korostettiin suunnittelun ja uusien innovaatioiden merkitystä sekä tarvetta tarkastella tuottajamaiden erilaisia lähtökohtia tarkemmin. H&M kertoi kunnianhimoisista tavoitteistaan kiertotalouden suhteen, hyvänä esimerkkinä keskustelussa mainittiin myös suomalaisyritys Infinited Fiberin kehittämä uusi kuitu.

Vietnamin suurlähettiläs korosti tekstiilisektorin merkitystä maan kehitykselle, mutta myös maan hallituksen suunnitelmista tehdä kehityksestä kestävämpää. EU:n vireillä oleva kestävän tuotepolitiikan uudistus tekee aiheesta erityisen ajankohtaisen myös suomalaisyrityksille.

Digitalisaatio ja sähköinen kauppa puhuttivat

Digitalisaatiota ja sähköistä kauppaa käsiteltiin pääasiassa käynnissä olevan sähköisen kaupan useanvälisen –prosessin sekä informaatioteknologiasopimuksen (ITA) mahdollisen uudistamisen näkökulmista. Paneelien järjestäjätahojen kirjo oli laaja, mukaan mahtui tapahtumaan luonteen mukaisesti eteenpäin katsovia näkemyksiä, mutta myös melko protektionististen toimijoiden organisoimia tapahtumia. Erityisesti sähköistä kauppaa lähestyttiin potentiaalisten haittavaikutusten tulokulmasta, tavarakaupasta kuultiin muutamia näkemyksiä, jotka jäivät hieman puutteellisiksi globaalien arvoketjujen toiminnan näkökulmasta – muistoksi jäi mm. EU:n digitalisaalista kolonialismia kuvaava muistio. Käytävillä tunnelma oli kuitenkin myönteisempi. ITA-sopimuksen päivitykseen suhtaudutaan myönteisesti ja sen katsotaan voivan puhaltaa tuulta multijärjestelmän purjeisiin. Sähköisen kaupan osalta lokalisaatiovaatimukset ja rajaan ylittävän data ovat todelliset vaikeat kysymykset, muu on helposti ratkaistavissa tai jo ratkaistu. Näistä ja muista kauppapolitiikan kannalta keskeisistä aiheista on jo vuosia käyty keskustelua myös mm. YK:n internetin hallintofoorumin puitteissa.

WTO:n uudistaminen vahvasti esillä

WTO:n 12. ministerikokouksessa kesäkuussa jäsenet sitoutuivat WTO:n kolmen funktion eli neuvottelu-, monitorointi- ja riitojenratkaisufunktioiden uudistamiseen, mukaan lukien täysin toimivan riitojenratkaisujärjestelmän palauttamiseen 2024 mennessä. Uudistamisen sisällöstä on jäsenmaiden kesken kuitenkin vielä hyvin eri näkemyksiä.

WTO:n uudistaminen oli vahvasti esillä eri näkökulmista monissa Public Forumin tapahtumissa. Pääjohtaja Ngozi noteerasikin, että tämä oli kaikkein eniten sidosryhmäosallistujien suunnalta kuulemansa prioriteetti. Pääjohtaja myös harkitsee säännöllisempien sidosryhmäkonsultaatioiden järjestämistä mm. tästä aiheesta.

Yksi kiinnostavimmista WTO:n uudistamista koskevista tapahtumista tarkasteli aihetta geopolitiikan paluun näkökulmasta. Keskustelussa tuli esillä, kuinka vahvaa WTO:ta tarvitaan entistä enemmän ja järjestöä on uudistettava pienin askelin. WTO:n uudistamisessa ei ole kyse vain institutionaalisesta uudistamisesta vaan siitä, miten WTO navigoi geopolitiikan maailmassa: myös ei-samanmielisten on oltava mukana. Isojen pelurien järjestelmien perustavanlaatuiset erot ja jännitteet tekevät uudistamisesta haastavaa. Jos WTO:n ”ruisleipätyön” mekanismia eli komiteoissa tapahtuvaa kauppahuolten käsittelyä vahvistetaan ja tehdään hyödyllisemmäksi, voi se auttaa lieventämään jännitteitä. Uusia sääntöjä voidaan luoda niillä alueilla, joilla yhteistyö on mahdollista, kuten sähköinen kauppa ja kauppa ja ympäristö/ilmasto. Toisaalta puhuttiin sen hyväksymisestä, että WTO:n uudistamisella on rajansa – minkään aiheen, kuten valtiontukien uudistamisen, ei tulisi olla kuitenkaan tabu, vaikka kyse olisikin vain luottamusta luovasta dialogista, eikä vielä sääntöjen luomisesta. Monenväliselle kauppajärjestelmälle ei ole olemassa todellista vaihtoehtoa. Eräs elinkeinoelämän edustaja painotti tilaisuudessa, että on varjeltava sitä järjestelmää mitä meillä on, tulisi olla pragmaattinen ja välttää kurkottamasta liian korkealle.

