Koti Kairossa

2

Egypti on valtava maa niin väkiluvultaan kuin kooltaan. Asukkaita on noin sata miljoona ja pinta-alaa on enemmän kuin Suomella ja Ruotsilla yhteensä. Maahan mahtuu siis lukuisia erilaisia koteja. Kairossa asukkaita on mahdollisesti noin 20 miljoonaa, joista kodittomia on arviolta miljoonia.

Kairossa on hyvin selkeästi näkyvissä asuinalueiden erot ja kalleimmat asuinalueet keskustan ulkopuolella on rajattu muurein. Laajat slummialueet taas levittäytyvät eri puolella kaupunkia.

Kuvassa on tienviitta rakennuksen seinällä. Kuva: Anne Kourilehto.
Tienviitta rakennuksen seinällä. Kuva: Anne Kourilehto

Kairolaisessa kodissa asukkaita on yleensä enemmän kuin meillä Suomessa. Perhekoot ovat suuria ja yksiöille ei juurikaan ole tarvetta. Asunnot Egyptin kaupungeissa ovat usein isompia kuin mihin olemme Suomessa tottuneet.  Monesti tilanne on se, että koko kerrostaloa asuttaa saman perheen jäsenet.

Perheen pojille on valmiiksi hankittu asunnot samasta talosta, jotta pojille on kodit valmiina omaa perhettä varten. Tämä ei kuitenkaan aina ole tilanne, sillä tuloerot ovat suuret eikä asuntoa ole aina mahdollista hankkia etukäteen.

Maan tapojen mukaista ei ole asua yksin. Kotona asutaan, kunnes mennään naimisiin ja varttuneemmalla iällä, kun puolisosta aika jättää ja lapset ovat muuttaneet omilleen, muutetaan asumaan aikuisten lasten luo. Vanhainkoteja ei periaatteessa ole.

Vuokrasääntely turvaa asumista

Maan palkkatason tuntien voi aluksi ihmetellä miten on mahdollista, että samassa rakennuksessa ulkomaalaisen kanssa asuva egyptiläinen pystyy maksamaan vuokransa. Syy tähän ei välttämättä ole huomattava varallisuuden määrä. Sen sijaan miljoonat kairolaiset asuvat vanhan vuokrasääntelyn alaisissa asunnoissa.

Sääntely juontaa juurensa 1960-luvulta, jolloin vuokrat jäädytettiin. Tästä syystä on mahdollista, että samanlaisessa asunnossa samassa rakennuksessa asuva henkilö maksaa vuokraa kuukausittain vain 10 euroa kun toisella asukkaalla vuokra on 1500 euroa. Vuokrasääntelyn mukainen vuokra säilyy saman suuruisena, kunnes vuokralainen menehtyy tai muuttaa pois asunnosta.

Vuokralaisen menehdyttyä vuokrasopimus periytyy lapsille, mikäli he ovat koko elämänsä asuneet samassa asunnossa. Vuokrasopimus ei kuitenkaan periydy enää lapsenlapsille. Valtio on suunnitellut purkavansa sääntelyn, mutta purkamisella olisi ainekset vallankumoukseen.

Kuvassa on kerrostalo Zamalekilla. Kuva: Susanna Alakotila.
Kerrostalo Zamalekilla. Kuva: Susanna Alakotila

Asunnon metsästys

Ulkomaalaiselle asunnon etsijälle Kairossa asuntoa lähdetään välittömästi tarjoamaan ainoastaan tietyiltä asuinalueilta. Tämä on ymmärrettävä käytäntö työpaikkojen sijaintien vuoksi. Samalla kuitenkin se tarkoittaa, että asuntojen hinnat ovat moninkertaisia verrattuna vaikkapa 200 metriä sillan toisella puolella sijaitseviin asuntoihin. Sijainti siis maksaa, ainakin ulkomaalaisille.

Hintataso tuo omat haasteensa asunnon etsimiselle. Ulkomaalaiset kuitenkaan harvoin asuvat muurein rajatuilla asuinalueilla, vaan ihan normaalisti samoilla alueilla paikallisen väestön kanssa.

