Mitä ihmisoikeussuurlähettiläs oikein tekee? Törmään kysymykseen usein, työnimikkeeni tuntuu kiinnostavan. Ulkoministeriössä työskentelee nykyisin useita teemasuurlähettiläitä, jotka ovat johtavissa asiantuntijatehtävissä toimivia ulkoasiainneuvoksia. ”Suurlähettiläs ilman edustustoa”, kuten Hesari nasevasti otsikoi muutama vuosi minusta tekemässään haastattelussa.

Ensimmäisen kerran ulkoministeriössä toimi ihmisoikeussuurlähettiläs 1990-luvulla ja 2000- luvun alusta lähtien tehtävää ovat jatkumona hoitaneet useat henkilöt. Itse astuin tehtävää vuonna 2013.

Suomen valtiohallinnossa olen ainoa ihmisoikeussuurlähettiläs, mutta muista maista kollegoja kyllä löytyy: Ruotsi, Saksa, Alankomaat, Iso-Britannia, Viro, Luxemburg, Japani, Korea…. Ranskan ja Espanja odotetaan nimeävän uusi henkilö vapautuneelle paikalle. Joissakin maissa, vaikkapa Yhdysvalloissa, on tapana nimittää ihmisoikeustehtäviin erityisedustajia tai-lähettiläitä (envoy). Tehtäväkuvat ja toimintatavat vaihtelevat; yhteistä on ihmisoikeusdiplomatian käyminen korkealla tasolla sekä suorempi ja henkilökohtaisempi mahdollisuus ottaa kantaa ajankohtaisiin ihmisoikeuskysymyksiin.

Eurooppalaiset ihmisoikeussuurlähettiläät ovat muodostaneet keskinäisen verkoston, joka on kokoontunut parin viikon välein virtuaalisesti ja seurannut COVID- pandemian ihmisoikeusvaikutuksia.  Yhteydenpitoa on sekä EU-maiden lähettiläiden kesken että Britannian kollegan kanssa laajemmassa kokoonpanossa.

Toimintamuotoina ovat olleet muun muassa sosiaalisen median kautta jaetut kannanotot, webinaarit  sekä keskustelut kansainvälisten järjestöjen ihmisoikeusedustajien kanssa. Marraskuun alussa vapautettiin vankilasta vakavista terveysongelmista kärsinyt iranilainen ihmisoikeusjuristi Nasrin Soutudeh, jonka vapauttamista olimme vaatineet. Sotoudeh on puolustanut muun muassa kuolemaantuomittuja lapsia. Yhteinen tavoite on tukea kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän jatkuvuutta myös koronan aikana.

Ai niin, mitäs minä sille kysyjälle kerron? Edellä mainitun ihmisoikeusdiplomatian ohella vastuullani on valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelu.  Tulen myös toimimaan ensi vuonna Freedom online coalition- järjestön edustajana Suomen toimiessa vuonna 2021 järjestön puheenjohtajamaana. Olen ollut Suomen edustajana kansainvälisissä demokratiajärjestöissä: demokratiaa ja vaalien järjestämässä tukevassa IDEA- järjestössä sekä demokratiakysymyksiä monipuolisesti käsittelevässä Demokratioiden yhteisö- järjestössä. Ja pyrkinyt edistämään romanien oikeuksien puolesta tehtävää työtä. Asiantuntemustani on toivottu myös sanan- ja mediavapauteen liittyvissä asioissa.

Kysyjät ovat nyökytelleet hyväntahtoisesti. Hallitusohjelmaan kirjattu ihmisoikeusperustainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on työntäyteistä aikaa kaikille ihmisoikeustyötä tekeville ulkoministeriön virkamiehille.

• Ihmisoikeussuurlähettiläiden yhteinen blogi