Nyt, elokuussa 2022, olen tehnyt samaa myös rakkaassa Mercadonassani: ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ostoskorin hinta on noussut n. 8,5 prosenttia, ja paikallisen kuluttajajärjestö OCU:n mukaan se voi nousta vuoden aikana vielä jopa yli viidentoista prosentin. Hintojen nousu näkyy erityisesti esimerkiksi oliiviöljyssä, viljatuotteissa sekä hedelmissä ja kasviksissa, jotka kuitenkin muodostavat olennaisen osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Paikalliset kansanterveystieteilijät ovat olleet tästä jo huolissaan.

Muuttunut todellisuus iski päin kasvoja saapuessani Espanjaan toukokuussa 2022, enkä voinut olla ajattelematta nousseiden hintojen vaikutusta paikallisten elämään: espanjalaisen työssäkäyvän keskimääräinen bruttopalkka on noin 1800 euroa kuukaudessa. Tämä on myös aluekohtaista, sillä etelässä tienataan verrattain vähemmän kuin suuremmissa kaupungeissa ja pohjoisessa. Tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana palkkoja on nostettu juuri ja juuri 2,45 prosenttia – elinkustannukset ovat siis nousseet kolminkertaisesti palkkoihin verrattuna.

Asuminen on ollut Espanjassa jo pitkään kallista erityisesti Madridin ja Barcelonan seuduilla. Maa onkin muiden eteläeurooppalaisten naapuriensa tavoin tunnettu siitä, että keski-ikä kotoa pois muuttamiseen on noin 30 vuoden kieppeillä. Monesti taustalla ajatellaan olevan kulttuuriin sitoutunut perhekeskeisyys, mutta todellisuudessa kyse on taloudellisesta mahdottomuudesta. Mietinkin siis kauhulla, miten äkisti kriisiytynyt tilanne tulee vaikeuttamaan monien espanjalaisten toimeentuloa ja arjessa pärjäämistä entisestään.

Hallitus apuun

Euroopan vallitsevat olosuhteet ovatkin johtaneet myös Espanjan laatimaan toimenpiteitä niin energia- kuin talouskriisin selättämiseksi, tai vähintään siitä selviämiseksi kunnialla. Pedro Sánchezin vasemmistohallitus esitti kesällä 2022 moninaisen listan toimenpiteistä, joilla pyritään tukemaan kansalaisia energia- ja talouskriisin kiemuroissa. Osa toimenpiteistä otettiin käyttöön heti, toiset taas on ajastettu astumaan voimaan syyskuun alusta.

Ehkä eniten keskustelua aiheuttanut seikka on koskenut maan energiansäästöohjelmaa, jossa muun muassa kielletään julkisten tilojen jäähdyttäminen alle 27 asteen. Kylmempinä kuukausina vastaavien tilojen lämmitys puolestaan ei saa ylittää 19 astetta. Espanjaa on vaivannut kesän 2022 ajan useiden viikkojen tukahduttavat helleaallot, jotka ovat ajaneet ihmiset käyttämään ilmastointia entistä useammin ja vahvemmilla tehoilla helpottamaan pitkään jatkuneita tukalia sisälämpötiloja. Erityistä hilpeyttä on aiheuttanut itse pääministeri Sánchezin kehotus valkokaulustyöntekijöille jättää kravatit kotiin, jotta matalampi ilmastointi ei tuntuisi niin epämukavalta – kaikki keinot käyttöön siis.

Myös esimerkiksi itsehallintoalueita ja yrityksiä ohjeistetaan sammuttamaan rakennusten ulkovalaistukset yöksi. Madridin autonomisen itsehallintoalueen johtaja, oppositiopuolue Partido Popularin Isabel Díaz Ayuso ilmoitti vastustavansa Sánchezin esitystä. Ayuson mukaan rakennusten valaisemattomuus lisäisi turvattomuutta ihmisten keskuudessa ja vaikuttaisi negatiivisesti kaupungin vetovoimaisuuteen – ja täten myös turismiin. Muilla itsehallintoalueilla, kuten myös erinäisissä yrityksissä hotelleista vaatekauppoihin, on noudatettu rajoituksia kuuliaisesti.

Yleisesti ottaen ihmiset ovat motivoituneita osallistumaan energiatalkoisiin ja omaksumaan arkeensa kestävämpiä valintoja. Tänä vuonna aikaisin alkaneet helteet sekä poikkeuksellisen lukuisat ja mittavat metsäpalot ovat selkeästi herättäneet ihmiset ajattelemaan ilmastonmuutosta ja punnitsemaan omia toimiaan sen hidastamiseksi. Myös sähkön lyhyessä ajassa rajusti noussut hinta ajaa ihmiset priorisoimaan energiankulutustaan aivan uudella tavalla.

Ei pelkkää keppiä

Kiristystoimien lisäksi hallitus pyrkii myös auttamaan eritoten vähävaraisia selviämään kohonneiden elinkustannusten siivittämässä arjessa. Esimerkiksi lähijunaliikenteen kausiliput ovat syyskuusta lähtien ilmaisia, ja myös muun paikallisliikenteen kausiliput alenevat 50 prosenttia tietyillä Espanjan alueilla, Madridin lisäksi esimerkiksi Kataloniassa ja Baskimaassa. Tällä kannustetaan ihmisiä käyttämään julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan. Tämän lisäksi vähävaraisille kotitalouksille tarjotaan 200 euron avustusta vielä tämän vuoden aikana, ja Espanjan kansaneläkettä vastaaviin eläkkeisiin on tehty 15 prosentin korotus. Näiden toimenpiteiden on laskettu vaikuttavan jopa lähemmäs 2,8 miljoonan kotitalouteen. Myös energiakustannusten kuritusta kukkarolle pyritään hillitsemään sähkön arvonlisäveron puolittamisella kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin.

Loppujen lopuksi me kaikki tiedämme, miksi olemme tässä eskaloituneessa tilanteessa ja miksi tavanomaisesta kulutuksesta tinkiminen on välttämätöntä. Juuri siksi myös espanjalaiset laskevat ilmastointiaan solidaarisuuden eleenä niille, jotka Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan eniten kärsivät. Niin minäkin.

Janica Nurminen

Kirjoittaja on yhteiskunnallisista ilmiöistä kiinnostunut, vastavalmistunut espanjan kielen kandi Helsingin yliopistosta. Lähellä sydäntä Pohjois-Espanja, jonne tie vei lukion jälkeen neljän vuoden ajaksi. Työharjoittelu suurlähetystössä on syventänyt kiinnostusta kansainvälistä uraa kohtaan entisestään.

Lemmikit saavat omat henkilötunnukset

Espanja on tilastollisesti Euroopan kärkimaita kodittomien eläinten määrässä: arvioiden mukaan noin 300 000 lemmikkiä hylätään joka vuosi. Vaikea tilanne tekee uuden kodin löytämisestä hylätyille lemmikeille lähes mahdotonta. Tilanteen korjaamiseksi Espanjan hallitus hyväksyi 18. helmikuuta 2022 historiallisen eläinsuojelulakiehdotuksen, jossa tunnistettaisiin lemmikit tuntevina olentoina, joilla on oikeudellinen asema ja jotka kuuluvat osaksi perhettä. Oikeudellisen aseman myötä jokaisella lemmikillä tulisi olla yksilöivä tunnus ja -asiakirja, josta käy ilmi lemmikin nimi sekä sen rokotus- ja hoitohistoria.

Uuden lain myötä ei tarvitsisi lukea enää kauhutarinoita kodeista, joista on löytynyt kymmenittäin huonovointisia lemmikkejä: yhdelle omistajalle sallittaisiin laissa enintään viisi lemmikkiä. Taloudellisen ahdingon ja ulosmittauksen yhteydessä eläimiä ei ulosmitattaisi muun omaisuuden tavoin kuten tähän asti, ja avioerotilanteissa lemmikkien hoitovelvollisuus sekä ylläpitokustannukset voitaisiin jakaa osapuolten kesken.