Näinköhän on? Jäin keskustelun jälkeen pohtimaan, miten puheenjohtajakauden painopisteet näkyvät arjessa? Ja mitä täällä Tšekissä vierailevat virkamiehet näkevät matkoillaan? Hypätäänpä virkamiesten kyytiin!

Energiavirkamies Elli Energinen tietää, että energiaturvallisuus on yksi Tšekin puheenjohtajakauden painopisteistä. Uusiutuvan energian käyttöä pitäisi lisätä ja riippuvuutta Venäjän kaasusta pitäisi vähentää, ja ylipäätään energian kulutusta pitäisi vähentää. Jo lentokoneesta Elli näkee, että tuulivoimaloita on täällä hyvin harvassa. Aurinkokennojakaan ei juuri näy. Hiili- ja kaasuvoimaloiden piippuja sen sijaan on tiheässä. Pari ydinvoimalaakin näkyy. Kolmannen rakentamista valmistellaan. Pienreaktorit kiinnostavat täällä erittäin paljon.

Energian säästämiseksi Tšekin elpymissuunnitelmassa on isot panostukset rakennusten energiatehokkuuteen. Elli huomaa, että lämmön talteenottoa ei juurikaan käytetä. Ilmanvaihto tapahtuu suurelta osin ikkunoita avaamalla, ja lämpö päästetään harakoille. Historiallisissa rakennuksissa ikkunatkin ovat historiallisia. Energian hinnan nousun myötä lämpöpumppujen kysyntä onkin lähtenyt hirmuiseen kasvuun. Elli miettii, mitä muita keinoja tšekkiläiset kiinteistöjen omistajat voisivat ottaa käyttöön? Tai olisiko kenties suomalaisella energiaosaamisella kysyntää?

Kauppapoliittisissa asioissa liikkeellä oleva virkamies Kauko Kauppanen huomaa matkallaan, että Tšekin talous on hyvin kansainvälistä. Moottoritiet ovat tulvillaan maahan saapuvia ja maasta lähteviä rekkoja. Tšekin viennin arvo onkin yli 70% bkt:stä, kun Suomessa viennin arvo on alle 40% bkt:stä. Tšekki on siis paljon riippuvaisempi kansainvälisestä kaupasta kuin Suomi. Viennistä noin 80% tapahtuu EU:n alueelle, joten maan kannalta onkin tärkeää, että puheenjohtajakaudella edistetään vapaakauppasopimuksia EU:n ulkopuolelle.

Tšekin viennistä noin neljännes on autoteollisuuden tuotteita. Tunnetusti ala on riippuvainen sirutuotannosta Kaukoidässä ja koronaepidemian seuraukset aiheuttavat edelleen häiriöitä autotuotantoon. Yksi puheenjohtajakauden painopiste onkin sirusäädös, jonka toivotaan lisäävän EU:n omavaraisuutta tällä sektorilla.

Digiasioissa liikkeellä oleva virkamies Tauno Tieturi kuulee paikallisilta, että verkkokauppa on Tšekeissä hyvin edistyksellistä. Täällä on asukasta kohden Euroopan eniten verkkokauppoja. Vähittäiskaupasta 14% tapahtuu verkossa, aikuisista 93% ostaa verkosta. Ruuan verkkokauppa kasvaa noin 100% vuosivauhtia, ja joka neljäs tšekki käytti ruuan verkkokauppaa jo vuonna 2019, siis ennen koronapandemiaa. Ymmärrettävää onkin, että tšekit haluavat edistää digitaalisia sisämarkkinoita.

