Yksikin hylätty lemmikki on liikaa, ja on sydäntä särkevää nähdä kaduilla kodittomina vaeltelevia kissoja ja koiria. Ilahduinkin suuresti lukiessani, että Espanjan hallitus on hyväksynyt eläinsuojelulakiehdotuksen, jolla edistetään lemmikkien hyvinvointia ja pyritään antamaan niille mahdollisimman hyvä elämä. Ehdotuksella myös turvattaisiin lemmikkejä hylkäämiseltä ja kaltoinkohtelulta.
Lemmikit saavat omat henkilötunnukset
Espanja on tilastollisesti Euroopan kärkimaita kodittomien eläinten määrässä: arvioiden mukaan noin 300 000 lemmikkiä hylätään joka vuosi. Vaikea tilanne tekee uuden kodin löytämisestä hylätyille lemmikeille lähes mahdotonta. Tilanteen korjaamiseksi Espanjan hallitus hyväksyi 18. helmikuuta 2022 historiallisen eläinsuojelulakiehdotuksen, jossa tunnistettaisiin lemmikit tuntevina olentoina, joilla on oikeudellinen asema ja jotka kuuluvat osaksi perhettä. Oikeudellisen aseman myötä jokaisella lemmikillä tulisi olla yksilöivä tunnus ja -asiakirja, josta käy ilmi lemmikin nimi sekä sen rokotus- ja hoitohistoria.
Uuden lain myötä ei tarvitsisi lukea enää kauhutarinoita kodeista, joista on löytynyt kymmenittäin huonovointisia lemmikkejä: yhdelle omistajalle sallittaisiin laissa enintään viisi lemmikkiä. Taloudellisen ahdingon ja ulosmittauksen yhteydessä eläimiä ei ulosmitattaisi muun omaisuuden tavoin kuten tähän asti, ja avioerotilanteissa lemmikkien hoitovelvollisuus sekä ylläpitokustannukset voitaisiin jakaa osapuolten kesken.
Lisää turvaa eläimille
Tähän saakka koiran tai kissan on voinut ostaa Espanjassa lemmikkieläinkaupoista, eikä lemmikin ostoon tai myyntiin ole liittynyt erityisiä vaatimuksia. Uuden eläinsuojelulain astuessa voimaan rajautuisi eläinten myyntioikeus ainoastaan rekisteröidyille kasvattajille. Lain rikkojaa voisi uhata jopa 600 000 euron sakot. Yksityishenkilöiden välillä lemmikki voitaisiin ainoastaan adoptoida toiselle omistajalle, mutta lemmikistä luopuva ei saisi saavuttaa siitä taloudellista hyötyä. Adoptiosta olisi aina oltava kirjallinen sopimus. Lemmikeillä tienaaminen vaikeutuu, kun niiden käyttö kulkueissa, paraateissa ja muissa esityksissä kielletään. Kukkotappelut, minkkien tarhaus sekä villieläinten käyttö sirkuksessa olisivat kiellettyjä.
Näiden lisäksi kodittomien eläinten hillitsemättömän lisääntymisen ehkäisemiseksi lakiehdotuksessa esitetään kodin ulkopuolella liikkuvien eläinten sterilisointia sekä pakkosterilisaatiota samassa taloudessa asuville, eri sukupuolta oleville lemmikeille. Hylätyt eläimet tulisi palauttaa aina ensisijaisesti lemmikin omistajalle, eikä niitä lopetettaisi kuin ainoastaan eläinlääkärin arvion perusteella. Omistajan kaltoin kohtelema eläin olisi luovutettava viranomaisille.
