Kun ihmisoikeudet ovat yhä kasvavan uhan alla, on entistä tärkeämpää tukea ihmisoikeuksia puolustavia tahoja. Suomen ihmisoikeustyötä lujittavat kansainväliset järjestökumppanuudet, joiden rooli kasvaa koronapandemian tuomien haasteiden myötä.
Ulkoministeriö on rahoittanut ihmisoikeusjärjestöjä jo pitkään. Tuore selvitys valottaa niiden ihmisoikeuksiin liittyvän vaikuttamistyön muotoja ja merkitystä. Nämä kansainväliset kansalaisjärjestöt (International Non-Governmental Organisation, INGO), ovat keskeisiä liittolaisia Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikan näkökulmasta. INGOt toimivat paitsi YK:n yhteydessä, myös alueellisella ja ruohonjuuritasolla – kehitysmaissa ja hauraissa valtiossa.
Vaikuttamistyö ymmärretään selvityksessä laajasti; tutkimustyönä, vaikuttamisviestintänä, eri tahojen mobilisointina, vuoropuheluna päättäjien kanssa, mentorointina ja kouluttamisena, lainsäädännön kehitykseen vaikuttamisella sekä ihmisoikeuspuolustajien pääsyn mahdollistamisena neuvottelupöytiin jne. Pitkäjänteistä työtä tehdään usein monien kanavien kautta, välillä hiljaisuudessa ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi.
Selvitys osoittaa, että INGOjen pitkäjänteinen vaikuttamistyö on tuloksellista – tapahtuipa se yritysvastuun tai naisten oikeuksien edistämisen saralla, ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvien digitaalisten uhkien vähentämiseksi tai kidutuksen tai sukupuolittuneen väkivallan torjumiseksi.
INGOt ovat välillä ainoita toimijoita, jotka pystyvät tukemaan ihmisoikeuspuolustajia. Esimerkiksi DefendDefenders on kasvanut yhä arvostetummaksi toimijaksi, joka on merkittävästi vahvistanut koko itäisen Afrikan ja Afrikan sarven ihmisoikeusliikettä. Sitä ovat alusta tukeneet mm. Ihmisoikeussäätiö KIOS sekä sittemmin Suomi, Ruotsi ja EU. Järjestö on mahdollistanut ihmisoikeuspuolustajien äänen Afrikan ihmisoikeuskomissiossa ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa:
”Minusta on tärkeää, että keskustelussa kuuluu tavallisten ihmisten ääni. Meidän, Etelä-Sudanin rauhaa ja oikeutta edistävien nuorten naisten, läsnäolo antaa kasvot ongelmille, joita suurin osa ihmisoikeusfoorumeilla työskentelevistä näkee vain paperilla. Läsnäolomme oli suora inhimillinen linkki Etelä-Sudanin konfliktiin. Lobbaus ja vaikuttaminen auttoivat mandaatin uusimisessa”. – Eteläsudanilainen naisihmisoikeuspuolustaja.
Tukemalla osaavia järjestöjä Suomi rakentaa ihmisoikeuspolitiikan näkökulmasta kestäviä tuloksia. Työ vähentää eriarvoisuutta ja on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kanava yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksien puolustamiselle. Järjestöjen ääni antaa todellista tuntumaa maiden tilanteisiin. Rohkeiden ihmisoikeuspuolustajien tukeminen kasvattaa Suomen kokoa maailmalla, kriisissä ja sen jälkivaiheissa.
Tehty selvitys kattaa Ihmisoikeuspolitiikan yksikön viime vuosina rahoittamia INGO-järjestöjä. Linkki selvitykseen.
Lisätietoja selvityksestä: Alva Bruun, kehityspolitiikan neuvonantaja, ihmisoikeuspolitiikan yksikkö.
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi