En ollut pohtinut korruption vaihtelevia vaikutuksia eri ihmisryhmiin ennen hiljattain järjestettyä pyöreän pöydän keskustelua, johon kehityspoliittisen osaston korkeakouluharjoittelijana pääsin osallistumaan. Keskustelua pohjusti U4 Anti-Corruption Resource Centre –tutkimuslaitos, ja sen aiheena oli korruption vaikutus vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseen.
Kuten monet yhteiskunnalliset ongelmat, korruptio iskee marginalisoituihin ryhmiin lujempaa kuin valtaväestöön. Aihe on tutkimuksessa jäänyt vähälle huomiolle. Olen iloinen siitä, että Suomi on aktiivisesti nostanut aiheen pöydälle ja ollut aloitteellinen selvityksen toteuttamiseksi.
Sukupuolten tasa-arvotyöstä saatuja oppeja voidaan soveltaa
Vastaavantyyppistä dataa korruption sukupuolittuneista vaikutuksista on jo olemassa, ja sitä meille esitteli keskustelussa U4:n asiantuntija Monica Kirya. Naisiin kohdistetaan usein esimerkiksi vaatimuksia seksuaalisista palveluksista ja heidän asemaansa heikentää miehiä alempi kyky maksaa lahjuksia. Vammaisten naisten kohdalla nämä ongelmat voivat vielä korostua, koska yleisesti heihin kohdistuu moninkertainen väkivallan ja hyväksikäytön riski.
Kirya teki kuitenkin tärkeän huomion: korruptioon liittyvässä keskustelussa ei tule ylläpitää narratiivia, jossa naiset nähdään enkeleinä ja miehet pahantekijöinä. Naiset eivät välttämättä ole miehiä vähemmän taipuvaisia korruptioon, mutta heillä on heikomman yhteiskunnallisen aseman ja vallan puutteen vuoksi harvemmin siihen mahdollisuus.
Samankaltaisia yksinkertaistavia olettamuksia ei myöskään tule tehdä vammaisista ihmisistä tai heidän ylläpitämistään organisaatioista, joiden sisällä korruptiota myös voi esiintyä.
Vammaiset naiset erityisen alttiita hyväksikäytölle
Monessa maassa vamman diagnosointi ja rekisteröiminen oikeuttaa erilaisiin etuuksiin, kuten sosiaaliturvaan ja apuvälineisiin. Virkamiehet ja palveluntarjoajat voivat pyytää tämän statuksen tai palvelujen saamiseksi lahjuksia, myöntää tukia perusteetta lähipiirilleen tai vetää rahaa välistä. Hoitolaitoksissa työntekijät voivat pimeästi pyytää rahaa vastineeksi palveluista ja viranomaiset saattavat väärentää raportteja hoitolaitosten olosuhteista.
Intersektionaalinen ja moniperusteisen syrjinnän huomioiva lähestymistapa on tärkeä: heikoimmassa asemassa ovat naiset, vanhukset, lapset, vammaiset ihmiset tai vähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Juuri vammaiset naiset ovat erityisen alttiita seksuaaliseen hyväksikäyttöön nojaavalle korruptiolle. Myös vamman luonne vaikuttaa: kehitysvammaiset saattavat kärsiviä korruptiosta enemmän kuin ne, joilla on fyysinen vamma.
Korruptio estää ihmisoikeuksien toteutumista ja rapauttaa demokratiaa
Vammaiset ihmiset nauttivat usein muita vähemmän poliittista, oikeudellista, sosiaalista ja taloudellista suojelua ja ovat muita heikommin edustettuina kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Tahot jotka tutkivat varojen väärinkäytöksiä voivat olla lahjottavissa.
Kun vammaiset ihmiset ovat mukana yhteiskunnassa ja päätöksenteossa, heidän etunsa voidaan huomioida ja heidän mahdollisuutensa saada oikeutta korruption uhriksi joutuessaan paranevat.
Suomalaisten Vammaiskumppanuus-järjestön sekä Abilis-säätiön edustajat toivat pyöreän pöydän keskustelussa esiin työtään, joka tukee vammaisten omia organisaatioita kehittyvissä maissa. Sitä kautta edistetään vammaisten ihmisten mahdollisuuksia puolustaa omia oikeuksiaan, sillä he tietävät parhaiten itse, kuinka heihin vaikuttavia ongelmia tulisi lähestyä.
Dataa puuttuu
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet pyrkivät sekä korruption vähentämiseen että vammaisten ihmisten oikeuksien parantamiseen. Lisäksi niissä painottuu datan merkitys: jos ilmiöstä ei ole dataa, ei sitä ole olemassa muille kuin niille, jotka sen käytännössä itse kokevat. Keinot ongelman ratkaisemiseksi ovat rajatut, jos sen luonnetta ja esiintyvyyttä ei ymmärretä tarpeeksi.
Opiskeltuani kolme vuotta kestävää kehitystä olen huomannut, että vammaisnäkökulma unohtuu usein niin opetuksessa kuin tutkimuksessa. Pyöreän pöydän keskustelu toimi minulle ja varmasti monelle muulle osallistujalle tarpeellisena muistutuksena kehitysyhteistyöhön ja ihmisoikeuksiin liittyvien haasteiden monimuotoisuudesta.