Genevessä edistetään globaalia kokonaisturvallisuutta

1

Geneven YK- ja muu kansainvälinen toiminta voi ensi silmäyksellä vaikuttaa asioiden kirjon vuoksi ja varsinkin numeroina läkähdyttävältä ja loputtomalta eri siilojen sekamelskalta, josta on vaikea saada kokonaiskuvaa. Kun ottaa askeleen taaksepäin ja katselee yleisemmältä tasolta kokonaisuutta, kuva kirkastuu. Lähes kaikki keskeiset ihmisten perusoikeuksien, yritystoiminnan ennakoitavuuden sekä muut yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat täällä esillä päivittäin. Kuten Geneven YK-toimisto on kiteyttänyt, työskentelemme täällä rauhan, oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta. Täällä edistetään globaalia kokonaisturvallisuutta.

YK:n Palais des Nations Genevessä. Kuva: UN Photo
YK:n Palais des Nations Genevessä. Kuva: UN Photo

Geneve on YK:n kakkospääkaupunki New Yorkin jälkeen. Genevessä toimii noin 30 YK:n erityisjärjestöä tai toimistoa. Yhteensä 173 YK:n 193 jäsenvaltiosta on edustettuina Genevessä. Lisäksi kaupungissa on usean muun, YK-perheeseen kuulumattomien kansainvälisen järjestön päämajat. Kansalaisjärjestöjä Genevessä toimii yli 250. Kaupungissa työskentelee päivittäin noin 30 000 kansainvälistä virkamiestä tai työntekijää. Kansalaisjärjestöissä työskentelee yli 4000 ihmistä.

Genevessä työskennellään turvallisemman maailman puolesta

Genevessä tehdään kansainvälistä yhteistyötä ihmisoikeuksien, humanitaarisen avun ja oikeuden, terveyden, työelämän yhteisten sääntöjen edistämiseksi, kaupan ja kehityksen tukemiseksi sekä neuvotellaan globaalista sääntelystä maailmankaupalle sekä immateriaalioikeuksien suojaamiseksi. Geneve on myös kansainvälinen katastrofien ennaltaehkäisy-  ja varautumisyhteistyön keskus, ja ympäristö- ja ilmastoneuvotteluita tukee muun muassa kansainvälinen ilmatieteen alan yhteistyö. Globaalia turvallisuutta edistetään myös asevalvontaan ja aseidenriisuntaan liittyvällä yhteistyöllä.

Viimeisen vuoden aikana ebola-epidemia sekä lukuisat konfliktit, humanitaarinen hätä ja ihmisoikeusloukkaukset ovat näkyneet vahvasti työssämme. Kansainvälinen toiminta ebolan taltuttamiseksi on tapahtunut Maailman terveysjärjestön WHO:n johdolla. Euroopan unioni ja yksittäiset EU-maat, Suomi muiden mukana, ovat tukeneet merkittävästi tätä työtä joko rahallisesti tai materiaalitoimituksina. EU:n yhteenlaskettu kokonaispanos ebolakriisiin nousee 1,8 miljardiin euroon.

WHO on saanut osakseen paljon kritiikkiä ebola-toimiensa hitaudesta. Työ järjestön toimintatapojen muuttamiseksi on jo alkanut, jotta WHO voisi jatkossa paremmin hoitaa uhkaavia terveyskriisejä.

Enemmän vakavia kriisejä kuin koskaan

YK:n perustamisen jälkeen, eli viimeisten 70 vuoden aikana, maailmassa ei ole ollut samanaikaisesti yhtä monta korkeimpaan luokkaan sijoittuvaa humanitaarista hätätilannetta kuin nyt. Tällä tarkoitetaan tilanteita, jotka äärimmäisellä tavalla aiheuttavat inhimillistä hätää ja kärsimystä sekä uhkaavat ihmisten henkeä tai ihmisarvoa. Neljä korkeimpaan luokkaan luokiteltua humanitaarista hätätilannetta ovat Syyriassa, Irakissa, Jemenissä ja Etelä-Sudanissa. Syyt ovat sodassa ja konflikteissa, joita osapuolet tai kansainvälinen yhteisö ei ole pystynyt ratkaisemaan. Niiden ohella kansainvälisen yhteisön on vastattava moniin luonnonkatastrofien aiheuttamiin humanitaarisiin hätätilainteisiin.

Geneveä kutsutaan usein maailman humanitaarisen yhteistyön pääkaupungiksi. Nimitys on sinänsä harhaanjohtava, koska pääosa todellisesta työstä tehdään siellä, missä ihmiset ovat avun tarpeessa. Kansainvälinen yhteistyö kuitenkin tapahtuu pitkälti täällä, ja monet YK:n alaiset humanitaariset järjestöt ja toimijat, kuten YK:n pakolaisasioiden pääkomissaari UNHCR ja hänen toimistonsa, ovat sijoittuneet Geneveen. Lisäksi Genevessä toimivat myös itsenäiset ja YK:sta irralliset Kansainvälinen Punainen Risti ja Maailman siirtolaisjärjestö, IOM.

Humanitaarisista kriiseistä kärsi viime vuonna 107 miljoonaa ihmistä, mikä on 11 miljoona ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna.  Kriisit ovat johtaneet laajamittaiseen ihmisten pakkomuuttoon, erityisesti Lähi-idässä. Vaikka moni on jäänyt naapurimaihin, myös Eurooppaan suuntaa runsaasti pakolaisia.

