Internet muutti maailmaa: entistä useammalla on pääsy lähes määrättömään informaatioon, ihmiset voivat luoda kontakteja ja pitää yhteyttä aivan uudella tavalla, informaatiota on vaikeampaa säännellä, kun kuvat todellisuudesta leviävät silmänräpäyksessä verkkoon. Näin ollen onkin hätkähdyttävä ajatus, että seksismi ja sukupuolistereotypiat ovat vahvempia kybermaailmassa kuin todellisuudessa. Kuinka tämä vaikuttaa aikansa internetissä kuluttaviin lapsiin ja nuoriin, joille kybermaailma on yhtä totta kuin reaalimaailma?

Internetissä esilläolo ja huomion herättäminen on valtaa. On liioiteltava, puhuttava suurin kirjaimin. Huumorilla on merkitystä, jolloin pohjana viljellään usein stereotypioita. Viestintä on vahvasti visuaalista. Internetissä esiintyy seksuaalista häirintää, kuten sukupuoleen perustuvia sanallisia hyökkäyksiä, mutta myös vaivihkaisempaa häirintää: esimerkiksi tyttö- ja naispelaajat saatetaan sulkea pois online-peleistä tai heitä kohdellaan syrjivästi. Haasteena on, että äänekkään vähemmistön toiminnasta tulee normi.

Vanhemmille netin käyttäjille internet on jotakin kaukaisempaa. Niinpä siitä, että jokin on virtuaalista, voi tulla asiaa vähättelevä. ”Eihän se ole oikeaa seksuaalista häirintää, sehän on vain nettihäirintää”, voidaan helposti ajatella. Se on jossakin muualla kuin kotiovella. Ja toisaalta – nuorten mielestä – sehän voi olla ihan hauskaakin, pelin henki.

Lapsille ja nuorille internetympäristö on yhtä totta kuin sen ulkopuolinen elämä. Sen viestit, kuvasto, puhetapa ja siellä toimijoiden käyttäytyminen vaikuttavat samalla tavalla. Jos seksistisillä heitoilla ja kuvilla saa huomiota, eikä tätä suoraan haasteta, onko vaarana että seksismistä internetissä tulee normi? Jos lapset ja nuoret kasvavat tällaisessa ympäristössä, kuinka tämä tulee vaikuttamaan tasa-arvoon reaalimaailmassa?

Viekö internet tasa-arvoa taaksepäin? Vai paljastaako se jotakin olemassa olevaa reaalimaailmaa paremmin?

Ilmiöstä on syytä olla tietoinen. Siitä on puhuttava lasten ja nuorten kanssa, ja tämän olisi syytä kuulua kouluopetukseen yleisen informaatiolukutaidon ja lähdekritiikin ohella. Emmehän halua mennä tasa-arvossa taaksepäin?

Kirjoitus perustuu Tanskan Centre for Digital Youth Caressa työskentelevän Christian Mogensenin esitykseen Euroopan neuvoston tasa-arvokonferenssissa Kööpenhaminassa toukokuussa 2018. Suomi aloittaa Euroopan neuvoston puheenjohtajana marraskuussa 2018, ja myös Suomen kaudella on tarkoituksena pitää tasa-arvokysymyksiä esillä.