Tehdasvierailulla Tauno näkee, että robotteja käytetään paljon. Näinhän pitääkin olla, sillä robotti –sana tulee tšekin kielestä, Tauno muistelee. Robottien lisäksi tšekkiläiset yritykset ovat ottaneet EU:n keskiarvoa enemmän käyttöön mm alustatalouden ja IoT –teknologioita. EU-agendalla digitaalisuuden laajempaa käyttöä asioita edistetään datasäädöksellä ja tekoälyasetuksella.

Kaupungilla liikkuessaan vieraileva virkamies huomaa, että ukrainalaisia autoja näkyy todella paljon. Se muistuttaa puheenjohtajakauden ensimmäisestä painopisteestä, eli Ukrainan jälleenrakentamisesta. Kun tämä päivä koittaa toivottavasti pian, niin myös Suomessa kannattaa muistaa, että täältä on toimivat yhteydet Ukrainaan ja jälleenrakentaminen tulee varmasti näkymään Tšekin taloudessa.

Vaikka puheenjohtajakauden agenda ei suoraan vaikutakaan yritysten johtamiseen, niin painopisteet ovat hyvin arkipäiväisiä ja vaikuttavat yritysten toimintaan laajasti.

Kansainvälinen kauppajärjestelmä on joutunut viimevuosien aikana erityisen koville yllättävien kriisien – kuten pandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja siitä aiheutuvan ruokakriisin – vuoksi. Myös globaalein, pitkäaikaisin ja suurin ihmiseloa uhkaava ympäristöllisen kestävyyden kriisi on löytänyt tiensä Maailman kauppajärjestö WTO:n agendalle.

Toisin kuin kriisien kohdalla yleensä, ilmasto- ja ympäristökriisin rantautumista Genevenjärven rannalle voidaan pitää yksinomaan myönteisenä asiana. Planetaaristen kriisien – ilmastonmuutoksen, saastumisen, luontokadon – ratkaisemiseen nimittäin tarvitaan kipeästi myös kauppapolitiikkaa ja kaupan sääntöjä.

Vastuu ilmastokriisin ratkaisemisesta on kaikilla

WTO:n mandaattiin kuuluu kestävä kehitys ja ympäristön suojelu, mutta vuonna 2016 keskeytyneiden useanvälisten ympäristötuoteneuvotteluiden (Environmental Goods Agreement, EGA) jälkeen elettiin hetken aikaa hiljaiseloa. Viime vuosina tietoisuus kaupan roolista ympäristöllisen kestävyyden edistämiseksi on lisääntynyt ja momentum kasvanut: myös WTO:n on kannettava kortensa kekoon ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Vaikka WTO:n ministerikokousta (MC12) jouduttiin joulukuussa 2021 omikron-variantin leviämisen vuoksi lykkäämään, julkistettiin tuolloin kolme erillistä kauppaan ja kestävyyteen keskittyvää ministerijulistusta ja työ näiden useanvälisten aloitteiden saralla on käynnistynyt. Vihdoin kesäkuussa järjestetyssä kokouksessa näkyikin vahva kestävyyspainotus: Kokouksessa saatiin aikaan ensimmäinen kestävyyteen suoraan liittyvä WTO-sopimus kalastustukien uudistamisesta ja haitallisten tukien kiellosta, loppuasiakirjassa tunnustetaan ympäristöhaasteet, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, ja joukko ministereitä sopi kauppaministereiden ilmastokoalition perustamisesta.

Merkittävä joukko WTO:n jäseniä, niin kehitys- kuin kehittyneitä maita, on ymmärtänyt ympäristöllisen kestävyyden uhkien taklaamisen kiireellisyyden. Tämä vahvistaa WTO:n merkitystä ja relevanssia ja kertoo jäsenten halusta työskennellä yhdessä yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi myös kaupan keinoin. Kauppapoliittisessa strategiassaan EU onkin määritellyt kestävän kehityksen yhdeksi WTO:n uudistamisen keskeisimmistä yhteisistä nimittäjistä.

