Vuoden 2015 maanjäristys ja sen jälkeisestä tuontikriisistä toipuminen on vienyt aikansa, mutta nyt Nepal puskee taas eteenpäin – jopa yllättävällä vauhdilla! Kansainvälisen valuuttarahaston International Monetary Fundin arviot Nepalin 2020 talouskasvusta keikkuvat 6 prosentin paremmalla puolella ja pääkaupunki Katmandun kadut ovat taas täynnä autoja, mopoja, ihmisiä, kaupankäyntiä – ja elämää.
Maanjäristyksen jälkeinen monen vuoden jälleenrakennustarve jatkuu Nepalissa yhä, mutta henkistä energiaa, resursseja ja mahdollisuuksia keskittyä muuhunkin kaupankäyntiin on vihdoin!
Tuleva vuosi on Nepalissa nimetty VisitNepal 2020 -vuodeksi, ja Nepalin matkailu- ja kulttuuriministeriö tekee lukuisten ja inspiroivien kansainvälisten tapahtumien myötä Nepalia tutuksi muulle maailmalle. Kunnianhimoisena tavoitteena on tuplata maan matkailijamäärät ensi vuoden aikana.
Tammikuussa 2020 Nepal osallistuu Helsingissä Matka Nordic Travel Fair –messuille ja toivoo näin tavoittavansa niin matkailijoita kuin yritysyhteistyökumppaneitakin Suomesta. Nepal on erityisen kuuluisa vuorikiipeilyturismistaan, mutta harva tietää, että maailman kymmenestä korkeimmasta vuoresta peräti kahdeksan sijaitsee Nepalin alueella.
Vuorten ”varjoon” jää usein myös se tosiseikka, että Nepal on nykymaailmassakin eräs rikkaimman kulttuurin kehdoista; maa joka elää voimakkaasti kulttuuristen tapojen ja vaikutteiden rytmissä ja jossa perinteitä arvostetaan kovasti. Nepal on monelle ainutlaatuinen ”once in a lifetime”-matkailukokemus, ja matka maahan on todella unohtumaton elämys, johon ollaan valmiita panostamaan rahallisesti ja ajallisesti.
Laatutuotteita vientiin
Nepal on viime vuosina panostanut viennin helpotuksiin ja tehnyt tullivapaussopimuksia, sekä esimerkiksi allekirjoittanut EU:n kanssa kauppa- ja investointirahoitussopimuksen, jonka avulla edistetään kauppasektorin osaamista ja sekä erityisesti kahvin ja pashminan vientiä.
Pashmina on yli 2000 metrin korkeudessa elävien himalajanvuohien hienointa villaa, ja se on vaatteiden ja käsin solmittujen mattojen ohella Nepalin suurin vientituote. Nepalin käsityöperinne on suuri osa paikalliskulttuuria ja laadukkaimmat käsityötuotteet joita maassa tehdään, kelpaavat vaativimmillekin luksustuotteiden kuluttajille. Erilaiset värit, kuosit ja kankaat tekevät käsityötuotevalikoimasta uskomattoman.
Käsin tehdään muutakin kuin käsitöitä; elinkeinoista suurin on maatalous, joka tuottaa vientimarkkinoille muun muassa kahvia ja teetä. Vuoristoisen maiseman vuoksi moni maatalouden töistä tehdään yhä käsin tai eläimiä apuna käyttäen, ja tässäkin hellävaraisessa prosessissa on potentiaalia erikoistuotteiden valmistamiseen.
Käsin poimittuja teenlehtiä Himalajan juurelta – eikö kuulostakin aika eksoottiselta? Sitä paitsi nepalilaisen kahvinkin sanotaan sopivan suomalaiseen kahvimakuun!
Kaupan esteitä puretaan
Nepal on syystäkin ylpeä 16 askeleen nousustaan Maailmanpankin Ease of Doing Business – sijoituksessa; nyt maa on sijalla 94/ 190 arvioidusta maasta. Nepal pyrkii myös siirtymään niin sanotuksi keskitulotason maaksi 2030 mennessä ja parantamaan edellä mainittua Ease of Doing Business – sijoitustaan entisestään.
Nepal siis keskittyy nyt vahvasti kaupan esteiden purkamiseen, tähtää kansainvälisille markkinoille ja toivoo maahan myös ulkomaisia investointeja.
Perinteisten keinojen lisäksi Kathmandussa toimii myös aktiivinen start-up-kenttä ja yritysten innovatiiviset ja innokkaat työntekijät ja sijoittajat tapaavat mitä erilaisimpien tapahtumien ”pöhinässä”.
Mahdollisuudet verkostoitua, löytää synergioita ja tuottaa aina vain uusia ideoita yritysyhteistyöhön ovat näissä piireissä suuret!
Nepalin maantieteellinen sijainti valtavien markkinoiden äärellä antaa oman lisämausteensa Nepalin kaupalle ja sen kehittymiselle. Nepalin naapurissa sijaitsevat kaksi maailman väkirikkainta valtiota: Kiina ja Intia – joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on yli 2,5 miljardia. Lähinaapurustossa sijaitsee myös 165 miljoonan asukkaan Bangladesh.
Luonnollisesti kaikilla näillä kolmella valtiolla on haasteenaan täyttää jatkuvasti kasvavan väestön tarpeet niin ravinnon, infrastruktuurin, koulutuksen kuin erilaisten palveluidenkin suhteen. Kyse on vain siitä, millä keinoilla ja kuinka innovatiivisella yritysyhteistyöllä näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan.
Löytyisiköhän Suomesta Nepalia tuntevia tai siitä kiinnostuneita yrityksiä kansainvälistymään?