Vuoden 2022 talviolympialaiset järjestettiin 4.–20.2. ja paralympialaiset 4.-13.3. Pekingissä. Kisat olivat historian katsotuimmat talviolympialaiset. Koronapandemian, kansainvälisen boikotin ja Ukrainan kriisin varjostamat kisat näyttäytyivät kiinalaisyleisölle menestystarinana, jota tukivat tiedotusvälineissä jaetut ulkomaisten urheilijoiden positiiviset sosiaalisen median päivitykset. Talviurheilumaana myös Suomi sai paljon näkyvyyttä.
Kisakupla ei puhjennut
Vuoden 2008 kesäolympialaisten ja 2022 talviolympialaisten isäntänä Kiinan pääkaupunki Peking on olympiahistorian ensimmäinen paikkakunta, joka on järjestänyt sekä kesä- että talvikisat.
Kiina käytti kahdeksan miljardia euroa kisajärjestelyihin. Jäälajit järjestettiin halleissa eri puolilla Pekingiä. Sen sijaan lumilajien pitopaikat olivat 90-160 kilometrin päässä pääkaupungista vuoristokohteissa, joihin jouduttiin tekemään valtavat määrät tykkilunta ja vetämään uusi luotijunarata.
Kiinan nollatoleranssiin perustuvan koronavirusstrategian takia kisoja varten Pekingiin perustettiin kupla, joka eristi 16 300 urheilijaa, viranomaista ja toimittajaa täysin ympäröivästä Kiinasta. Järeiden toimien ja satojen tuhansien koronavirustestien ansiosta koronavirus ei päässyt leviämään, mutta toisaalta kuplan ulkopuolella kisat eivät juurikaan näkyneet katukuvassa.
Menestystarina kiinalaisin erityispiirtein
Pekingin-kisat olivat historian katsotuimmat talviolympialaiset. Ennen kisoja Kiina asetti tavoitteekseen, että kisoihin mennessä 300 miljoonaa kiinalaista harrastaa talviurheilua. Talviurheiluharrastuneisuuden kasvu lisäsi myös kiinalaisen penkkiurheiluyleisön kiinnostusta kisoja kohtaan.
Kiinaa esiteltiin maana, joka pystyy järjestämään kansainvälisen tapahtuman koronaturvallisesti keskellä pandemiaa. Kerrontaa tukivat ulkomaisten urheilijoiden tarkasti valikoidut positiiviset sosiaalisen median päivitykset olympiakylän teknologiasta, ruoasta ja terveydenhoitopalveluista.
Maastohiihtäjä Lauri Vuorisen videota, jossa hän esittelee Pekingin olympiakylää, katsottiin Kiinassa yli 20 000 kertaa. Myös jääkiekkoilija Petra Niemisen lyhytvideota olympiakylän tyyny-peittoyhdistelmästä jaettiin laajasti sosiaalisessa mediassa. Suomen viralliset kisa-asut jopa trendasivat ”Kiinan Twitterissä” eli Weibossa kiitos yhdennäköisyyden harmaiden pingviiniuntuvikkojen kanssa.
Olympialaisten järjestäjät olivat kuitenkin herkkiä negatiivista uutisointia kohtaan. Kisojen alussa Kiinan suurimmat sosiaalisen median alustat ml. Weibo ja Douyin ilmoittivat poistaneensa kymmeniä tuhansia urheilijoita uhkaavia tai vääriä tietoja levittäviä viestejä kitkeäkseen kisoihin liittyvää ”laitonta” keskustelua.
Suomalaisurheilijat trendasivat Weibossa
Edustuston koordinoimat verkkohaastattelut keräsivät yli 10 miljoonaa katsomiskertaa Kiinassa. Suosituimpia näistä olivat Kansan Päivälehden Weibo-videot, joissa taitoluistelijapari Juulia Turkkila ja Matthias Versluis sekä kiinaa sujuvasti puhuva paralumilautailija Matti Sairanen esiintyivät. Sairanen oli koko paralympialaisten suosituin ulkomaalainen urheilija Kiinan somessa.
Joulukuussa Suomen itsenäisyyspäivän alla kiinalaisorkesteri esitti kisojen Big Air –hyppyrin kupeessa Finlandia-hymnin. Flash mob –video keräsi yli 500 000 katsojaa kiinalaisverkossa. Maaliskuussa Pekingin-suurlähetystön puutarhassa Suomi-Ruotsi –jääkiekko-ottelua seurasi yli 100 ihmistä kirpeässä pakkassäässä. Jo ottelua ennen Suomen ja Ruotsin suurlähettiläiden pöytäjääkiekkokisaa katsoi yli 65 000 kiinalaista.
Toki suurin maakuvallinen panostus tuli suomalaisurheilijoilta. Etenkin menestys maastohiihdossa ja jääkiekossa sekä paralumilautailussa ja –alppihiihdossa näkyi myös kiinalaismediassa. Kiitos Team Finland!