Lisää turvaa eläimille

Tähän saakka koiran tai kissan on voinut ostaa Espanjassa lemmikkieläinkaupoista, eikä lemmikin ostoon tai myyntiin ole liittynyt erityisiä vaatimuksia. Uuden eläinsuojelulain astuessa voimaan rajautuisi eläinten myyntioikeus ainoastaan rekisteröidyille kasvattajille. Lain rikkojaa voisi uhata jopa 600 000 euron sakot. Yksityishenkilöiden välillä lemmikki voitaisiin ainoastaan adoptoida toiselle omistajalle, mutta lemmikistä luopuva ei saisi saavuttaa siitä taloudellista hyötyä. Adoptiosta olisi aina oltava kirjallinen sopimus. Lemmikeillä tienaaminen vaikeutuu, kun niiden käyttö kulkueissa, paraateissa ja muissa esityksissä kielletään. Kukkotappelut, minkkien tarhaus sekä villieläinten käyttö sirkuksessa olisivat kiellettyjä.

Näiden lisäksi kodittomien eläinten hillitsemättömän lisääntymisen ehkäisemiseksi lakiehdotuksessa esitetään kodin ulkopuolella liikkuvien eläinten sterilisointia sekä pakkosterilisaatiota samassa taloudessa asuville, eri sukupuolta oleville lemmikeille. Hylätyt eläimet tulisi palauttaa aina ensisijaisesti lemmikin omistajalle, eikä niitä lopetettaisi kuin ainoastaan eläinlääkärin arvion perusteella. Omistajan kaltoin kohtelema eläin olisi luovutettava viranomaisille.

Lemmikin omistajaksi verkkokurssilla

Lakiehdotus esittää eläimiin kohdistetun väkivallan tuomioiden kiristämistä. Eläimen kuolemaan johtavasta kaltoinkohtelusta voitaisiin määrätä jopa 2 vuotta vankeutta, ja muiden kaltoinkohtelutapausten maksimivankeusaika olisi jopa 18 kuukautta. Kuristuspantojen ja muiden vastaavien kuritusvälineiden käyttö kiellettäisiin. Myös eläinten jättäminen yksin pitkäksi aikaa olisi kielletty: lemmikin saisi jättää yksin korkeintaan vain laissa rajatuksi ajaksi. Esimerkiksi koirien kohdalla maksimiaika olisi vuorokausi.

Espanjan eläinsuojelulakiehdotuksessa on huomioitu lemmikkiä harkitsevien vastuu ottaa selvää hankinnan mukanaan tuomista vastuista. Jokaisen lemmikin hankintaa harkitsevan olisi lakiehdotuksen myötä suoritettava lemmikinpito-verkkokurssi, millä saataisiin ehkä muutamat lemmikkiä hankkivat punnitsemaan omaa aikaansa ja resurssejaan uudelleen.

Vastaava verkkokurssi voisi toimia myös Suomessa. Erityisesti pandemia-aikana olen törmännyt tuttuihin, jotka ovat päähänpistosta hankkineet itselleen ”koronakoiran tai -kissan” ajattelematta kuitenkaan lemmikin kohtaloa sitten, kun paluu toimistoille ja ”normaalielämään” alkaa.

Suomeen uusi eläintensuojelulaki lähivuosina?

Kuten Espanjassa, myös Suomessa hylätään kymmeniä tuhansia lemmikkejä vuosittain. Suomen eläintensuojelujärjestö (SEY) mukaan Suomessa hylätään erityisesti kissoja, ja ongelmana ovat myös villiintyneet kissapopulaatiot. Kodittomien eläinten suojaksi ei tosin ole näköpiirissä yhtä radikaaleja muutoksia kuin Espanjassa. Suomen nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996. Siinä ei tunnisteta lemmikkien oikeudellista asemaa, eikä vastaavanlaista, Espanjan lakiuudistuksessa esitettyä lemmikkien oikeudellisen aseman muutosta ole tällä hetkellä suunnitteilla. 26 vuotta sitten voimaan tullut laki sallii muun muassa eläinten käyttämisen sirkuksissa ja turkistarhauksissa aluehallintoviraston luvalla.

Vaikka uutta eläinsuojelulakia on valmistelu Suomessa jo vuodesta 2010, eduskunnan hyväksyntää sille ei ole vielä haettu. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan suunnitelluilla lakimuutoksilla edistettäisiin eläinten hyvinvointia ja kunnioitusta. Laissa huomioitaisiin lajikohtaisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen, eläimille tehtävien toimenpiteiden aikainen kivunlievitys sekä valvonnan tehostaminen. Lisäksi uusi eläinsuojelulaki pyrkisi puuttumaan kiihtyneeseen pentutehtailuun, joka korostui erityisesti koronapandemian alkuaikojen tuoman lemmikkieläinbuumin aikana. Tavoitellessaan taloudellista etua pentutehtailijat eivät ainoastaan jätä huomioitta eläinten hyvinvointia, vaan saattavat vaarantaa myös muiden eläinten sekä ihmisten terveyden. Jotta pentutehtailu ja lemmikkieläinten huono kohtelu saataisiin kitkettyä Suomesta, voisi olla vaihtoehtona harkita Espanjan tavoin jämäkämpää otetta eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Elli Kauppinen

Kirjoittaja on gradua vaille valmis kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija Turun yliopistosta. Kiinnostus espanjan kieleen alkoi Serranon perhe –televisiosarjaa katsellessa, mutta sittemmin Elli on opiskellut espanjaa niin kansalaisopistossa, yliopistossa kuin lukiovaihdossa Chilessä. Tulevaisuuden haaveena on työ kansainvälisten suhteiden parissa, ja harjoittelu Suomen suurlähetystössä Madridissa on vahvistanut haavetta entisestään.

Cádiz näyttää hauskalta kartalla. Se sijaitsee kapealla niemellä, jota kirkkaansininen Atlantin valtameri ympäröi joka suunnasta. Kaupungin vanha osa niemen loppupäässä on hyvin tiivis ja sen kävelee päästä päähän parissa kymmenessä minuutissa. Syvennyn blogikirjoituksessani tähän suomalaisille hieman tuntemattomampaan kaupunkiin ja tutustun sen pitkään historiaan.

Muinainen kaupunki

Cádiz (foinikialaisille Gadir, roomalaisille Gades) on muinainen kaupunki. Noin 3000 vuotta sitten nykyisen Lähi-Idän alueelta peräisin olevat foinikialaiset perustivat Gadir-nimisen kaupungin nykyisen Cádizin alueelle. Kaupungista löytyvät museo ja arkeologiset kaivaukset, jotka tarjoavat lisätietoa Cádizin varhaishistoriasta. Rooman imperiumin aikaan Gades oli yksi rikkaimmista kauppasatamista sen strategisen sijainnin vuoksi. Kaupunkiin rakennettiin uusia rakennuksia, kuten amfiteatteri, joka on nykyään Cádizin suosituimpia turistikohteita.

Cádiz on näytellyt tärkeää roolia myös nykyisen Espanjan valtion historiassa. Kristoffer Kolumbus lähti 1400-luvun lopulla toiselle Amerikan-löytöretkelleen Cádizista, joka oli tärkeä satamakaupunki. 1700-luvulla Cádiz nousi päävastuuseen Amerikan siirtomaiden kaupasta, jolloin kaupunki rikastui mittavasti. Kaupungin kuuluisa katedraali rakennettiin tuolloin. Vuonna 1812 Napoleonin vallattua Espanjan Cádizissa kirjoitettiin Ranskan miehitysvaltaa uhmaava Espanjan perustuslaki.