Suomen tavoitteena edistää kiertotaloussiirtymää

Keskusteluja käydään tällä hetkellä kiertotaloudesta, ilmasto- ja ympäristötuotteista ja –palveluista, valtiontukien kestävyydestä (erit. fossiilisten polttoaineiden tukien uudistaminen), kauppaan liittyvistä ilmastotoimista sekä kaupan roolista muovisaasteongelman ratkaisemisessa. Ratkaisuja olisi tarjolla siltoja rakentamalla, siiloja purkamalla ja lopulta kaupan sääntöjä uudistamalla. Tämä on ollut Suomen pitkäjänteisen työn tavoite. Suomi onkin aktiivisesti edistänyt ympäristöllistä kestävyyttä koskevaa työtä WTO:ssa ja tuonut kiertotalouden keskeiseksi osaksi ympäristöllisesti kestävästä kauppapolitiikasta käytävää keskustelua. Kansainvälinen yhteistyö, ml. WTO:ssa, täydentää keskeisellä tavalla kansallisia ja alueellisia kiertotaloustoimia. Kaupan ja kaupan sääntöjen myötävaikutuksella voidaan edistää globaalia kiertotaloussiirtymää.

Suomen panos, kuten lukuisat tapahtumat kaupasta ja kiertotaloudesta sekä koronapandemian jälkeisestä kestävästä elvytyksestä, on kirittänyt työtä WTO:ssa. Kun kaupan keinoin vauhditetaan reilua ja inklusiivista vihreää siirtymää, edistetään samalla kysyntää ilmasto- ja ympäristöteknologioiden kärkimaana pidetyn Suomen osaamiselle, tuotteille ja palveluille. Näin suomalaisten yritysten kaupallisia mahdollisuuksia voidaan parantaa kaupan esteitä purkamalla, kauppaa helpottamalla ja siirtymää tukevia edellytyksiä ja olosuhteita parantamalla. Samalla tehdään hyvää maapallolle.

Euroopan unioni on neuvotellut kestävään kehitykseen liittyviä sitoumuksia kauppasopimuksiinsa reilun kymmenen vuoden ajan, esimerkiksi työelämänoikeuksiin ja ympäristönsuojeluun liittyen. Kirjaukset ovat kuitenkin herättäneet kritiikkiä, koska ne on koettu heikoiksi ja epämääräisiksi. Epämääräisyyden vuoksi kirjauksia on vaikeaa viedä riitojen ratkaisuun. Lisäksi osa sidosryhmistä ja myös jäsenvaltioista haluaisi liittää kirjauksiin sanktioinnin mahdollisuuden.

Kauppasopimusten sanktioinnilla tarkoitetaan sitä, että kauppakumppanit voivat hakea kompensaatiota mitattavissa olevasta taloudellisesta haitasta, joka on aiheutunut siitä, ettei toinen kumppani ole noudattanut sopimuksen velvoitteita. Suomi on suhtautunut tähän asti epäilevästi kestävään kehitykseen liittyviin sanktioihin ja painottanut niiden sijaan yhteistyöhön ja vuoropuheluun perustuvaa sopimista. Suomen näkemys on ollut, ettei valtioita voida pakottaa muuttamaan kestävyyteen liittyvää käyttäytymistään kauppasopimusten sanktioiden kautta.

Kauppasopimusten kirjauksia koskevan keskustelun ohella on kuitenkin käynnissä myös merkittävä lainsäädäntöympäristön muutos. Euroopan unioni on julkaissut viime vuosina lukuisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla se pyrkii vaikuttamaan yritysten vastuulliseen toimintaan myös unionin ulkopuolella ja arvoketjuissa.

Yritystoimintaan liittyvät lainsäädäntöehdotukset koskevat vastuullisuusraportointia, kestävää rahoitusta, konfliktimineraalien maahantuontia, metsäkadon torjuntaa, hiilirajamekanismia, akkujen kestävää tuotantoa sekä yritysten asianmukaisen huolellisuuden mukaista toimintaa. Lisäksi on tulossa lainsäädäntöehdotus pakkotyöllä tuotettuihin tuotteisiin liittyen. Monien mielestä vaikuttaa oudolta, että Euroopan unioni vaatii EU:ssa toimivilta yrityksiltä paljon, muttei samaan aikaan käyttäisi omaa taloudellista vaikutusvaltaansa siihen, että kauppakumppanivaltiot huolehtisivat samoista asioista omassa maassaan.

