Elämää pandemia-ajan Persiassa

Elämä ja työskentely Iranissa ei ole tylsää maailmanpolitiikan intohimoiselle seuraajalle. COVID-19-epidemia, kansainvälisen politiikan kasvaneet jännitteet sekä Iranin ydinsopimuksen ja talouden kohtalo ovat määrittäneet työtahtia Teheranissa viimeisen puolen vuoden ajan. Poikkeukselliset ajat ovat tarjonneet yhden mitä ainutlaatuisimmista työkokemuksista Suomen ulkosuhdehallinnossa.

COVID-19-epidemia näkyy Teheranin katukuvassa muun muassa kasvomaskien muodossa, ja niiden käyttöä edellytetään julkisissa tiloissa. Kuva: Riina Keskinen.
COVID-19-epidemia näkyy Teheranin katukuvassa muun muassa kasvomaskien muodossa, ja niiden käyttöä edellytetään julkisissa tiloissa. Kuva: Riina Keskinen

Maailmanpolitiikan polttopisteessä

Hain harjoittelupaikkaa Suomen suurlähetystöstä Teheranista syksyllä 2019. Kiinnostukseni herätti maan monimutkainen poliittinen systeemi sekä maailmanpoliittinen relevanssi. Tämän lisäksi elämä Iranissa on rajoitettua erityisesti naisille pukeutumiskoodeineen, mikä jo itsessään on mielenkiintoinen sopeutumiskokemus. Harva osasi kuitenkaan vielä syksyllä ennustaa alkutalven 2020 jännitteitä, puhumattakaan COVID-19-epidemian mullistavasta vaikutuksesta globaaliin politiikkaan.

Saapuessani maahan helmikuun 2020 alussa kenraali Suleimanin kuolema ja ukrainalaisen lentokoneen alasampuminen olivat kiristäneet USA:n ja Iranin suhteet hetkellisesti äärimmilleen, mutta liennytystä oli jo havaittavissa. Iranin tilanne kriisiytyi kuitenkin pian uudelleen valtionhallinnon raportoidessa 19. helmikuuta ensimmäisistä COVID-19-tartunnoista. Iranin tilanne nousi hetkeksi globaaleihin otsikoihin haastavimpana sitten Kiinan, kun Eurooppa vasta heräili epidemian vakavuuteen.

WHO:n tilastojen valossa Iranin epidemiatilanne on sittemmin ollut Lähi-idän kriittisimpiä. Paluuta normaaliin ei ollut. Nousujohteisista tartunta- ja kuolonuhritilastoista raportointi sekä useamman kerran viikossa lähetettävät katsaukset Iranin COVID-19-tilanteeseen muodostivat hetkellisesti työtehtävieni hektisen keskiön.

Elämää poikkeusolojen Teheranissa

COVID-19-epidemian myötä edustuston työskentely muuttui. Kaikki tapaamiset ja kokoukset peruttiin. Etätyöskentely aloitettiin. Edustustossa käynnistettiin hygieniatoimenpiteitä. Kasvomaskit ilmestyivät katukuvaan ja lähimpään supermarkettiin ei enää päässyt ilman pakollista kuumemittausta ovella. Teheranin diplomaattipiireihin keskeisesti kuuluneet iltatapahtumat hiljenivät. Sosiaaliset kontaktit rajoittuivat edustustolla oleviin kollegoihin.

Merkittävä osa Teheranin edustustojen työntekijöistä ja uradiplomaateista lähetettiin kotimaihinsa. Myös minulle tarjottiin mahdollisuutta palata Suomeen. Työskentely pandemia-ajan Iranissa Teheranin edustustojen tiedettävästi ainoana harjoittelijana oli tilaisuutena kuitenkin liian mielenkiintoinen ohitettavaksi.

Työ koostui pitkälti tiedonetsinnästä ja raporttien kirjoittamisesta kotoa käsin. Viikoittaiset ajankohtaiskatsaukset, ajoittainen pidempien talousraporttien kirjoittaminen sekä hyvin tarkkaa hygieniaprotokollaa noudattaneiden tapaamisten muistioiden kirjaaminen ovat kuuluneet keskeisesti työkuvaani. Alkuperäinen työtehtäväni EU-talousneuvonantajien kokouksen edustajana muuttui yleiseksi politiikkaraportoinniksi.

Vaeltaminen on ollut epidemia-aikana luotettava harrastus monien muiden vapaa-ajanmahdollisuuksien ollessa suljettuna. Maan korkeimman vuoren Damavandin valloittaminen (5610 m) kuului harjoitteluajan huippuhetkiin.
Vaeltaminen on ollut epidemia-aikana luotettava harrastus monien muiden vapaa-ajanmahdollisuuksien ollessa suljettuna. Maan korkeimman vuoren Damavandin valloittaminen (5610 m) kuului harjoitteluajan huippuhetkiin.

Koronapolitiikkaa talous edellä

Iranin koronapolitiikkaa ovat ohjanneet taloudelliset prioriteetit. Maahan kohdistuvat talouspakotteet ovat koronavirusepidemiaan yhdistettynä tehneet Iranin tilanteesta poikkeuksellisen haastavan. Inflaatio on noussut historiallisiin lukemiin vaikeuttaen kansalaisten elämää merkittävästi. Kotimaisesta kysynnästä riippuvainen talous on pyritty pitämään auki ilman ulkonaliikkumiskieltoa, mikä on lisännyt jännitteitä Iranin sisäpolitiikassa.

Helmikuussa hiukan ennen koronaepidemiaa käydyt, historiallisen alhaisen äänestysaktiivisuuden ympäröimät Iranin parlamenttivaalit ovat olleet omiaan kärjistämään voiton saaneiden konservatiivien sekä maltillisiin lukeutuvan presidentti Rohanin ja tämän kannattajien välejä.

Vaikka paluu Suomessa olevaan vapaaseen elämään houkuttaakin, en silti millään malttaisi jättää Teherania taakseni. Pidän työskentelystä siellä, missä tapahtuu. Iran ei tämän suhteen ole ollut pettymys. Tuleva syksy muun muassa USA:n presidentinvaalien lopputuloksen myötä tulee vaikuttamaan Iranin ulkopolitiikan suuntaan merkittävästi. Tulenkin seuraamaan maan tilannetta tiiviisti ja kenties joku päivä paluu Teheraniin työn merkeissä tulee uudelleen ajankohtaiseksi.

Vilma Maukonen

Kirjoittaja työskenteli EDUFI-harjoittelijana Suomen suurlähetystössä Teheranissa.