Leuto Välimeren ilmasto

Cádiz on ilmastoltaan lämmin ja leuto. Kaupunki on yksi Euroopan aurinkoisimpia, aurinkoisia päiviä on vuodessa keskimäärin 125. Cádizissa on monia uimarantoja, joista esimerkiksi La Caleta lähellä yliopistoa on hyvin suosittu. Kävin siellä itse usein viilentymässä päivän opintojen jälkeen. Hauskana nippelitietona mainittakoon, että La Caleta esiintyy vuoden 2002 James Bond –elokuvassa Kuolema saa odottaa, kun Bond vierailee Kuubassa.

Karnevaaleilla koko maailma kylässä

Yksi Cádizin suurimpia tapahtumia on helmikuun karnevaalit, Carnaval de Cádiz. Karnevaalit ovat yksi Espanjan tunnetuimpia tapahtumia, johon tulee osallistujia ulkomailta asti. Kaksi viikkoa kestävien karnevaalien aikana Cádiz täyttyy konfetista, naamiaisasuisista juhlijoista ja erilaisista paraateista. Kaupunki on täynnä juhlinnan ääniä ja erilaisia tapahtumia. Karnevaalit saavat alkunsa vanhassa kaupungissa sijaitsevasta Teatro Fallasta, jossa erilaiset esiintyvät ryhmät kilpailevat. Tämän jälkeen ryhmät jalkautuvat Cádizin kaduille esittämään. Yksi karnevaalien tunnuspiirre on chirigota, noin kymmenen soittajan muodostama yhtye, joka esittää hilpeitä lauluja kitaroiden rumpujen ja erilaisten pillien säestyksellä.

Kaiken kaikkiaan Cádiz on kaunis ja omalaatuinen kaupunki, jonka pitkä historia, nähtävyydet, tapahtumat ja uimarannat muodostavat jokaiselle elämyksiä tarjoavan kokonaisuuden. Suosittelen Cádizia jokaiselle Andalusiaan matkaavalle.

Runo Lähde

Kirjoittaja on paljasjalkainen oululainen, joka ei halunnut juurtua kotikaupunkiinsa vaan lähti Turkuun opiskelemaan espanjaa. Valmistuttuaan hän aikoo kuitenkin palata takaisin Ouluun, pitää välivuoden ja miettiä, mitä haluaa tehdä isona.

Hetken pohdinnan jälkeen kysyin neuvoa lentokentällä työskentelevältä vartijalta, joka ohjeisti minut metrolle päin. Päästäkseni asunnolle täytyi minun vaihtaa metroa pari kertaa, koska pelkästään metrolinjoja on Madridissa yhteensä 12. Matka onnistui hyvinkin sujuvasti, kun uskalsin kysyä tuolloin vielä ontuvalla espanjan kielellä reittiohjeita muilta matkustajilta.

Julkinen liikenne soljuu Madridissa

Olen liikkunut ympäriinsä Madridissa ja sen ulkopuolella nyt reilun kahdeksan kuukauden ajan ja todennut julkisen liikenteen erittäin toimivaksi. Henkilökohtaisen matkakortin, tarjeta de transporte públicon, hinta alle 25-vuotiaille on kuukaudessa vain 20 euroa, ja eläkeläisille 6,30 euroa. 26–64-vuotiaille hinta pomppaa 54,60–131,80 euroon riippuen kortille ladattavan alueen laajuudesta. Monihenkisten perheiden jäseniä huomioidaan 20–50 % alennetuilla hinnoilla. Matkakortti käy kaikkiin alueiden (A-E2) juniin, metroihin ja busseihin.

Lähijunia lähtee eri puolilta Madridia yhdistäen lähiseudun kyliä ja kaupunkeja julkisliikenteen yhä laajenevaan verkkoon. Julkisen liikenteen toimivuus ja sen edullinen hinta tekevät siitä oivan matkustamismuodon, eikä autolle ole ollut tarvetta. Nuorison (alle 25-vuotiaat) matkakortti sisältää myös muita etuja, kuten ilmaisen pääsyn joihinkin museoihin.

Suunnitteilla olevan, enimmäkseen yksityisen sektorin rahoittaman Madrid Nuevo Norte -hankkeen on tarkoitus alkaa tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla. Yksi hankkeen keskeisimpiä osia on rakentaa Chamartínin kaupunginosaan suuri matkakeskus, joka ratkaisisi Pohjois-Madridia vaivaavan julkisliikenteen kapasiteettipulan uusilla metro-, juna-, lähijuna- ja bussiyhteyksillä.

Kimppakyydeille on kysyntää

Mobiilialustaa hyödyntäville (platform business) yrityksille, kuten kimppakyytejä välittävälle BlaBlaCar:ille, tai ympäri Madridia kaduilta ja parkkihalleista autoja vuokraavan WiBLE:n toiminnalle, on viime vuosina syntynyt suurta kysyntää Espanjassa.

Henkilökohtaisesti olen todennut molemmat konseptit toimiviksi. Esimerkiksi Málagasta Madridiin lomalta palatessani tulin tällaisella kimppakyydillä. Matkan hinnaksi tuli noin 20 euroa – helposti alle junalipun verran. Toisena esimerkkinä kimppakyytien toimivuudesta toimii kerta, jolloin vuokrasimme kaveriporukan kesken henkilöauton vuorokaudeksi käydäksemme vierailulla Valenciassa. Auton vuokra- ja polttoainekulut tuolle noin 800 kilometrin reissulle tulivat maksamaan vain 35 euroa henkilöä kohden.

Europa Pressin verkkosivuilla syyskuussa 2020 julkaistussa artikkelissa käsitellään espanjalaisten autoiluun liittyviä mielipiteitä. Europcar Mobility Group España:n järjestämän tutkimuksen mukaan kyselyyn vastanneista 18–34-vuotiaista nuorista 68 % luopuisi mieluummin autostaan kuin puhelimestaan. 94,3 % kaikista kyselyyn osallistuneista autoilijoista kertoo ajavansa diesel- tai bensa-autolla, koska ongelmana monelle ovat sähköautojen hinnat ja epävarmuus latauspaikkojen riittävyydestä.

Kyselyssä tuli myös ilmi, että jopa seitsemän kymmenestä espanjalaisesta olisi valmis tulevaisuudessa vaihtamaan omistusauton jaettuun autoon vähentääkseen saastuttamista. Muun muassa tilausmaksuun perustuvaa käyttöautoa, vuokra-autoa ja muiden kanssa jaettua autoa pidettiin houkuttelevina vaihtoehtoina.

Espanja tukee sähköautoilijoita

Espanjassa aiotaan panostaa sähköautojen latausverkkoinfrastruktuurin kasvattamiseen ja sähköauton ostajien rahalliseen tukemiseen.

La Vanguardia -lehdessä heinäkuussa julkaistussa artikkelissa käsitellään sähköautoilun tulevaisuuden näkymiä. Päästäkseen Euroopan komission laatimiin tavoitteisiin ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä tulisi Espanjan sähköistää ainakin viisi miljoonaa ajoneuvoa. Tuo määrä sähköautoja vaatisi latauspisteiden määrän kolmikymmenkertaistamista nykyisestä määrästä alle kymmenen vuoden sisällä. Euroopan komissio ehdottaa latauspisteiden rakentamista 60 kilometrin välein keskeisimmillä reiteillä. Tällä hetkellä 70 % sähköajoneuvojen latauspaikoista Euroopan unionin sisällä sijaitsee Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa.