Ensimmäistä kertaa YK:n historiassa pakolaisten ja sisäisesti siirtymään joutuneiden määrä on suurempi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vuoden 2014 lopussa maailmassa oli 59,5 miljoonaa pakolaista tai oman maansa sisällä siirtymään joutunutta. Lukumäärä on 8,3 miljoonaa ihmistä enemmän kuin vuonna 2013. Pakolaisten määrä ei ole koskaan kasvanut näin paljon yhden vuoden aikana. Tilanne on hälyttävä. Pakolaisasioiden pääkomissaari Antonio Guterresin sanoja mukaillen: ”Olemme kaikki pahassa pulassa”. Maailman suurin pakolaisten isäntämaa on tällä hetkellä Turkki. Väestömäärään suhteutettuna suurin isäntämaa on Libanon, jossa on 232 pakolaista tuhatta asukasta kohden.

Konfliktit työllistävät ihmisoikeusneuvostoa

Konfliktit ja sodat ovat nousseet myös YK:n Genevessä toimivan ihmisoikeusneuvoston asialistalle. Neuvosto on käsitellyt ihmisoikeustilannetta Syyriassa, Irakissa, Gazassa, Etelä-Sudanissa ja Ukrainassa, vain muutamia maatilanteita mainitakseni. Ihmisoikeuksia käsitellään myös monien teemojen kautta; esimerkiksi naisten oikeudet tai yleisemmin kansalais- ja poliittiset oikeudet tai taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet.

YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu Genevessä. Kuva: UN Photo
YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu Genevessä. Kuva: UN Photo

Neuvostossa on 47 jäsentä. Suomi ei ole neuvoston jäsen, vaan toimii pääsääntöisesti EU:n yhteisen toiminnan kautta sekä usein yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomelle on tärkeää syrjinnän poistaminen sekä avoimuuden ja osallisuuden lisääminen.

Yksittäisen valtion kannalta ihmisoikeusneuvoston konkreettisin toiminta liittyy jokaisen maan ihmisoikeustilanteen arviointiin. Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ja osallistuneet tähän maakohtaiseen tarkasteluun, jossa muut maat arvioivat maan ihmisoikeustilannetta ja antavat suosituksia tilanteen parantamiseksi. Suomen ihmisoikeustilanne on ollut neuvoston arvioitavana kaksi kertaa, ja Suomi on sitoutunut toimeenpanemaan saamiaan suosituksia.

Neuvottelut jatkuvat…

Asevalvonta- ja aseidenriisuntaneuvottelut edistyvät hitaasti, liian hitaasti monen mielestä. Edistystä kuitenkin tapahtuu pienin askelin eri sektoreilla. Vaikka Genevessä toimiva pysyvä aseidenriisuntakonferenssi (CD) ei ole pystynyt neuvottelemaan erimielisyyksien vuoksi yli 19 vuoteen, muussa asevalvontayhteistyössä on kuitenkin hitaasti edistytty. Eräiden tavanomaisen aseiden ja biologisten aseiden käytön kieltoja koskevia sopimuksia seurataan tarkoin, ja niiden seurantamekanismeja pyritään kehittämään. Kahden viimeisen vuoden keskustelut täysin automaattisista asejärjestelmistä (”robottiaseet”) ja niiden kieltämiseen tähtäävästä sopimuksesta ovat olleet tiiviitä. Varsinaisesti sopimuksesta ei vielä neuvotella, mutta siihen suuntaan edetään.

Geneve on maailman taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön ja neuvotteluiden keskus. Täällä sijaitsee YK:sta erillisen Maailman kauppajärjestön, WTO:n päämaja. YK:n alaisten Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn ja Kansainvälisen telekommunikaatiounionin ITU:n lisäksi Genevessä toimivat monet, osittain WTO:n ja YK:n yhdessä hallinnoimat, kauppa ja kehitys -järjestöt tai -rahastot.

Näillä eri foorumeilla käydään paraikaa neuvotteluita kaupan vapauttamisesta sekä uusista kaupan säännöistä ja pyritään edistämään kehitysmaiden integroitumista maailmantalouteen. Globaaleista kauppasäännöksistä tai henkisen omaisuuden suojasäännöistä hyötyvät kaikki valtiot, niin teollisuus- kuin kehitysmaatkin,  mutta myös konkreettisesti yritykset. Yhteiset kansainväliset säännöt ja innovaatioiden oikeutettu suoja turvaavat ennakoitavuutta. WTO-neuvotteluissa EU-jäsenvaltioita edustaa Euroopan komissio, ja Suomi turvaa etujaan EU:n sisäisissä neuvotteluissa.

…myös juhlavuonna

Vuosi 2015 tulee jatkumaan työntäyteisenä monien konfliktien ja hätätilanteiden sekä monien keskeisten YK-neuvotteluiden ja Genevessä käytävien kauppaneuvotteluiden vuoksi. Kuitenkin myös täällä – muiden YK:n päämajakaupunkien tapaan – YK:n 70-vuotisjuhlat ovat jo mielessä. Juhlallisuuksia on tarkoitus viettää näyttävästi ensi syksynä. Syksyllä tulee kuluneeksi 60 vuotta Suomen liittymisestä YK:n jäseneksi, ja Maailman kauppajärjestö WTO juhlii 20-vuotista olemassaoloaan.

Kommentit

Elise 3 vuotta sitten

Toivottavasti jokainen päivä on tulosrikas neuvotteluille! Maailman tilanne kaipaisi sitä nyt todella paljon.

Leave a Reply