Omaa kotia etsiessä ilmoitin välittäjälle etsiväni kaksiota. Välittäjä rupesi hihittelemään. Yksiöitä tai kaksioita ei ole saatavilla tai ylipäätänsä mitään alle sadan neliön. Ajatuksena oli tietenkin, että samalla rahalla saisi pienemmän, mutta laadukkaamman asunnon. Hinta ja laatu eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä. Jos maksaa enemmän, niin 200 neliön sijaan tarjotaan 300 neliötä, mutta asunnon laatu ei parane. Tehoneliöitä ei tunneta.

Vuokramarkkinoilla asunnot ovat usein kalustettuja. Tyyli poikkeaa jonkin verran pohjoiseurooppalaisesta pelkistetystä tyylistä, ja tähän suomalaisen silmä ei helpolla harjaannu. Täysin vaalea skandinaavinen sisutus ei tulisi kuuloonkaan, koska autiomaan reunalla pölyä riittää. Valkoinen sohva olisi hyvin pian jotain muuta kuin valkoinen.

Parveke tulisi siivota joka päivä, mikäli toivoo, että parveke pysyisi puhtaana. Pöly ei kuitenkaan rajoitu vain parvekkeelle, vaan pienenpientä hiekkapölyä pääsee sisälle asuntoon ovien ja ikkunoiden raoista.

Talojen eristykset eivät ole verrattavissa Suomeen, mutta ei tarvitsekaan olla, sillä ollaan maassa, jossa on kesä vuoden ympäri. Paitsi talvella. Suomalaisten mielestä talvea ei Egyptissä ole, mutta kun yölämpötilat laskevat alle 10 asteeseen ja asunnossa ei ole minkäänlaista lämmitysjärjestelmää, niin tammikuu todellakin tuntuu luissa ja ytimissä. Isossa asunnossa muutama patteri toimii vain sähkösyöppönä lämmittämisen sijaan. Kesällä asunnot taas lämpenevät huonosti lämmitetyksi saunaksi, mutta lämpimään on varauduttu ilmastointilaittein.

Kuvassa näkyy suurlähetystön ikkunasta maisema, kaupunkikuvaa Kairosta. Kuva: Anne Kourilehto.
Maisema suurlähetystön ikkunasta. Kuva: Anne Kourilehto

Paikalliset tavat ja käytännöt

Asuinrakennusten juoksevia asioita hoitaa ”bauab” eli ovimies. Ovimiesten tarkkailevat silmät ja korvat luovat myös turvallisuuden tunnetta kotikulmille. Ovimiehen tehtävänä on pitää huolta rakennuksesta ja auttaa asukkaita korjaustöiden järjestämisessä.

Korjaustöitä tuleekin vastaan harmillisen usein. Putkimiehet ja sähkömiehet ovat tulleet tutuiksi muutaman vuoden aikana. Talotekniikkaan ja rakentamisen laatuun voisi siis huomattavasti panostaa Egyptissä. Sähkökatkoja on enää harvoin hiljattain rakennettujen uusien sähkölaitosten vuoksi. Äänieristys on olematonta. Työn laatu vaihtelee ja korjaaminen on luovaa. Luovaa nimenomaan, koska käytössä olevat työkalut ovat puutteelliset. Osaaminen olisi usein erinomaista, mutta työkalut voivat olla heikot ja korjausratkaisuja on tehtävä niillä välineillä, mitä käytössä on.

Rakennukset ovat yleensä harmaan tai ruskean sävyisiä ja taloja ei maalata ulkopuolelta. Tähän on hyvin luonnollinen selitys. Autiomaasta puhaltavan hiekan ja ilmansaasteiden vuoksi maali rapautuisi hiljalleen pois muutamassa vuodessa ja maalaus jouduttaisiin uusimaan. Helpompaa on siis unohtaa maalaus. Talon ulkokuori ei Egyptissä näin ollen kerro paljoakaan siitä, miltä talon sisällä näyttää.

Paikallisen tavan mukaan pyykkejä kuivatetaan ulkona. Vaikka asunto sijaitsisikin vilkkaasti liikennöidyn tien varrella, pyykit ovat silti ripustettu parvekkeen tai ikkunan ulkopuolella sijaitsevalle pyykkinarulle. Vuosia sitten egyptiläinen ystäväni piti minua outolintuna, kun näki pyykit kuivumassa asunnossa sisällä.