Saman lehden toisessa artikkelissa avataan Espanjan kahden vuoden aikajänteellä toteutettavaa Plan Moves III -ohjelmaa sähköautoon vaihtamisen rahallisista kannustimista. Hallituksen hyväksymän 400 miljoonan euron suuruisen satsauksen on tarkoitus avustaa kaikkia sähköauton ostavia. Jos sähköauton ostaja lisäksi vie romuttamolle vähintään seitsemän vuotta vanhan autonsa, on ostaja oikeutettu suurempaan avustukseen: artikkelin mukaan sähköhenkilöauton ostaja, joka romuttaa samalla vanhan autonsa, voi saada jopa 7 000 euron tukirahan. Latauspisteen rakentavalle, ei yritystoimintaa harjoittavalle toimijalle, korvataan latauspisteen rakentamisen kuluista 70 %. Myös esimerkiksi ladattavan hybridiauton ja sähkömoottoripyörän ostajille on tukirahaa jaossa.

Kevyt liikenne kaipaa kulkuväyliä

Kaupunkien keskustojen saavutettavuus pyöräilijöille ja muulle kevyelle liikenteelle on ollut myös Suomessa tapetilla viime aikoina. Tämä on johtanut joidenkin teiden ja kaupunginosien, kuten Helsingin Sörnäisten läpi kulkevan Hämeentien uudelleen suunnitteluun.

Pyöräilijöille merkatut kaistat parantavat liikenneturvallisuutta ja kannustavat osaltaan asukkaita valitsemaan tämän ympäristö- ja terveyshyödyllisen liikkumismuodon. Pyöräteiden ja kaupunkisuunnittelun suhteen Suomessa ollaan mielestäni ainakin Madridia edellä: Madridissa pyörätiet ovat harvassa, ja kaduilla näkyy vain satunnaisia polkupyöräilijöitä. Sen sijaan liikenteen seassa pujottelevat skootterit ja moottoripyörät ovat yleisiä.

Kuten Suomessa, myös Espanjassa polkupyöriä voi vuokrata käyttöön kaduilta löytyvistä pyöräparkeista. Suosio ei Madridissa kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi kovin suurta – johtuneeko tämä pyöräteiden puutteesta, sekä toisaalta julkisliikenteen toimivuudesta ja suotuisasta hintatasosta.

Molemmat maat voivat varmasti oppia toinen toisiltaan siinä, kuinka kehittää liikenteestä edelleen ympäristölle ja kukkarolle ystävällisempi mahdollisimman monelle meistä.

Tero Järvi

Kirjoittaja on luonnon rauhasta ja seikkailuista nauttiva savolaislähtöinen AMK-opiskelija, jonka kiinnostus espanjan kieleen ja kulttuuriin heräsi armeijassa opiskelupaikkaa mietiskellessä. Itseopiskeltuaan kielen alkeet ja päästyään Haaga-Heliaan opiskelemaan johdon assistenttityötä sekä kieliä tie vei Madridiin Erasmus-opiskelijavaihtoon ja työharjoitteluun suurlähetystössä.

Espanja on yksi Euroopan maista, jonka uskotaan kärsivän ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten. El País -lehden julkaisemien arvioiden mukaan Espanjassa lisääntyvät helleaallot voivat saada maan muistuttamaan ilmastoltaan Irakia tai Saudi-Arabiaa. Madridin jo nyt kuumina alkukesän päivinä ajatuskin nostattaa tuskanhien kasvoille! Vaikutukset voivat olla myös yllättävämpiä ääri-ilmiöitä, kuten todisti suuret tuhot aiheuttanut tammikuinen Filomena-lumimyrsky.

Espanja onkin viime vuosina nostanut profiiliaan ilmastotoimijana. Madrid isännöi vuoden 2019 joulukuussa COP25-ilmastokokousta sen vaihtaessa lennossa paikkaa Chilen Santiagosta ja julisti seuraavan vuoden alussa 2020 ilmastohätätilan. Vuosina 2019–2021 on julkaistu useita ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteita linjaavia asiakirjoja, joista tuorein on tänä keväänä hyväksytty laki ilmastonmuutoksesta ja energiasiirtymästä.

Pitkään odotetun ilmastolain uudet tuulet 

Espanjan ilmastolakia ehdittiin työstää yhteensä kymmenisen vuotta, ja niin poliitikot, kansalaiset kuin yrityksetkin olivat vahvasti lain tarpeellisuuden kannalla. Uusi ilmastolaki toimii yhtenä keskeisenä EU-elpymisrahoitusta ohjaavana instrumenttina Espanjassa. Espanja tähtää muun Euroopan mukana hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, mutta ilmastolain asettamaa 23 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 on moitittu alhaiseksi. Tavoitetta voidaan kuitenkin päivittää jo kolmen vuoden päästä.

Espanja edistää ilmastolain avulla muun muassa sähköautojen käyttöönottoa, junaliikennettä ja kotien kunnostamista ja rakentamista energiatehokkaammiksi.  Laki torppaa perusteettomat tuet fossiilisille polttoaineille ja uudet luvat niiden etsimiselle sekä asettaa yrityksille velvollisuuksia ilmastosuunnitelmien laatimiseksi.

Espanjan energiajärjestelmässä fossiilisilla polttoaineilla on yhä vahva roolinsa, mutta kunnianhimoinen energiauudistus ja ilmastotavoitteet muokannevat maisemaa aivan uudenlaiseksi. Kaiken lähtökohtana on tavoite toteuttaa siirtymä oikeudenmukaisesti. Pääministeri Pedro Sánchezin mukaan pandemiakriisin elvytysrahoitus tarjoaa Espanjalle ”historiallisen mahdollisuuden tehdä asiat paremmin”, ja vähähiilisen siirtymän odotetaan tuovan maahan satojatuhansia työpaikkoja. Kuten sanotaan, ei hyvän kriisin pidä koskaan antaa mennä hukkaan!

Kansalaiset ilmastopolitiikan keskiöön

Espanjassa vihreän muutoksen puolella on myös yleinen mielipide ilmastotoimien puolesta: yli 89 % kansalaisista pitää mielipidetutkimuksen mukaan ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana. Ilmastolakia valmisteltiin laajoilla kuulemisilla, ja sen myötä Espanjaan perustetaan ilmastonmuutosta käsittelevä kansalaiskokous. Esimerkkikokemuksia ilmastoa tai kestävää kehitystä käsittelevistä kansalaisraadeista espanjalaisille löytyy jo muun muassa Suomesta, Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Ranskasta. Espanjan kansalaiskokoukseen osallistuvat sata erilaisista taustoista ja mielipiteistä ammentavaa kansalaista, jotka syksystä alkaen lähettävät kerran kuussa ehdotuksensa kongressille arvioitavaksi.

Arvostetun ajatushautomon Elcano-instituutin mukaan kansalaiset ovat hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta mutta tiedostavat vain vähän omaa vastuutaan ongelman edessä. Esimerkiksi Madrid avittaa kaupunkilaisiaan kohti vihreämpää (ja terveellisempää!) urbaania elämää korvaamalla jopa puolet hinnasta uuden sähköpyörän, -potkulaudan tai -skootterin ostajalle. Ilmastolain mukaan kouluissa lisätään myös ympäristökasvatusta ja julkisilla hankinnoilla voidaan tukea vähäpäästöistä ruokavaliota. Tulevina vuosina kenties nähdään, leipovatko kansalaisten osallistaminen ja oikeanlaiset porkkanat Espanjasta ilmastoystävällisempää aina ruohonjuuriaan myöten.