Odotamme mielenkiinnolla, minkälaisin tavoin komissio pyrkii jatkossa parantamaan kauppasopimusten vaikutuksia kestävään kehitykseen. Poliittisesti kuumin peruna ovat sanktiot, mutta myös yhteistyön ja vuoropuhelun vahvistaminen tulee olemaan keskeistä jatkossakin.

Lisätietoja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevasta arvionnista Euroopan komission verkkosivuilta.

Ehdotuksen ymmärtäminen oli kokeneemmallekin virkamiehelle jonkin sortin haaste. Selvää oli, että hiili-intensiiviset tuontituotteet tulevat kallistumaan. Tällä hetkellä hiilirajamekanismista on saavutettu yleisnäkemys neuvostossa, mutta siihen liittyvät vaikeat kysymykset on siirretty ratkottavaksi EU:n päästökauppajärjestelmädirektiivin uudistusta koskeviin neuvotteluihin sekä viime kädessä kolmikantaneuvotteluihin parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken.

Yksi haasteellisimmista kysymyksistä liittyy päästökauppajärjestelmän ilmaisjaon alasajosta aiheutuvaan viennin kielteisten kilpailukykyvaikutusten hallintaan. Ratkaisuksi on vaadittu vientihyvitystä, mutta tarjolla on ollut vain siirtymäkaudella pelaaminen tai innovaatiorahaston hyödyntäminen. Vientikilpailukyvyn puolustaminen ympäristötavoitteiden kustannuksella heikentäisi EU:n kykyä puolustaa mekanismia WTO:ssa. Tilannetta toki mutkistaa se, että hiilirajamekanismiin kytkettyjä vaikeita kysymyksiä on siirretty käsiteltäväksi osaksi EU:n päästökauppajärjestelmän uudistusta, jolloin myös se saattaisi joutua WTO:ssa kyseenalaiseen valoon.

Hiilirajamekanismi on siis ilmasto- ja ympäristöpolitiikan työkalu, jolla on vahva kauppa- ja ulkopoliittinen ulottuvuus. Tosiasiallisesti se pyrkii paikkaamaan ilmaisjaon alasajosta johtuvaa sisämarkkinoilla syntyvää kilpailukykyhaittaa. Ei ehkä täydellisesti, mutta onko se parempi kuin ei mitään? Ympäristötavoitteista kiinni pitäminen on välttämätöntä, mutta se ei tarjoile ratkaisua vientikilpailukyvyn kompensointiin ja jossain vaiheessa se on hyväksyttävä. Vähäpäästöinen tuotanto on nähtävä kilpailuvalttina ja monenkeskisen kauppajärjestelmän sääntöjen kunnioittaminen yritysten toimintaympäristöä vakauttavana tekijänä.

Kesäkuussa 2022 yritetään uudelleen. Tällä kertaa musta joutsen saapui jo aiemmin, helmikuun 24. päivä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti WTO:n agendaa, samoin kävi muissakin monenvälisissä järjestöissä.

Kyseessä on ensimmäinen kerta WTO:n historiassa, kun yksi jäsen on hyökännyt toiseen jäsenmaahan laajamittaisella sotilaallisella tavalla. Sodalla on merkittäviä vaikutuksia kansainväliseen kauppaan, toimitusketjuihin ja hintoihin. Sota on ylipäänsä isku monenvälistä sääntöpohjaista järjestelmää kohtaan, jota WTO edustaa. WTO, jota on totuttu pitämään teknisenä järjestönä, ei voi pysytellä ulkopuolella.

Edellisen kokouksen tuloksiin vuonna 2017 Buenos Airesissa oltiin pettyneitä. Nyt rima on matalammalla: kokouksen järjestäminen ylipäänsä ja niin, ettei vaikea kansainvälispoliittinen tilanne johtaisi sen täydelliseen epäonnistumiseen, olisi järjestelmän kannalta jo onnistuminen. Mitkä tahansa varsinaiset tulokset olisivat saavutus.

