Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, eli lyhyemmin Istanbulin sopimus, astui voimaan Moldovassa ensimmäinen toukokuuta. Sopimuksen symbolinen arvo on merkittävä, mutta erityisen tärkeää on sen tehokas toimeenpano, ja nähtäväksi jää miten hyvin Moldova onnistuu sen tekemään.
Moldovassa on työtä jäljellä tasa-arvon toteutumiseksi
ETYJ:n tutkimuksen mukaan n. kaksi viidestä moldovalaisesta naisesta on kohdannut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, ja lähes puolet seksuaalista häirintää. Useissa väkivaltatapauksissa tekijä on ollut uhrin entinen tai nykyinen kumppani. Tilannetta naisten kannalta pahentaa perinteinen sukupuolirooli naisesta ”kotiäitinä”. Kun nainen ei osallistu työmarkkinoille eikä pysty ansaitsemaan itse rahaa, on hänen vaikeaa tai lähes mahdotonta pystyä irtautumaan väkivaltaisen kumppanin vaikutusvallasta.
Kylissä uhrien tilanteen helpottaminen on haastavaa, sillä kotiväkivalta nähdään perheen sisäisenä asiana ja poliisien toimesta asiaan ei usein puututa riittävästi. Erityisesti Transnistrian alueella naisten oikeuksien toteutuminen on kansalaisjärjestöjen mukaan vielä heikompaa kuin muualla Moldovassa.
Vuonna 2020 Maia Sandusta tuli ensimmäinen presidentiksi valittu nainen Moldovan historiassa. Seuraavana vuonna Moldova sai myös pääministeriksi naisen, Natalia Gavrilițan. Vuoden 2021 vaaleissa parlamenttiin valituista n. 40 % oli naisia, kun 2000-luvun alussa luku oli lähempänä kymmentä prosenttia. Merkittävä tekijä tilanteen parantumisen taustalla on 2016 voimaanastunut laki, jonka mukaan kaikista ehdokkaista tulee molempia sukupuolia olla vähintään 40 %. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tasa-arvoa luodaan aktiivisilla poliittisilla toimilla ja lainsäädännöllä; heikossa asemassa olevien tilanne harvoin kohentuu itsestään. Sandu ja Gavrilița ovat myös erinomaisia roolimalleja ja rohkaisevia esimerkkejä Moldovan tytöille ja naisille.
Vaikka naiset ovat saavuttaneet Moldovassa korkeimmat poliittiset asemat, on tilanne sukupuolen välisten tasa-arvon kannalta edelleen heikko. Naisista suurempi osa on korkeakoulutettuja, mutta keskimäärin naiset saavat n. 14 % matalampaa palkkaa. Suurin osa opettajista niin ikään on naisia, mutta kouluja johtavista rehtoreista enemmistö on miehiä. Eläkkeensaajista suurin osa on naisia, mutta miesten eläkkeet ovat lähes neljänneksen suuremmat – esimerkkejä on useita.
Moldovassa on mekanismeja kotiväkivallan uhrien tukemiseksi, kuten turvakoteja sekä auttava puhelin. Tuen kysyntä kuitenkin ylittää rajusti tarjonnan ja erityisesti pandemia-aika on lisännyt tukipalveluiden tarvetta. Toivottavasti Istanbulin sopimus johtaa viranomaisten konkreettisten toimien lisääntymiseen ja palveluiden saavutettavuuteen.
Sopimusta myös vastustetaan
Moldovassa Istanbulin sopimusta vastustavat kiivaasti ortodoksinen kirkko sekä Venäjä-myönteinen oppositio, jotka näkevät sopimuksen heikentävän nk. perinteisiä perhearvoja. Kirkko ohittaa Istanbulin sopimuksen perimmäisen tarkoituksen, joka on ehkäistä naisiin kohdistuvaa ja sukupuolittunutta väkivaltaa, ja keskittyy sen sijaan vastustamaan sukupuolen jaottelua biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen sekä sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.
Muutokset yhteiskuntarakenteissa eivät usein tapahdu nopeasti, jos tapahtuvat olleenkaan. Siksi Istanbulin sopimuksen kaltaiset kansainväliset sitoumukset ja yhteiskunnallisen keskustelun käyminen tasa-arvon merkityksestä maan kansalaisten hyvinvoinnille ja taloudelle mediassa, sekä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten toimesta, on tärkeää. Istanbulin sopimus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden parantaa uhrien pääsyä auttavien palveluiden pariin, ja vahvistaa sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Lisää Istanbulin sopimuksesta täältä.
Tekstin on kirjoittanut Juhana Jääskeläinen harjoittelussaan Bukarestin suurlähetystössä.