Jännitys tiivistyy kohti Glasgow’ta

Koronapandemian siirrettyä YK:n ilmastokokousta vuodella on Espanja yhä viimeisin ilmastokokouksen järjestäjä. Tulevan Glascow’n COP26-kokouksen puheenjohtaja Alok Sharma vieraili toukokuussa Espanjassa jakamassa kokemuksia ja kuvasi Espanjan uuden ilmastolain olevan ”osoitus Espanjan kansainvälisestä johtajuudesta”. Tulevassa kokouksessa maiden sitoutuneisuus sovittuihin tavoitteisiin ja keskinäinen solidaarisuus punnitaan jälleen kerran, ja Espanja on painottanut tilivelvollisuusmekanismien, hiilimarkkinoiden ja kunnianhimon tärkeyttä Glasgow’n keskusteluissa.

Kun vuonna 2018 EU oli vähentänyt päästöjään jo 23 % vuoteen 1990 verrattuna, Espanjan päästöt olivat lisääntyneet 16 %. Espanja hyppää siis mukaan ilmastotoimiin takamatkalta mutta näyttää ilmastolain ja elpymisrahoituksen siivittämänä ottavan vauhtia kunnon loikkaan. Ilmastotaistelussa jokainen onnistuminen on kaikkien yhteinen, ja jäänkin mielenkiinnolla seuraamaan tulevaa. Toivottavaa on, että Espanja löytää paikkansa ilmastojohtajien kärkitiimissä.

Kira Heikelä

Kirjoittaja on valmistumisen kynnyksellä oleva kansainvälisten suhteiden opiskelija Turun yliopistosta. Tutki gradussaan ilmastorahoituksen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden suhdetta YK:n ilmastokokouksissa. Ihastunut espanjankieliseen maailmaan Madridin opiskelijavaihdossa, työharjoittelussa Chilen pikkukaupungissa ja hostelliapulaisena Kolumbian pohjoisrannikolla.

Tämä tuli myönteisesti esille myös kehitys- ja kauppaministeri Ville Skinnarin ja Espanjan digitalisaatiosta vastaavan valtiosihteerin Carme Artigasin virtuaalitapaamisessa  huhtikuussa.

Espanjan elinkeinoelämä odottaa, että Espanjan elpyminen kytketään strategisesti maan omien yritysten etuja tukevaksi niin pitkälle kuin se on mahdollista. Espanjan alkuvuodesta vain espanjan kielellä julkistamat kiinnostuksenosoituspyynnöt suunnattiin käytännössä maassa jo toimiville suuryrityksille, joilla ovat kumppaniverkostot, seikkaperäiset tiedot Espanjan tilanteesta ja myös eri alueiden olosuhteista. Kyselyjemme mukaan monet Espanjassa toimivat suomalaisyritykset ovat pitäneet alkuasetelmaa epäselvänä ja vaikeasti lähestyttävänä. Vaikka myöhemmin aukeavat viralliset kilpailutukset ovat avoimia kaikille, on hyvin mahdollista että alkuvaiheesta lähtien mukana olleet yritykset ovat vahvoilla lopullisia yrityskumppaneita valittaessa.

Espanjan tavoitteena on moninkertaistaa koronapandemian jälkeiseen elpymiseen käytettävä rahoitus siten, että jokaista EU:n elpymisvaroista investoitua julkisen rahoituksen euroa seuraisi neljän euron yksityinen investointi. Tämän johdosta Espanjan elpymisessä tullevat olemaan vahvoilla sellaiset yritykset, joilla on kyky investoida. Tällöin on mahdollista, että Espanjan yrityskentän sisältä ei löydy riittävää määrää tarkoituksenmukaisia projekteja, koska Espanjassa vain suurimmilla yrityksillä on kohtuulliset valmiudet näin suuriin panostuksiin. Yksityisten investointien turvaamiseksi Espanja onkin jo aktivoitunut etsimään kumppaneita myös kolmansista maista ja viritellyt yhteistyötä mm. Arabiemiraattien, Kuwaitin ja Saudi-Arabian kanssa.

Espanjan elpymisvaltteja ovat hyvä infrastruktuuri, ml. digitaalinen infra ja muun muassa yksityisen sektorin lähtökohtaisesti alhainen velkaantuneisuusaste ja vakaa rahoitussektori. Lisäksi kotitalouksien säästöt ovat kasvaneet, mikä luo edellytyksiä kulutuksen elpymiselle. Huomionarvoista on kiire, jolla EU-elpymisen läpivientiin suhtaudutaan Espanjassa. Espanja on jo alkuvuodesta 2021 lähtien sitonut itsensä elpymispaketin toteuttamiseen sisällyttämällä suuren summan elpymisrahaa jo tämän vuoden budjettiin. Espanja haluaa myös kansainvälisen digiveron voimaan mahdollisimman nopeasti, koska sen tuomat tuotot ovat maalle tärkeitä.

Suomalaisten yritysten kannalta ehkä paras sauma Espanjassa olisi mahdollisuus yhteistyöprojekteihin paikallisten yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa sellaisissa projekteissa, joissa suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle on kysyntää, sekä asiakassuhteiden kautta joko julkishallinnon tai yritysten kanssa. Tämän lisäksi kahdenvälisen yhteistyön kautta voitaisiin vahvistaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia Espanjan markkinoilla, myös pitkällä tähtäimellä. Suurlähetystön ja Business Finlandin taustatyö yhdessä Espanjassa toimivien suomalaisyritysten kanssa on jo pitkään kohdistunut sekä keskus- että aluehallinnon keskeisiin vaikuttajiin ja tuottanut myönteistä palautetta mm. Madridin, Valencian ja Baskimaan aluejohtajilta.

Poliittisen tason vaikuttaminen on Espanjassa edellytys menestykseen, mutta ei vielä takaa onnistumista. Elpyykö Espanja suomalaisella osaamisella riippuu lopulta yritysten omasta aktiivisuudesta ja valmiudesta osallistua täysillä tulevien kuukausien ja vuosien aikana avautuviin hankekilpailuihin. Vaikka Espanjan elpymishanke on vasta alkuvaiheessa, on jo alkukokemusten perusteella havaittavissa, että  kilpailusta on tulossa kovaa, sillä espanjalaisten yritysten ohella myös kaikki kilpailijamaamme tavoittelevat yhä kiihtyvällä tahdilla omaa osuuttaan Espanjan elpymisessä. Suomenkin tulisi lisätä panosta pärjätäkseen Espanjan kovenevassa kilpailussa.

Maakuvatyö on tärkeä osa Suomen edustustojen työtä. Sen avulla edistetään Suomen menestystä maailmalla niin poliittisesti, kaupallistaloudellisesti kuin kulttuurisesti. Suomen Madridin-suurlähetystö toteuttaa pitkäjänteistä maakuvatyötä eli vahvistaa Suomi-kuvaa Espanjassa strategisesti vaikuttamalla ja viestimällä yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa.

Medianäkyvyyden ylläpitäminen sekä mediaseuranta ovat tärkeä osa maakuva- ja vaikuttamistyötä. Vuoden 2020 uutisaiheissa Espanjassa korostuivat koronakriisi sekä suomalainen onnellisuus, kestävät ratkaisut ja luonto. Uutisoinnissa näkyi selkeä suuntaus kohti kokonaisvaltaisempaa Suomi-kuvausta: etenkin laajemmat julkaisut käsittelevät Suomea pääaiheen ohella monesta eri näkökulmasta maan arvojen, perinteiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden kautta.

Koronaosaamista ja feminismiä a la finlandesa

Suomen koronatoimet nousivat vuonna 2020 ylivoimaiseksi ykkösaiheeksi espanjalaismediassa. Suomen verrattain hyvää koronatilannetta analysoitiin moneen otteeseen naisvoittoisen hallituksen onnistumisena. Myös suomalaiset korona-ajan ratkaisut, kuten pääkaupunkiseudun ravintoloiden uudistumisideat sekä valtavaa kiinnostusta herättäneet Helsinki-Vantaan koronakoirat, nostettiin esiin. Pandemian alussa useassa eri tiedotusvälineessä kirjoitettiin myös Suomen poikkeusolojen huoltovarmuusvarastoista.

