Kuukautiset ovat henkilökohtainen, herkkäkin asia, ja samalla sen pitäisi olla maailman tavallisinta. Kuukautiset kun ovat lisääntymiseen liittyvä ruumiintoiminto, joka tapahtuu lähes puolelle maailman väestöstä. Joka kuukausi, noin 28 päivän välein. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminen on tärkeä osa Suomen tukemaa tasa-arvotyötä.

Onko sininen on kuukautisväri?

Omat kuukautiseni alkoivat kultaisella 90-luvulla. Kuudennen luokkani koulussa ei ollut ovellista vessaa, joten sain käydä koulun siivoojan taukohuoneen vessassa. Muistan vieläkin sen oranssit ovet. Silloin opin, että kuukautiset ovat asia, joka pitää piilottaa.

Mutta entä jos koulussa ei ole edes vessaa, missä pestä kädet ja kuukautissuoja? Entä jos pitäisi jäädä kotiin koko kuukautisten ajaksi? Ja näin tapahtuisi joka ikinen kuukausi. Minulta voisi jäädä viidennes koko kouluvuodesta väliin.

Opin myös, että kuukautiset ovat häpeällinen asia. Ne tekevät minusta heikomman, ainakin mielikuvissani. Mainoksissa kuukautissuojiin kerääntyvä neste on ruiskaunokin sinistä, ei ällöttävää verenpunaista. Häpeä syntyi siitä, että seksuaalikasvatuksella ei ollut onnistuttu muuttamaan ajatusmaailmaa  ̶  ei meidän teinien eikä myöskään aikuisten.

Mutta entä jos häpeän lisäksi säännölliset kuukautiset merkitsisivät kypsyyttä avioliittoon ja äitiyteen? Tuskin olisin hyväksynyt kaikkia muutoksia kehossani, jos muutokset olisivat samalla tarkoittaneet sitä, että määräämisvalta kehostani siirtyy muille: ensin perheelleni ja sitten aviomiehelleni.

Kuukautisköyhyys ja hedelmällisyyden elämänkaari

Häpeän lisäksi kuukautisiin liittyy köyhyys. Opiskeluaikana mietin usein, mitä kuukautissuojia ostan. Mukavimmat, minulle sopivimmat, olivat kalliita. Piti valita ne halvemmat, vähemmän mukavat, että rahaa riitti myös ruokaan.

Entä jos joutuisin lisäksi aina miettimään sitä, että onneksi kuukautiseni vielä jatkuvat? Että onneksi pelkäämäni neljäs lapsi ei olekaan vielä tulossa, onhan edellisestä synnytyksestäni vain pari kuukautta. Että olisipa ihanaa, jos jollain tapaa voisin pysäyttää jatkuvan synnyttämisen ja etsiä mahdollisuuksia tienata itselleni elantoa.

Vuosien vieriessä kuukautisilleni on tullut toinenkin merkitys. Kuukautiset toden totta liittyvät hedelmällisyyteen ja naisena olemiseen. Nyt mietin, kauanko ne vielä jatkuvat. Puhun niistä avoimesti, löysin kuukupinkin vastikään. Toivon että ne jatkuvat vielä pitkään. En haluaisi miettiä vaihdevuosia, niiden tabu ei ole kadonnut minnekään, vaikka kuukautisiin suhtaudutaan jo avoimemmin. Mietin, miten puhuisin omalle jälkeläiselleni kuukautisista. Häpeä ja piilottaminen jääköön!

Entä jos joutuisinkin sen sijaan miettimään, miten pelastan tyttäreni aikaiselta avioliitolta? Kuukautisten alkuhan ei ole täysi-ikäisyyden merkki. Mitä jos suurin haaveeni tulevaisuudelle olisi, että tyttäreni saisi koulutusta, ammatin ja mahdollisuudet elättää tulevat lapsensa?

Suomi tukee koulutusta ja kuukautishygieniaa

Kuukautisiin liittyvät rakenteelliset ennakkoluulot ja tabut elävät syvällä yhteiskunnassamme, asuimme missä päin maailmaa tahansa. Suomi tukee kuukautisterveyttä ja -hygieniaa ja kuukautisköyhyyden vastaista työtä monin eri keinoin.

Vahvistamme vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalveluita kodeissa, kouluissa ja terveyskeskuksissa ja tuemme tyttöjen ja heikoimmassa asemassa olevien pääsyä laadukkaaseen perus- ja toisen asteen koulutukseen. Huolehdimme siitä, että vessoja ja juoksevaa vettä on saatavilla, jotta tyttöjen ja nuorten naisten opiskelu on mahdollista ympäri vuoden. Olemme tukemassa hankkeita, joissa pyritään löytämään ratkaisut edullisiin kuukautissuojiin.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminen on tärkeä osa tukemaamme tasa-arvotyötä. Tuemme sitä, jotta kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus saada seksuaalikasvatusta ja päästä nuorisoystävällisten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen piiriin. On elintärkeää, että nuorilla on mahdollisuus käyttää ehkäisyvälineitä.

Pyrimme kaikessa kehityspolitiikassa läpileikkaavasti sosiaalisten normien ja epätasa-arvoisten yhteiskunnallisten rakenteiden purkamiseen. Kumppanimme kehittyvissä maissa pyrkivät yhteisöperustaisesti vaikuttamaan siihen, että tytöille taataan lapsuus ja nuoruus ja avioliittoon astutaan vapaaehtoisesti vasta aikuisiällä.

Tätä työtä on tärkeää jatkaa ja vahvistaa myös tulevaisuudessa. Se on olennainen osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja ihmisarvoisen elämän edistämistä. Siinä jokaisella on mahdollisuus rakentaa oma tulevaisuutensa.