Kantoninkiina suomalaisen oppijan näkökulmasta

Kieli-ihmisenä Hongkongiin saavuttaessa halusin tietysti tutustua kantoninkiinan saloihin. Koska Hongkongissa valtaosa on kantoninkiinan puhujia, halusin keskittyä siihen mandariinikiinan sijaan. Kantoninkiinan puhujia on maailmanlaajuisesti noin 75 miljoonaa.

Ihmisvilinää kukkakaupan edessä
Kantoninkiinan taito auttaa esimerkiksi kaupungilla tingittäessä. Kuva: Ksenia Sormunen

Sekä mandariinikiina että kantoninkiina polveutuvat varhaisesta kiinan kielen muodosta, keskikiinasta, josta ne ovat kehittyneet omiin suuntiinsa. Kiinan yleiskieli, putonghua, perustuu Pekingin murteeseen, kun taas kantoninkiinan ”koti” on 1900 km:n päässä Etelä-Kiinassa. Pääosin kantoninkiinan kielen puhujat asuvat Guandongin, Hongkongin sekä Macaon alueilla.

Mistä opetusta?

Paikallisessa kielikoulussa ottamani kurssit eivät oikein ottaneet tulta alleen, kun tunnit koostuivat suurimmaksi osin sanalistojen ulkoa opettelusta. Näin ollen otin yhteyttä tuttuni kiinan kielen yksityisopettajaan Mayhin, joka pitää yksityistunteja myös oppilaiden kotona. Tämä osoittautui minulle paremmaksi vaihtoehdoksi, sillä May suunnitteli tunnit ja oppimissisällön juuri minun tarpeitteni mukaan.

Alusta alkaen halusin vain oppia kommunikoimaan suullisesti paikallisten kanssa, en ole siis opetellut kirjoittamaan tai lukemaan. Suullinen kommunikointi antaa jo itsessään kantonin oppimiselle omat haasteensa, sillä kielessä on kuusi eri toonia. Eli jos lausuu sanan väärällä toonilla, kuulijalle ei mene viesti perille, vaikka itse ajattelisi, että lausuu kaiken oikein.

Kommunikoinnin eroja

Urbaani maisema ilmasta
88,9 % hongkongilaisesta puhuu kantoninkiinaa kotonaan. Kuva: Ksenia Sormunen

Heti alusta alkaen huomioni kiinnitti se, kuinka hyvänpäivänjuttelu eroaa täällä Suomeen verrattuna. Olen yrittänyt harjoitella kantoninkiinaani erityisesti hisseissä, sillä lukuisten pilvenpiirtäjien kaupungissa hissejä joutuu odottelemaan ja niissä ”oleskelemaan” paljon. Tervehdysten lisäksi täällä on normaalia kysyä ”oletko syönyt jo?” tai ”mihin olet menossa?”. Suomalaisesta näkökulmasta nämä saattavat olla tungettelevia kysymyksiä, mutta niistä saa jutun juurta aika helposti aikaiseksi. Jos vastaaja on syönyt jo, voidaan kysyä seuraavaksi ”mitä söit” ja ”missä söit”. Jos taas et ole vielä syönyt, voi kysyä ”milloin aiot syödä” ja ”missä aiot syödä”. ”Mihin olet menossa?” -kysymykseen tyypilliset vastaukset ovat yleensä kotiin, töihin, kouluun tai ostoksille.

Kantoninkiina on tunnettu rikkaista sanonnoistaan, esimerkiksi ”gai jau” tarkoittaa kirjaimellisesti ”lisää öljyä”. Sanontaa huudetaan kannustukseksi. Kirjaimellisesti ”matkustaa bussilla numero 11” tarkoittaa taas ”mennä jalan”.

Tällä hetkellä pärjään kantoninkiinaksi yksinkertaisessa jutustelussa sekä kaupoissa. Paikallisilta ihmisiltä tulee myös paljon myönteistä palautetta ja hyvää mieltä, kun he ovat aidosti mielissään, että ulkomaalainen haluaa opetella heidän kieltään. Suosittelenkin kaikkia ulkoasiainhallinnossa työskenteleviä opettelemaan edes hieman asemamaansa kieltä.