Kunnianhimoakin on. Monet, etunenässä järjestön nigerialainen pääjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala ja järjestelmän tukipilari EU, haluaisivat kokouksesta lisäksi rajallisen määrän realistisia lopputulemia. Tämä tarkoittaa sopimuksia pitkään neuvotelluissa asioissa kuten SDG-mandaattiin perustuvat kalastustukien reformineuvottelut ja maatalouden työohjelma, ministerijulistukset WTO-jäsenten toimista ruokaturvakriisissä ja kaupan pitämiseksi avoimena ja läpinäkyvänä pandemiassa, sekä sähköisen kaupan tullimoratorion jatkaminen. Ideaalitilanteessa, ja seuraavaa ministerikokousta silmällä pitäen, päästäisiin sopuun työn käynnistämisestä WTO:n uudistamisesta, ns. reformista.

Ministerikokouksen tuloksia on jo saavutettu useanvälisesti, neuvottelut palveluiden kotimaisesta sääntelystä saatiin päätökseen loppuvuodesta, ja kaupan ja ympäristön saralla annettujen ministerijulistusten myötä käynnissä on kolme useanvälistä aloitetta: strukturoidut keskustelut kaupasta ja ympäristöllisestä kestävyydestä, kaupan rooli muovisaasteongelman ratkaisemiseksi sekä fossiilisten polttoaineiden tukien reformi. Myös sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten taloudellisen voimaantumisen edistämiseksi kaupan keinoin on saatu aikaiseksi ministerijulistus 121 jäsenmaan toimesta.

Monenvälisten prosessien loppuun saattaminen vaatisi konsensusta, poliittisesti jakavista kysymyksistä puhumattakaan. Venäjä syyttää ruokaturvakriisistä pakotteita ja on saanut narratiivilleen jonkin verran ymmärrystä kehitysmaiden keskuudessa. Toisaalta Ukraina haluaa, että Venäjän hyökkäys tunnustetaan ruokaturvakriisin juurisyyksi ja viljojen viennin esteisiin kuten satamien blokkaamiseen puututaan. Jää nähtäväksi, onnistutaanko poliittisiin kysymyksiin löytämään ratkaisua.

WTO:n kriisistä on puhuttu vuosia ja monet jakolinjat ovat olleet olemassa jo WTO:n perustamisesta, vuodesta 1995 lähtien. Harvemmin puhutaan siitä, kuinka järjestelmä toimii: yli 95 prosenttia maailmankaupasta on WTO:n sääntöjen piirissä, sopimusten toimeenpanoa valvotaan ja kauppahuolia käsitellään toimielimissä, valtaosassa ilman turvautumista riitojenratkaisuun. Riitojenratkaisu, halvaantunutta valituselintä lukuun ottamatta, toimii normaalisti konsultaatio- ja paneelivaiheineen, ja sitä käytetään. Tämä ”ruisleipä” on kansainvälisen kaupan perusta. Se vie WTO:n sihteeristön ja jäsenmaiden resursseja, mutta jää neuvottelufunktion ja sen epäonnistumisen varjoon.

WTO-jäseneksi vuonna 2012 liittyneen Venäjän hyökkäys Ukrainaan haastaa pitkään vallalla olleen uskomuksen, että kauppa ja taloudellinen integraatio luovat rauhaa. Kuten pandemia, myös Ukrainan sota on johtanut omien intressien edistämiseen muiden kustannuksella esimerkiksi vientirajoituksin.

Paras ratkaisu niin rokotteiden kuin ruuankin saatavuuteen on kaupan pitäminen avoimena ja läpinäkyvänä, ei rajojen sulkeminen. Yksikään maa, suurimmatkaan, ei pysty vastaamaan tarpeisiinsa yksin. Yhä keskeisempi nouseva teema WTO:ssa on Suomen vahvasti edistämä ympäristöllinen kestävyys, eli kaupan ja kaupan sääntöjen rooli niin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kuin kiertotaloussiirtymän tukemisessa. Ministerikokouksen lopputulemiin kuuluvien kolmen julistuksen toimeenpano on käynnissä ja katse jo seuraavan ministerikokouksen tavoitteissa.

Globaalien haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan monenvälistä yhteistyötä ja kaupalla on keskeinen rooli. Säännöt luovat ennakoitavuutta ja erimielisyyksiä on parempi ratkaista järjestelmän sisällä kuin sen ulkopuolella. Nyt on entistä suurempi tarve investoida WTO:hon ja tehdä työtä sen eteen, että kansainvälisen kaupan pohjana toimiva järjestelmä pystyy vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.