Suomi sai ennätyksellisen medianäkyvyyden

Suomen kulttuurin suurin julkisuuskampanja, Frankfurtin kirjamessut onnistui yli kaikkien unelmienkin. Suomesta on kerrottu saksankielisessä lehdistössä, radiossa, televisiossa ja online-julkaisuissa enemmän kuin mistään edellisestä kirjamessujen teemamaasta.

KUVATEKSTI TÄHÄN
Frankfurtin kirjamessut on maailman suurin kirja- ja media-alan tapahtuma. Suomi oli messujen teemamaa vuonna 2014. Kuva: Heini-Tuuli Onnela

Jokainen Saksassa asuva suomalainen varmaan huomaan saaneensa mediasta apua Suomi-tiedon levittämiseen. Moni lienee saanut kommentteja naapureiltaan.

Julkisuudesta kertovat numerot ovat ällistyttäviä: kuluneen vuoden aikana saksankielisessä mediassa on julkaistu Suomesta yhteensä  lähes 8 000 erillistä artikkelia. Niistä runsas puolet online-julkaisuja, noin 2 000 juttua sanomalehdissä ja viikkolehdissä, siis mustaa valkoisella. Televisioissa 150 tarinaa ja radioissa yli 1 600 haastattelua tai juttua. Suomelta ei ole voinut välttyä jos yhtään on seurannut aikaansa.

Messujen toimitusjohtaja Jürgen Boosin ja viestintätoimisto WBCO:n toimitusjohtaja Frank Wöllsteinin mukaan uutta on myös julkisuuden äärimmäinen myönteisyys. Kirjallisuutta analysoitiin ja kritisoitiin kiittäen, kirjailijoista tehtiin henkilöinä myönteisiä juttuja, messujen järjestelyjä ja suomalaisen taiteen näyttelyitä ylistettiin ja Suomessa käyneet toimittajat tekivät reportaaseja, joissa esiteltiin kirjastoja, kouluja, kulttuuria ja myös Suomen ajankohtaisia talousongelmia – tosin hyvin myönteisellä tavalla. Joulupukki, tango, sauna, alkoholin käyttö ja muut suomalaiset kliseet näkyivät kuvissa ja otsikoissa, mutta saivat uutta ulottuvuutta ja syvempää tietoa.

Mitä hyötyä julkisuudesta on?

Suomen paviljonki Frankfurtin kirjamessuilla.
Aalto-yliopiston opiskelijat suunnittelivat Suomen messupaviljongin. Kuva: Heini-Tuuli Onnela

Ensisijaisesti kirjamessuilla myytiin suomalaisten kirjailijoiden käännösoikeuksia. Kaupan kerrotaan käyneen hyvin Eurooppaan ja USA:n myynnissä puhutaan jopa läpimurrosta. Frankfurtin messuthan ovat maailmanlaajuiset ja alansa suurin mediatapahtuma.

Käännösten myynnillä ei tietysti pelasteta Suomen kansantaloutta.  Kirjallisuusmyynnin suurempi merkitys on siinä, että kirjoihin tutustumisen kautta Suomi ja meikäläinen elämänmuoto alkavat tulla tutuiksi. Suomea pidetään ennestäänkin luotettavana yhteistyökumppanina, nyt voi toivoa, että tieto Suomesta tuo meidät lähemmäksi saksalaisia päätöksentekijöitä, matkailijoita ja investoijia. Että ymmärretään miten eurooppalainen ja moderni maa Suomi on, miten helppoa Suomessa on toimia ja miten joustavasti Suomen ja Saksan väliä voi matkustaa.

Saksasta Suomeen muuttoa harkitsevaa saattaa ilahduttaa tieto, että meillä on elävä saksalainen yhteisö, Helsingissä on tasokas saksalainen koulu, vanhainkoti ja seurakunta on myös Turussa.

Kaupalle ja yhteistyölle nyt hyvä maaperä

Suomen saama suuri julkisuus oli seurausta tiedotuskampanjasta, kirjailijahaastatteluista ja toimittajamatkoista Suomeen. Jos kampanja päättyy julkisuuskin päättyy. Saksan kanssa kauppaa käyvien suomalaisyritysten ja muussa yhteistyössä olevien tahojen on nyt syytä olla aloitteellinen ja jatkaa kampanjaa omien asiakkaiden kanssa.

Suomen suurlähetystö ja kulttuurin vientijärjestöt jatkavat suomalaisen osaamisen esittelyä – tietysti messuvuotta pienemmällä volyymillä mutta nyt jo hedelmällisempään maaperään.