Asuin pienessä pohjoisespanjalaisessa kaupungissa vuosina 2015–2019, ja muuttaessani takaisin Suomeen muistelin vielä pitkään Espanjassa tehtyjä alle 25 euron viikon ruokaostoksia kaiholla. Vertasin joka toista tuotetta Citymarketissa lempikauppani Mercadonan vastaaviin, ja yritin olla haukkomatta henkeäni, kun Prisman kassalla ihan muutamasta tuotteesta maksettavaksi pärähti mielestäni tähtitieteellisen korkea summa.

Nyt, elokuussa 2022, olen tehnyt samaa myös rakkaassa Mercadonassani: ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ostoskorin hinta on noussut n. 8,5 prosenttia, ja paikallisen kuluttajajärjestö OCU:n mukaan se voi nousta vuoden aikana vielä jopa yli viidentoista prosentin. Hintojen nousu näkyy erityisesti esimerkiksi oliiviöljyssä, viljatuotteissa sekä hedelmissä ja kasviksissa, jotka kuitenkin muodostavat olennaisen osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Paikalliset kansanterveystieteilijät ovat olleet tästä jo huolissaan.

Muuttunut todellisuus iski päin kasvoja saapuessani Espanjaan toukokuussa 2022, enkä voinut olla ajattelematta nousseiden hintojen vaikutusta paikallisten elämään: espanjalaisen työssäkäyvän keskimääräinen bruttopalkka on noin 1800 euroa kuukaudessa. Tämä on myös aluekohtaista, sillä etelässä tienataan verrattain vähemmän kuin suuremmissa kaupungeissa ja pohjoisessa. Tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana palkkoja on nostettu juuri ja juuri 2,45 prosenttia – elinkustannukset ovat siis nousseet kolminkertaisesti palkkoihin verrattuna.

Asuminen on ollut Espanjassa jo pitkään kallista erityisesti Madridin ja Barcelonan seuduilla. Maa onkin muiden eteläeurooppalaisten naapuriensa tavoin tunnettu siitä, että keski-ikä kotoa pois muuttamiseen on noin 30 vuoden kieppeillä. Monesti taustalla ajatellaan olevan kulttuuriin sitoutunut perhekeskeisyys, mutta todellisuudessa kyse on taloudellisesta mahdottomuudesta. Mietinkin siis kauhulla, miten äkisti kriisiytynyt tilanne tulee vaikeuttamaan monien espanjalaisten toimeentuloa ja arjessa pärjäämistä entisestään.

Hallitus apuun

Euroopan vallitsevat olosuhteet ovatkin johtaneet myös Espanjan laatimaan toimenpiteitä niin energia- kuin talouskriisin selättämiseksi, tai vähintään siitä selviämiseksi kunnialla. Pedro Sánchezin vasemmistohallitus esitti kesällä 2022 moninaisen listan toimenpiteistä, joilla pyritään tukemaan kansalaisia energia- ja talouskriisin kiemuroissa. Osa toimenpiteistä otettiin käyttöön heti, toiset taas on ajastettu astumaan voimaan syyskuun alusta.

Ehkä eniten keskustelua aiheuttanut seikka on koskenut maan energiansäästöohjelmaa, jossa muun muassa kielletään julkisten tilojen jäähdyttäminen alle 27 asteen. Kylmempinä kuukausina vastaavien tilojen lämmitys puolestaan ei saa ylittää 19 astetta. Espanjaa on vaivannut kesän 2022 ajan useiden viikkojen tukahduttavat helleaallot, jotka ovat ajaneet ihmiset käyttämään ilmastointia entistä useammin ja vahvemmilla tehoilla helpottamaan pitkään jatkuneita tukalia sisälämpötiloja. Erityistä hilpeyttä on aiheuttanut itse pääministeri Sánchezin kehotus valkokaulustyöntekijöille jättää kravatit kotiin, jotta matalampi ilmastointi ei tuntuisi niin epämukavalta – kaikki keinot käyttöön siis.

Myös esimerkiksi itsehallintoalueita ja yrityksiä ohjeistetaan sammuttamaan rakennusten ulkovalaistukset yöksi. Madridin autonomisen itsehallintoalueen johtaja, oppositiopuolue Partido Popularin Isabel Díaz Ayuso ilmoitti vastustavansa Sánchezin esitystä. Ayuson mukaan rakennusten valaisemattomuus lisäisi turvattomuutta ihmisten keskuudessa ja vaikuttaisi negatiivisesti kaupungin vetovoimaisuuteen – ja täten myös turismiin. Muilla itsehallintoalueilla, kuten myös erinäisissä yrityksissä hotelleista vaatekauppoihin, on noudatettu rajoituksia kuuliaisesti.

Yleisesti ottaen ihmiset ovat motivoituneita osallistumaan energiatalkoisiin ja omaksumaan arkeensa kestävämpiä valintoja. Tänä vuonna aikaisin alkaneet helteet sekä poikkeuksellisen lukuisat ja mittavat metsäpalot ovat selkeästi herättäneet ihmiset ajattelemaan ilmastonmuutosta ja punnitsemaan omia toimiaan sen hidastamiseksi. Myös sähkön lyhyessä ajassa rajusti noussut hinta ajaa ihmiset priorisoimaan energiankulutustaan aivan uudella tavalla.

Ei pelkkää keppiä

Kiristystoimien lisäksi hallitus pyrkii myös auttamaan eritoten vähävaraisia selviämään kohonneiden elinkustannusten siivittämässä arjessa. Esimerkiksi lähijunaliikenteen kausiliput ovat syyskuusta lähtien ilmaisia, ja myös muun paikallisliikenteen kausiliput alenevat 50 prosenttia tietyillä Espanjan alueilla, Madridin lisäksi esimerkiksi Kataloniassa ja Baskimaassa. Tällä kannustetaan ihmisiä käyttämään julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan. Tämän lisäksi vähävaraisille kotitalouksille tarjotaan 200 euron avustusta vielä tämän vuoden aikana, ja Espanjan kansaneläkettä vastaaviin eläkkeisiin on tehty 15 prosentin korotus. Näiden toimenpiteiden on laskettu vaikuttavan jopa lähemmäs 2,8 miljoonan kotitalouteen. Myös energiakustannusten kuritusta kukkarolle pyritään hillitsemään sähkön arvonlisäveron puolittamisella kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin.

Loppujen lopuksi me kaikki tiedämme, miksi olemme tässä eskaloituneessa tilanteessa ja miksi tavanomaisesta kulutuksesta tinkiminen on välttämätöntä. Juuri siksi myös espanjalaiset laskevat ilmastointiaan solidaarisuuden eleenä niille, jotka Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan eniten kärsivät. Niin minäkin.

Janica Nurminen

Kirjoittaja on yhteiskunnallisista ilmiöistä kiinnostunut, vastavalmistunut espanjan kielen kandi Helsingin yliopistosta. Lähellä sydäntä Pohjois-Espanja, jonne tie vei lukion jälkeen neljän vuoden ajaksi. Työharjoittelu suurlähetystössä on syventänyt kiinnostusta kansainvälistä uraa kohtaan entisestään.