Sanna Marin on pääministeriksi valinnastaan saakka ollut espanjalaismedioissa esillä enemmän kuin kukaan muu suomalainen poliitikko tähän saakka. Marinissa henkilöityvät espanjalaisten silmissä Suomeen liitettävät ihanteet, kuten mahdollisuuksien tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja feminismi. Koronajohtamisen rinnalla pääministerimme kiinnostaa myös yksityishenkilönä, ja palstatilaa espanjalaislehdissä saivat vuonna 2020 mm. Marinin avioituminen sekä Trendi-lehden henkilökuva ja sitä sosiaalisessa mediassa seurannut #imwithsanna-liike. Yksittäisenä nostona mainittakoon, että roppakaupalla huomiota sai myös Marinin viime kesän EU:n elpymistukineuvotteluissa esittämä jämäkkä kommentti Espanjan pääministeri Pedro Sánchezille, ja edelleen sitä seurannut El Mundo -lehden paheksuntaa herättänyt otsikointi aiheesta.

Hieman negatiivissävyisemmältäkään huomiolta ei viime vuonna vältytty, joskin uutisoinnin sävy vaihteli tiedotusvälineiden oman poliittisen suuntauksen mukaan. Suomen tiukasta elpymisrahoituslinjasta uutisoitiin laajalti, ja useimmat lehdet lokeroivat Suomen osaksi ”nuukaa nelikkoa”. Ikävämmistä aiheista nousivat esille mm. Vastaamon ja eduskunnan tietomurrot.

Maailman onnellisin kansa ja kotoilun voima

Viime vuosina suomalaisten onnellisuus on herättänyt vilkasta keskustelua niin kadunmiesten keskuudessa kuin mediassa. Miksi Suomi on, nyt jo neljä kertaa peräkkäin (2018-2021), valittu YK:n raportissa maailman onnellisimmaksi maaksi? Juuri ennen koronapandemiaa teki El País, yksi Espanjan suurimmista sanomalehdistä, viikkoliitteeseensä historiallisen laajan reportaasin suomalaisesta onnellisuudesta, joka julkaistiin niin printti- kuin verkkoversionakin. Sittemmin suomalaisten onnen salaisuutta on pohdiskeltu lukemattomissa artikkeleissa ja uutisissa niin verkko- ja printtimediassa kuin iltauutisten ykkösaiheena, ja useat matka-aiheiset julkaisut ovat listanneet onnellisen Suomen ajankohtaisimpia matkakohteita.

Espanjan viime vuoden useita kuukausia kestäneiden ulkonaliikkumisrajoitusten aikana nousi suomalainen kotoilu arvoonsa jo ennestään Espanjassa tuttujen tanskalaisen hyggen ja ruotsalaisen lagomin rinnalle. Visit Finlandin suomalaisesta onnellisuudesta ammentava Rent a Finn -virtuaalikampanja sai osakseen hypetystä lifestyle-verkkojulkaisujen lisäksi mm. National Geographicin matkailuosiossa. Vinkkejä annettiin mm. pandemia-aikana kotoiluun ja hyvän olon sekä suomalaisen seesteisyyden saavuttamiseen. Myös villin luonnon tarjoama superruoka antoi potkua suomalaisen, Espanjassa vähemmän huomiota saaneen ruokakulttuurin tunnettuuteen.

Suomi teknologian ja kestävien ratkaisujen maana

Suomalainen teknologia ja innovaatiot näkyvät tasaisin väliajoin espanjalaisjulkaisuissa. 5G sekä Nokian ja Nasan yhteishanke 4G-teknologian viemisestä kuuhun kiinnostivat, ja Oura-älysormusta testattiin positiivisin tuloksin. Esillä olivat myös vihreät teemat kuten kestävä kehitys laajemmin, kiertotalous ja Helsinki Energy Challenge.

Suomalaistutkijoiden löydöt nousivat usein etenkin tieteellisten sekä terveysjulkaisujen otsikoihin, mutta esimerkiksi koronaviruksen leviämisestä aivastaessa tehty simulaatio löysi tiensä valtamedioihin asti. Yhteiskunnallisista teemoista kiinnostivat uusi perhevapaamalli ja perustulokokeilun tulokset.

Kulttuurin ja luonnon eksotiikkaa

Suomalainen taide, muotoilu ja arkkitehtuuri huomioitiin Kari Korkmanin Helsinki-kierroksella, ja urheilijoista esillä olivat ennen kaikkea suomalaiset autourheilijat. Suomalaisen saunaperinteen lisääminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon innosti mediaa kuvaamaan saunaa diplomatian välineenä. Television maailmasta mm. suomalais-espanjalaisena yhteistyönä kuvattu nordic noir -genreä edustava sarja Kosta herätti kiinnostusta.

Suomi-matkailu jatkoi suosiotaan yhtenä espanjalaismedian suosikkiaiheista: Lappi kestävän matkailun tyyssijana, Helsingin historia ja kulttuuritarjonta, Joulupukki, revontulet sekä ylipäätään Suomen luonto säilyivät kestoteemoina Espanjassa. Dos en la Carretera-matkaohjelma Rovaniemeltä Joulupukin kylästä esitettiin jouluna paraatiaikaan Telemadrid-kanavalla heti kuninkaan puheen jälkeen.

Uutisointi jatkuu myönteisenä

Vuosi 2021 on käynnistynyt Suomen medianäkyvyyden suhteen lupaavasti, ja sama myönteinen linja näyttää jatkuvan. Jo tänä vuonna paljon esillä olleista aiheista voisi nostaa Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkina, Suomen snow-how’n josta uutisoitiin Filomena-myrskyn aikaan, sekä yhä kiehtovan onnellisuusteeman. Myös ilmaston lämpenemiseen huomiota kiinnittävä Salla 2032 -kampanja on saanut osakseen erityistä kiinnostusta.

Espanjan kielen monet kasvot

Opin puhumaan espanjaa vaihto-oppilasvuoteni aikana Perussa. Muistan ne lukuiset keskustelut, joihin olisin halunnut osallistua, mutta kielenkantani eivät liikkuneet riittävän nopeasti. Tai ne vitsit, joita en lainkaan ymmärtänyt, mutta joille nauroin muiden mukana. Parhaiten mieleeni ovat kuitenkin jääneet ne paikallisten kertomat tarinat heidän elämästään, joita vihdoin eräänä päivänä aloin ymmärtää. Lähdin seikkailuun muutaman lukiokurssin sanavarastolla ja palasin kokonainen espanjankielinen maailma mukanani.

Suurin rikkaus, jonka vieraan kielen mukana saa, on avaimet toisen kulttuurin ymmärtämiseen. Uskon kielen ja kulttuurin välittömään ja rikkomattomaan yhteyteen sekä väitän, että jokainen kieli sisältää jotain sellaista, jota ei voi muilla kielillä täysin selittää. Yksi aivan yksinkertaisimmista esimerkeistä on espanjankielisten fraasien te quiero ja te amo ero, jota ei voikaan noin vain kääntää suomeksi tai englanniksi. Molemmissa kun on kyse rakastamisesta.

Kulttuurin ymmärtämisen kautta myös muita ihmisiä ymmärtää paremmin ja samalla oppii valtavasti itsestään ja identiteetistään. Toisaalta, antaa kieli myös kokonaan uuden identiteetin, toisenkielisen minän, joka kuuluu osaksi toista kulttuuria. Suomen kielen monotonisuuden vaihtuessa nousevaan ja laskevaan intohimoiseen espanjaan ei ole kumma, että oma olemuskin on jokseenkin erilainen.