Suomessa roskat tulee juoksuttaa ulos, mutta Egyptissä rakennuksissa on usein erikseen roskakuilu, minne roskat jätetään ja mistä roskat noudetaan. Roskienkerääjälle maksetaan roskien hakemisesta kuukausittainen palkkio. Kairon jätejärjestelmä on kuitenkin kokonaan erillinen tarina.

Suomeen verrattuna Egyptissä hienoa ovat myös helposti saatavilla olevat palvelut, minkä vuoksi kotoa ei tarvitsisi poistua ollenkaan. Kotiin saa tilattua kaiken ruoasta lääkkeisiin muutamalla klikkauksella.

Lisäksi muun muassa sähkö – ja kaasulaskujen maksut kerätään kotiovelta käteisenä. Sinänsä kätevää, mutta koskaan ei voi tietää milloin maksunkerääjä tulee ovelle ja tämän vuoksi laskujen maksu voi viivästyä. Lisäksi on olemassa maksuja, joista ei koskaan tulee laskuja, mutta ne pitäisi silti osata maksaa.

Kuvassa on perinteistä egyptiläistä, mutta hillittyä tyyliä edustava sohva. Kuva: Anne Kourilehto.
Perinteistä egyptiläistä, mutta hillittyä tyyliä edustava sohva. Kuva: Anne Kourilehto

Kairon asunnoissa on useita hyviä puolia, joita jään Suomessa kaipaamaan. Kuten kaasuliesi. Kätevää ja nopeaa. Pienessä kaksiossa tulen myös varmasti kaipaamaan tilaa ja omaa makuuhuonetta vieraille. Tervehtivät naapurit ovat myös plussaa. Kerrosta ylempänä asuva rouva juttelee aina kanssani huolimatta siitä, etten ymmärrä kuin murto-osan jutunaiheesta.

Suomessa taloyhtiön huoltomiestä saa odottaa päiväkaupalla, kun taas Egyptissä apu on aina lähellä.

Merkittävimpänä kehityskohteena Egyptissä ovat rakennustekniikka ja rakentamisen laatu. Myös Ramadanin aikaan öisin tapahtuva remontointi on jokseenkin vierasta näin suomalaiseen elämänrytmiin tottuneelle.

Asuminen Egyptissä, kuten yleensä asuminen ulkomailla, tuo perspektiiviä elämään. Asuntoon liittyvistä haasteista huolimatta koti Egyptissä tuntuu omalta kodilta.

Kommentit

Hannele Helin 12 kuukautta sitten

Hei Anne

Mietimme mieheni kanssa asunnonostoa Hurghadasta ja mielenkiinnolla luin kirjoituksesi Kairoon liittyvistä asioista.
Tämä rupesi mietityttämään:
”Lisäksi muun muassa sähkö – ja kaasulaskujen maksut kerätään kotiovelta käteisenä. Sinänsä kätevää, mutta koskaan ei voi tietää milloin maksunkerääjä tulee ovelle ja tämän vuoksi laskujen maksu voi viivästyä. Lisäksi on olemassa maksuja, joista ei koskaan tulee laskuja, mutta ne pitäisi silti osata maksaa.”
Meillä ei ole tarkoitus asua täysin siellä mutta jos olemme vaikkapa 2 kuukautta ja sitten 4 kuukautta pois, niin kuinka käy mm. sähkön kanssa; onko sähköt poikki ku menemme takaisin? Mitä muita laskuja on, vesilasku? Laskuja ei siis saa suoraveloituksena tililtä maksuun?

Onko suomalaisilla samanlainen systeemi viisumin kanssa kuten vaikkapa saksalaisilla; sen voi saada maksimissaan 3 kuukaudeksi kerrallaan?

Aika heikosti Egyptiin liittyvää faktatietoa on saatavilla.

Olisin iloinen kaikista vinkeistä, tällä ei ole kiire koska seuraava reissumme on vasta vuodenvaihteen tienoilla, nyt vasta kartoitamme kaikkea.

Parhain terveisin
Hannele Helin

Avatar photo Anne Kourilehto 11 kuukautta sitten

Hei Hannele,

en ole varma kuinka laskujen maksu Hurghadan asunnoissa menee. Kannattaa tiedustella asiaa asunnon myyjältä ja taloyhtiöltä. Viisumia koskevassa kysymyksessä on hyvä olla yhteydessä Egyptin suurlähetystöön Helsingissä.

Terveisin, Anne