Lemmikin omistajaksi verkkokurssilla
Lakiehdotus esittää eläimiin kohdistetun väkivallan tuomioiden kiristämistä. Eläimen kuolemaan johtavasta kaltoinkohtelusta voitaisiin määrätä jopa 2 vuotta vankeutta, ja muiden kaltoinkohtelutapausten maksimivankeusaika olisi jopa 18 kuukautta. Kuristuspantojen ja muiden vastaavien kuritusvälineiden käyttö kiellettäisiin. Myös eläinten jättäminen yksin pitkäksi aikaa olisi kielletty: lemmikin saisi jättää yksin korkeintaan vain laissa rajatuksi ajaksi. Esimerkiksi koirien kohdalla maksimiaika olisi vuorokausi.
Espanjan eläinsuojelulakiehdotuksessa on huomioitu lemmikkiä harkitsevien vastuu ottaa selvää hankinnan mukanaan tuomista vastuista. Jokaisen lemmikin hankintaa harkitsevan olisi lakiehdotuksen myötä suoritettava lemmikinpito-verkkokurssi, millä saataisiin ehkä muutamat lemmikkiä hankkivat punnitsemaan omaa aikaansa ja resurssejaan uudelleen.
Vastaava verkkokurssi voisi toimia myös Suomessa. Erityisesti pandemia-aikana olen törmännyt tuttuihin, jotka ovat päähänpistosta hankkineet itselleen ”koronakoiran tai -kissan” ajattelematta kuitenkaan lemmikin kohtaloa sitten, kun paluu toimistoille ja ”normaalielämään” alkaa.
Suomeen uusi eläintensuojelulaki lähivuosina?
Kuten Espanjassa, myös Suomessa hylätään kymmeniä tuhansia lemmikkejä vuosittain. Suomen eläintensuojelujärjestö (SEY) mukaan Suomessa hylätään erityisesti kissoja, ja ongelmana ovat myös villiintyneet kissapopulaatiot. Kodittomien eläinten suojaksi ei tosin ole näköpiirissä yhtä radikaaleja muutoksia kuin Espanjassa. Suomen nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996. Siinä ei tunnisteta lemmikkien oikeudellista asemaa, eikä vastaavanlaista, Espanjan lakiuudistuksessa esitettyä lemmikkien oikeudellisen aseman muutosta ole tällä hetkellä suunnitteilla. 26 vuotta sitten voimaan tullut laki sallii muun muassa eläinten käyttämisen sirkuksissa ja turkistarhauksissa aluehallintoviraston luvalla.
Vaikka uutta eläinsuojelulakia on valmistelu Suomessa jo vuodesta 2010, eduskunnan hyväksyntää sille ei ole vielä haettu. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan suunnitelluilla lakimuutoksilla edistettäisiin eläinten hyvinvointia ja kunnioitusta. Laissa huomioitaisiin lajikohtaisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen, eläimille tehtävien toimenpiteiden aikainen kivunlievitys sekä valvonnan tehostaminen. Lisäksi uusi eläinsuojelulaki pyrkisi puuttumaan kiihtyneeseen pentutehtailuun, joka korostui erityisesti koronapandemian alkuaikojen tuoman lemmikkieläinbuumin aikana. Tavoitellessaan taloudellista etua pentutehtailijat eivät ainoastaan jätä huomioitta eläinten hyvinvointia, vaan saattavat vaarantaa myös muiden eläinten sekä ihmisten terveyden. Jotta pentutehtailu ja lemmikkieläinten huono kohtelu saataisiin kitkettyä Suomesta, voisi olla vaihtoehtona harkita Espanjan tavoin jämäkämpää otetta eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi.
Elli Kauppinen
Kirjoittaja on gradua vaille valmis kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija Turun yliopistosta. Kiinnostus espanjan kieleen alkoi Serranon perhe –televisiosarjaa katsellessa, mutta sittemmin Elli on opiskellut espanjaa niin kansalaisopistossa, yliopistossa kuin lukiovaihdossa Chilessä. Tulevaisuuden haaveena on työ kansainvälisten suhteiden parissa, ja harjoittelu Suomen suurlähetystössä Madridissa on vahvistanut haavetta entisestään.