Juhlahumua ilmassa

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs poikkeaa muista amerikkalaiskollegoistaan siinä, että hän toimii myös presidentin kabinetin jäsenenä. Presidentti Clinton aloitti tämän käytännön, jonka seuraajansa George W. Bush puolestaan lakkautti – ja Obama jälleen palautti. Eli kutsu presidentin kabinettiin heijastelee YK:n ulkopoliittista merkitystä kulloisellekin US-hallinnolle.  

YK-kollegastani Samantha Powerista on hyvää vauhtia tulossa julkkis myös asiantuntijapiirien ulkopuolella. New Yorker -aikakauslehti julkaisi Powerista 52-sivuisen profiilin http://www.newyorker.com/magazine/2014/12/22/land-possible , joka mielenkiintoisella tavalla valottaa Powerin vaikutusvaltaa Obaman sisäpiirissä. Ennen pitkää varmasti arvaillaan, tuleeko Power haastamaan Hillary Clintonin demokraattien presidenttiehdokkaana.

Isä-Bush toimi Yhdysvaltain YK-suurlähettiläänä 1971–73. Monessa muussakin maassa YK-diplomatia on askelma matkalla korkeampiin tehtäviin. Esimerkiksi Venäjällä, Egyptissä ja Indonesiassa ulkoministereitä on poimittu New Yorkista YK-suurlähettilään tehtävästä. Ajatus EU- tai YK-suurlähettilään roolista Suomen hallituksessa olisi mielenkiintoinen. Logistiikka tosin voisi asettaa haasteensa.

Suomi YK:ssa 60 vuotta -juhlavuoden tunnus
Suomi YK:ssa 60 vuotta -juhlavuoden tunnus

Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä kun Suomi liittyi YK:hon. Jäsenyytemme juhlavuosi toivottavasti herättää keskustelua YK:n merkityksestä Suomelle tämän päivän ulkopolitiikassamme. Onko järjestön käyttöarvo Suomelle tänään sama kuin kylmän sodan aikana, jolloin YK oli ulkopolitiikallemme keskeisin näyttämö.

Oman jäsenyytemme juhlavuotena vietetään on myös YK:n 70. syntymäpäivää. Melkoinen yhteensattuma on, että vuodelle 2015 osuvat myös EU-jäsenyytemme 20. juhlavuosi ja Helsingin ETYK-kokouksen 40-vuotispäivät.

 

Leave a Reply