Lumimyrsky sotki askelmerkit Madridissa

Madridissa on jo näin helmi-maaliskuussa pohjoisin silmin katsottuna keväistä: lämpötilat ovat kurkotelleet kohti kahtakymmentä astetta. Ei uskoisi, että reilu kuukausi sitten maa oli vielä lumen ja jään peitossa, kun historiallisen voimakas Filomena-myrsky toi lähes metrin lunta Madridin alueelle aiheuttaen kaupunkiin viikkojen sekasorron. Lumi otti hetkeksi koronaviruksen paikan maan tärkeimpänä puheenaiheena. Se tarjosi hetken irtioton korona-arjesta, mutta oli myös kallis muistutus ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä.

Lumiriehaa Madridissa. Kuva: Akseli Peltola
Lumiriehaa Madridissa. Kuva: Akseli Peltola

Lumiriehaa ja sohjossa tarpomista

Kun autot väistyivät lumen tieltä loppiaisen jälkeen, leikkisä anarkia sai vallan kaduilla. Hilpeyttä herättivät lumilaudoilla ja laskettelusuksilla vaivalloisesti liikkuneet seurueet, ja laskiaistunnelmaa täydensivät ulkoilmatanssit Plaza del Solilla. Ulkomaalaisen silmin suurin elämys oli kuitenkin hiljaisuus: autojen aiheuttaman taustamelun hetkeksi tauottua Madrid tuntui aivan toiselta kaupungilta.  Ihmisten reaktiot kertoivat tarpeesta vähän hassutella uuvuttavan koronavuoden jälkeen.

Madridilaiset nauttivat cañoistaan hieman erilaisessa ympäristössä. Kuva: Akseli Peltola
Madridilaiset nauttivat cañoistaan hieman erilaisessa ympäristössä. Kuva: Akseli Peltola

Lauantain lumieuforian jälkeen myrskyn aiheuttamat tuhot ja vaikeudet tulla toimeen lumen kanssa alkoivat vähitellen konkretisoitua. Seuraavien päivien aikana lumen suoma hetkellinen ilo ihmisten kasvoilla alkoi muuttua Helsingistäkin tutuksi alistuneeksi vilkuiluksi ylös ja alas räntälammikoita väistellessä.

Ehkä pohjoiselle lumiymmärrykselle olisi jotain ollut käyttöä, sillä lumen käsittely näytti hetkittäin nurinkuriselta. Talojen reunustoilta avattiin jalkakäytävät siirtämällä lumet keskelle tietä. Puhdistettu osuus kadusta jäi katoilta putoavan lumen alapuolelle, jolloin ihmiset etsivät mieluummin askelmerkkejä keskelle tietä nousseista lumikasoista. Kun apua oli turha odottaa moneen päivään, kaupunkilaiset ryhtyivät tarmokkaasti itse avaamaan katuja lumen alta.

Kuva madridilaiselta kadulta lumimyrskyn jo tauottua. Kuva: Akseli Peltola
Kuva madridilaiselta kadulta lumimyrskyn jo tauottua. Kuva: Akseli Peltola

Lumen kallis hinta

Vahingot olivat niin vakavat, että Madrid julistettiin katastrofialueeksi. Madridin kaupunki arvioi tuhojen kokonaiskustannuksiksi lähes puolitoista miljardia euroa. Monet kaupunginosat olivat jääneet kokonaan eristyksiin lumen ja puiden tukkiessa tiet, ja sähkökatkoksista ja vesiongelmista kärsittiin laajasti. Oli itsestään selvää, ettei kouluja avattaisi. Jätehuolto ajautui sekasortoon, mikä aiheutti vuoria kierrätyspisteille. Myös kaupoista monet tuotteet loppuivat nopeasti, mikä aiheutti paikoin sanaharkkaa, ja jopa käsirysyistä raportoitiin.

Jätehuolto keskeytyi Filomenan vuoksi monen päivän ajaksi. Kuva: Akseli Peltola
Jätehuolto keskeytyi Filomenan vuoksi monen päivän ajaksi. Kuva: Akseli Peltola

Lumimyrsky havainnollisti myös kaupunkimaatieteellistä epätasa-arvoa. Siinä missä keskustan vilkkaat kauppa-alueet saatiin avattua kohtuullisen nopeasti, köyhemmissä tai syrjäisemmissä kaupunginosissa tilanne pysyi vaikeana pitkään.

Vaikka elämä on palautunut uomiinsa ja mantelipuiden kukinnot kertovat kevään tulosta, toipuminen on yhä kesken. Filomenan poikkeuksellisesta voimasta tulevat vielä pitkään muistuttamaan tuhannet kaatuneet tai repeytyneet puut eri puolilla kaupunkia. Lisäksi vielä kaatumisvaarassa olevien puiden vuoksi kaupungin monia puistoja, jotka ovat olleet tärkeitä hengähdyspaikkoja etenkin pandemian aikana, on jouduttu pitämään suljettuina näihin päiviin asti.

Myrskyn jäljet jäävät muistuttamaan ilmastonmuutoksesta

Jo yli kymmenen vuotta sitten on arvioitu, että Espanja kuuluu kohonneen ilmastonmuutosriskin maihin erityisesti sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen takia. Espanja on luonnoltaan ja alueiltaan monipuolinen maa. Siksi myös riskejä on monia erilaisia: lumisateita, tulvia, äärimmäistä kuivuutta ja kuumuutta.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta konkretisoitui, kun sen riskit tulivat esiin ihmisten omassa elinpiirissä.  Ympäristön muutos on yleensä helpommin havaittavissa maaseudulla ja luonnon keskellä kuin urbaaneissa ympäristöissä, mutta satojen tuhansien puuvanhusten kaatuminen jää muistuttamaan siitä, miten ympäristö voi muuttua pysyvästi ilmastonmuutoksen myötä myös kaupungeissa – vanhoja puita ei kaupunkikuvassa korvaa mikään.

Filomena vahingoitti yli 60 %:a Madridin puistojen puustosta. Kuva: Akseli Peltola
Filomena vahingoitti yli 60 %:a Madridin puistojen puustosta. Kuva: Akseli Peltola

Leave a Reply