Espanjan kieli yhdistää valtavan osan maailmaa ja kielen levinneisyys on mahdollistanut sen kehittymisen aina omaan ympäristöönsä sopivaksi. Suuressa osassa Espanjaa saat kuulla sihisevän z-kirjaimen ja vosotros eli te-verbimuodon, jotka ovat alueelle ominaisia. Argentiinassa sinä et ole tú, vaan vos ja verbikin taipuu eri tavalla. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, sillä kieliä kielen sisällä on useita. Kielen rikkauden vuoksi omakin espanjani on kehittynyt vuosien saatossa eri maiden aksenttien sekoitukseksi ja käyttämäni sanasto on varmasti laittoman kirjavaa.

BBC Mundon espanjalainen toimittaja kirjoittaa artikkelissaan, kuinka hän ymmärsi ensimmäistä kertaa oman kielensä todellisen rikkauden työskennellessään yhdessä erilaista espanjaa puhuvien kanssa. Kuinka jossain toisaalla sama asia ilmaistiinkin niin paljon paremmin, eikä hän ollut siitä lainkaan tietoinen, vaikka kieli olikin hänen äidinkielensä.

Vähemmistökielten asema Espanjassa

Vaikka pidän laajaa kieliryhmää rikkautena, olen vahvasti sitä mieltä, että vähemmistökieliä on vaalittava ja niistä on pidettävä huolta. Jos kieli katoaa, katoaa sen mukana niin paljon muutakin juuri kielen kulttuurisidonnaisuuden vuoksi. Onneksemme pienten kieliryhmien eteen tehdään yhä enemmän työtä. Päätökset, joilla vähemmistöasemassa olevien kielen säilymistä edistetään, ovat huomattavan tärkeitä.

Espanjassa vähemmistökielten asema on usein polttava puheenaihe. Koko maan virallisena kielenä toimii espanja tai oikeammin sen romaaninen murre castellano, joka syntyi Kastilian kuningaskunnan aikana keskiajalla ja jolla viitataan Iberian niemimaalla puhuttuun espanjaan. Castellanon rinnalla maassa tunnustetaan neljä alueellista virallista kieltä: katalaani ja sen variantti valencian kieli sekä araneesi, galego ja baski eli euskera. Virallisten vähemmistökielien lisäksi on Espanjassa useita paikallisia murteita ja kieliä, joilla ei ole virallisen kielen statusta.

Katalonian alueen merkittävyyden ja kieliryhmän suuren koon vuoksi on katalaanin asema usein otsikoissa. Katalaani on EU:n alueen suurin vähemmistökieli yli 6 miljoonalla puhujallaan. Kieltä oli pitkään jopa kielletty puhua, mutta se kukoistaa jälleen elinvoimaisena. Tie kielen aseman edistämiseksi on ollut pitkä ja se on vaatinut lainsäädäntöä, joka antaa kielelle tilaa hengittää ja tukee sen olemassaoloa.

Maaliskuun alussa Espanjan parlamentissa keskusteltiin kiivaasti lakiesityksestä, jolla maan vähemmistökielet saisivat koko maassa yhtäläisen statuksen espanjan kielen kanssa. Esitys oli mitä ilmeisemmin periaatteellinen julistus, joka ei tulisi muuttamaan varsinaista lakia, mutta se osoittaa, että kielten tasa-arvon vuoksi on vielä töitä tehtävänä – puhumattakaan työstä niiden kielten puolesta, joita ei tunnusteta virallisesti lainkaan.

Kaikkia kieliä on suojeltava

Yksi vaikuttavimmista keinoista edistää kielen säilymistä on pitää yllä opetusta kyseisellä kielellä. Espanjan käynnissä oleva koulutuslakiuudistus on nostanut keskustelun opetuskielistä jälleen ajankohtaiseksi. Maininta espanjan kielestä virallisena opetuskielenä poistuu laista uudistuksen myötä ja jättää siten kaksikielisille itsehallintoalueille kuten Katalonialle mahdollisuuden vähentää espanjankielistä opetusta. Korkein oikeus ja perustuslakituomioistuin ovat kuitenkin molemmat linjanneet, että vähintään 25 % kaikesta opetuksesta tulee olla espanjankielistä.

Vähemmistökielten asemaa laki ei uhkaa, mutta lakia vastustavatkin enemmistökielen edustajat, jotka pelkäävät espanjan kielen taidon heikentyvän, jos kielellä ei opeteta. Asetelma on nurinkurinen, sillä valtakielen edustajat ovat huolissaan oman kielensä puolesta, kun vähemmistökielelle annetaan enemmän tilaa. Loppujen lopuksi tilanne ei ole kovin yllättävä. Vaikka lain sanamuodon vaihtaminen ei todellisuudessa muuttaisi käytäntöä, antaa muutos siihen periaatteellisen mahdollisuuden. Lähes symbolisesta muutoksesta noussut reaktio kertoo kaiken oleellisen kielistä. Oli kieli valtakieli tai ei, on se osa identiteettiämme, osa kulttuuriamme, osa jokaista meitä.

Loppujen lopuksi koen, että olemme suomen kielemme kanssa hyvin etuoikeutettuja. Meillä on oma salakielemme, mutta myös mahdollisuus oppia valtavasti muilta. Jos vain niin haluamme, ei tuon oppimisprosessin tarvitse loppua koskaan.

Jenni Nummela

Kirjoittaja on vieraista kielistä ja kulttuureista sekä yhteiskunnallisista ilmiöistä kiinnostunut oikeustieteen ja taloustieteen opiskelija, joka ei koskaan haluaisi lopettaa uuden oppimista. Kiinnostus kansainvälisyyteen sekä espanjan kieleen johtivat lukion aikaiseen vaihto-oppilasvuoteen Perun pääkaupungissa Limassa. Vaihto-oppilasvuosi toi koko espanjankielisen maailman lähelle sydäntä.

Lumiriehaa ja sohjossa tarpomista

Kun autot väistyivät lumen tieltä loppiaisen jälkeen, leikkisä anarkia sai vallan kaduilla. Hilpeyttä herättivät lumilaudoilla ja laskettelusuksilla vaivalloisesti liikkuneet seurueet, ja laskiaistunnelmaa täydensivät ulkoilmatanssit Plaza del Solilla. Ulkomaalaisen silmin suurin elämys oli kuitenkin hiljaisuus: autojen aiheuttaman taustamelun hetkeksi tauottua Madrid tuntui aivan toiselta kaupungilta.  Ihmisten reaktiot kertoivat tarpeesta vähän hassutella uuvuttavan koronavuoden jälkeen.

Lauantain lumieuforian jälkeen myrskyn aiheuttamat tuhot ja vaikeudet tulla toimeen lumen kanssa alkoivat vähitellen konkretisoitua. Seuraavien päivien aikana lumen suoma hetkellinen ilo ihmisten kasvoilla alkoi muuttua Helsingistäkin tutuksi alistuneeksi vilkuiluksi ylös ja alas räntälammikoita väistellessä.

Ehkä pohjoiselle lumiymmärrykselle olisi jotain ollut käyttöä, sillä lumen käsittely näytti hetkittäin nurinkuriselta. Talojen reunustoilta avattiin jalkakäytävät siirtämällä lumet keskelle tietä. Puhdistettu osuus kadusta jäi katoilta putoavan lumen alapuolelle, jolloin ihmiset etsivät mieluummin askelmerkkejä keskelle tietä nousseista lumikasoista. Kun apua oli turha odottaa moneen päivään, kaupunkilaiset ryhtyivät tarmokkaasti itse avaamaan katuja lumen alta.

Lumen kallis hinta

Vahingot olivat niin vakavat, että Madrid julistettiin katastrofialueeksi. Madridin kaupunki arvioi tuhojen kokonaiskustannuksiksi lähes puolitoista miljardia euroa. Monet kaupunginosat olivat jääneet kokonaan eristyksiin lumen ja puiden tukkiessa tiet, ja sähkökatkoksista ja vesiongelmista kärsittiin laajasti. Oli itsestään selvää, ettei kouluja avattaisi. Jätehuolto ajautui sekasortoon, mikä aiheutti vuoria kierrätyspisteille. Myös kaupoista monet tuotteet loppuivat nopeasti, mikä aiheutti paikoin sanaharkkaa, ja jopa käsirysyistä raportoitiin.

Lumimyrsky havainnollisti myös kaupunkimaatieteellistä epätasa-arvoa. Siinä missä keskustan vilkkaat kauppa-alueet saatiin avattua kohtuullisen nopeasti, köyhemmissä tai syrjäisemmissä kaupunginosissa tilanne pysyi vaikeana pitkään.

Vaikka elämä on palautunut uomiinsa ja mantelipuiden kukinnot kertovat kevään tulosta, toipuminen on yhä kesken. Filomenan poikkeuksellisesta voimasta tulevat vielä pitkään muistuttamaan tuhannet kaatuneet tai repeytyneet puut eri puolilla kaupunkia. Lisäksi vielä kaatumisvaarassa olevien puiden vuoksi kaupungin monia puistoja, jotka ovat olleet tärkeitä hengähdyspaikkoja etenkin pandemian aikana, on jouduttu pitämään suljettuina näihin päiviin asti.

Myrskyn jäljet jäävät muistuttamaan ilmastonmuutoksesta

Jo yli kymmenen vuotta sitten on arvioitu, että Espanja kuuluu kohonneen ilmastonmuutosriskin maihin erityisesti sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen takia. Espanja on luonnoltaan ja alueiltaan monipuolinen maa. Siksi myös riskejä on monia erilaisia: lumisateita, tulvia, äärimmäistä kuivuutta ja kuumuutta.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta konkretisoitui, kun sen riskit tulivat esiin ihmisten omassa elinpiirissä.  Ympäristön muutos on yleensä helpommin havaittavissa maaseudulla ja luonnon keskellä kuin urbaaneissa ympäristöissä, mutta satojen tuhansien puuvanhusten kaatuminen jää muistuttamaan siitä, miten ympäristö voi muuttua pysyvästi ilmastonmuutoksen myötä myös kaupungeissa – vanhoja puita ei kaupunkikuvassa korvaa mikään.

En kykene kääntämään päätäni nähdäkseni, kuinka mustaan vyönauhaan, valkoisiin housuihin ja punaiseen paitaan pukeutuneesta joukkueesta koostuva huima rakennelma kohoaa yläpuolellemme. Kannattelemme ja tuemme toinen toistamme, keskitymme rakentamaan yhdessä jotain suurta ja upeaa. Kylän keskusaukiolla väkijoukko – Vilafranca de Penedèsin kylä, sinne saapunut yleisö sekä muut ihmistornijoukkueet – seuraavat tornin rakentumista herkeämättä, eläytyen ja kapuajia kannustaen.

Kuinka päädyin katalonialaisen ihmistornin keskelle puristuksiin?

Kiinnostuin katalaanin kielen opiskelun myötä myös paikallisista perinteistä ja sain onnekseni mahdollisuuden tutustua syvemmin ihmistornitraditioon opiskellessani viime vuonna Erasmus-vaihdossa Barcelonassa.

Torniperinne merkitsi minulle väylää parempaan kulttuurin- ja kielen tuntemukseen. Mielestäni upeinta perinteessä oli kuitenkin siihen liittyvä yhteishenki. Itse astelin ensimmäisiin harjoituksiin vain kokeilemaan, mutta joukkueen yhteishenki ja tapahtumiin liittyvä jännitys ja tunnelma veivät mukanaan.

Ensimmäiset tornit kohosivat kansallisromantiikan kulta-ajalla

Eri puolilla Espanjaa vietetään mitä omaleimaisempia kansanperinteitä. Varhaisimmat, alun perin valencialaiseen tanssiin perustuvat castells-ihmistornit rakennettiin 1800-luvun alussa. Kahden vuosisadan aikana perinne kuitenkin vakiintui ympäri Kataloniaa. Tavallisesti castells-tapahtumia järjestetään yli 900 vuodessa ja torneja rakennetaan vuoden aikana yli 12 000, mutta koronapandemian vuoksi tapahtumat ovat olleet jo lähes vuoden verran tauolla.

Nimensä mukaisesti ihmistorniryhmä rakentaa korkeita mutkikkaita rakennelmia toistensa päälle kipuamalla. Unesco sisällytti perinteen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa vuonna 2010 – samana vuonna kuin Espanjan kansanperinteistä kenties parhaiten tunnetun flamencon. Vaikka ihmistorneja ja -pilareita on viime vuosien varrella voinut nähdä myös Katalonian itsenäisyyttä ajavissa mielenosoituksissa, oli 1800-luvulla alkunsa saanut katalonialaisten kansallisromanttinen liike, katalanismi, ensisijaisesti kulttuurista.

Musiikki rytmittää rakentamista ja yhteistyö pitää tornin pystyssä

Gralla–huilut ja pienet rummut kajahtelevat asettaen tahdin tornin kohoamiselle. ”Terços amunt – kolmannet ylös!” Rakennelma kasvaa koko ajan korkeammaksi. Suljen silmäni ja koetan hengittää, vaikkei happi tornin perustusten puristuksissa juurikaan kierrä. Yritän olla horjumatta joukkueen rutistuksissa. Keskityn pönkittämään painollani ihmistornin tukirakenteita, jottei torni ainakaan minun vuokseni romahtaisi.

Tornin perusta – pinya – täytyy pitää tiiviinä ja tukevana, jotta collan jäsenet voivat luottaa kehonsa sen varaan. Jos perustukset ovat huterat, eivät vahvimmatkaan jäsenet kykene kannattelemaan harteilleen kasautuvaa satojen kilojen painoa, rakennelma hajoaa ja korkeimmalle kiivenneet putoavat pahimmillaan monen metrin korkeudesta. Pinya toimii myös pehmusteena, mikäli torni sattuisi romahtamaan.

Yhteisöllisyyttä, voimaa ja tasapainoa

Sanonnalla fer pinya viitataankin katalaanin kielessä sekä ihmistornin perustusten että yhteistyön tekemiseen. Yhteisöllisyys on oman kokemukseni perusteella castells-perinteessä kauneinta. Kaikenlaiset ihmiset sukupuoleen, kansallisuuteen, taustaan, ikään tai kokoon – jopa poliittisiin mielipiteisiin katsomatta ovat tervetulleita liittymään joukkueeseen, ja osallistuminen on maksutonta. Uudet tulokkaat vastaanotetaan lämpimästi.

Näytöksissä ja tapahtumissa tornin huipulle kipuavat vain kaikkein harjaantuneimmat joukkueen jäsenet, mutta harjoituksissa minullekin tarjoutui mahdollisuus kokeilla kapuamistekniikkaa. “Força, equilibri, valor i seny” (vahvuus, tasapaino, rohkeus ja järki) on castells-perinteen ydinarvot kiteyttävä motto.

Kirjoittaja Reetta Niinimäki

Kielistä, kulttuureista ja yhteiskunnallisista asioista innostunut espanjan opiskelija Helsingin yliopistosta. Espanjankielisen maailman tuntemusta olen kartuttanut lukiovaihdossa Talavera de la Reinassa, Espanjassa matkaoppaana Meksikossa, Mallorcalla ja Teneriffalla sekä Erasmus-vaihdossa Barcelonassa.