Lennä, lennä sinisorsa!

Jemenin kaappauksen selvittelystä aiheutuneet kustannukset ovat herättäneet keskustelun matkailijoiden vastuusta omasta turvallisuudestaan. Hyvä näin.

Myös suurlähetystön henkilökunta joutuu osana työtehtäviensä suorittamista arvioimaan matkustusriskejä. Näin on erityisesti kehitysmaissa.

Itselläni oli pohdinnan paikka, kun kaivosyhtiön kutsusta tarjoutui tilaisuus matkustaa Indonesian rajaprovinssiin, Papualle. Matkaa oli siirretty useampaan otteeseen, eivätkä ennusmerkit olleet nytkään rohkaisevat. Isännät kun ilmoittivat, että edellisviikonloppuna oli poltettu kaksi louhintakonetta ja ammuttu turvallisuusyhtiön partioautoa. Tapahtumista syytettiin Papuan itsenäisyysliikettä.  Isäntien mukaan välikohtaukset olivat kuitenkin sattuneet niin syrjäisellä alueella, että matkaa ei ollut syytä perua.

Arvioin riskin olevan matkan hyötyä pienemmän. Papua on hallituksen hermeettisesti valvoma alue, johon matkustaminen vaatii erityisjärjestelyjä. Median tai kansalaisjärjestöjen edustajia alueelle lasketaan säästeliäästi. Nyt avautunutta tilaisuutta ei olisi syytä hukata.

Helikopteri vie ja tuo, edellyttäen että taivas on kirkas.
Helikopteri vie ja tuo, edellyttäen että taivas on kirkas.

Matka sujuikin erinomaisesti ilman merkittävää huolta turvallisuudesta. Jännitys tosin hieman nousi, kun sääolojen heilahtelusta johtuen helikopterilla suunniteltu paluumatka ylängöltä tasangolle oli muuttua linja-autokuljetukseksi riskialueiden läpi. Meitä vieraita lohdutettiin, että ikkunattomat onnikat on vuorattu teräslevyillä, eli rynnäkkökivääritulituksesta ei olisi uhkaa. Lopulta matka kuitenkin suoritettiin lentäen.

Mitä tällaisesta reissusta sitten jäi käteen? Ensinnäkin syntyi käsitys indonesialaisen luonnonvaratalouden volyymistä ja sen seurauksista. Vierailukohteen kaivos on maailman suurimpia, eikä sen varantojen ehtyminen ole näköpiirissä. Louhinta jatkuu seuraavat vuosikymmenet, joka tarjoaa  mahdollisuuksia myös suomalaiselle kestävän kaivostoiminnan osaamiselle.  Matka myös kasvatti ymmärrystä Indonesian monimuotoisuudesta. Kehittymätön, harvaan asuttu ja kristitty Papua on jotakin aivan muuta kuin islamilainen Jaava tai hindulainen Bali.  Papuan ongelmista osalla on omat paikalliset erityispiirteensä, osa taas heijastaa Indonesian tilannetta yleisemmin.  Näin matka oli hyödyllinen omien tehtävien hoitamisen ja tietysti Suomen edunvalvonnan kannalta.

Kaivos tuottaa 220 000 tonnia malmia päivässä.
Kaivos tuottaa 220 000 tonnia malmia päivässä.

Toinen esimerkki työturvallisuudesta Indonesian erityisoloissa liittyy lentoturvallisuuteen.

Indonesia on 17 000 saaresta koostuva mosaiikki. Lentomatkustaminen on ainoa järkevä tapa liikkua pääkaupungin ja alueellisten keskusten välillä. Indonesian huiman talouskasvun harjalla vaurastuvilla kansalaisilla on varaa lentomatkailuun, ja tämän seurauksena lentoyhtiöt kasvattavat laivueitaan. Esimerkiksi käy Lion Air, joka viimeisen vuoden aikana on hankkinut n. 400 miljardilla dollarilla uutta Boeing- ja Airbus-kalustoa. Lisääntyvä lentoliikenne kuormittaa Indonesian lennonvalvontaa ja lentoyhtiöiden huoltokapasiteettia. Uusia pilotteja joudutaan kouluttamaan liukuhihnalta ja rekrytoimaan ulkomailta. Turvallisuusriskit kaikilla lentotoiminnan osa-alueilla kasvavat.

Suomalaisnäkökulmasta Indonesiassa lentäminen tekee ongelmalliseksi myös se, että suurin osa paikallisista lentoyhtiöistä on  EU:n lentokieltolistalla http://ec.europa.eu/transport/modes/air/safety/air-ban/index_en.htm

Työtehtävien suorittamiseksi suurlähetystön työntekijät joutuvat usein valitsemaan muutaman harvan turvalliseksi luokitellun ja suuren joukon EU:n kieltolistalla olevan lentoyhtiön välillä. Lähtökohtaisesti valitsemme pienimmän riskin, vaikka tämä on kustannus- tai aikataulusyistä joskus hyvinkin epäedullista. Toisissa, lentoturvallisuudeltaan Indonesiaa vielä alkeellisemmissa maissa toimivilla kollegoilla ei valinnanvaraa ole tämän vertaa.

Indonesiassa tapahtuu runsaasti lento-onnettomuuksia. Tuoreimmat kansainvälistä huomiota saaneet tapaukset olivat venäläisen Sukhoi 100 Superjetin esittelylennon turma keväällä 2012 ja Lion Airin Boeing 737:n ajautuminen kiitoradalta mereen Balilla keväällä 2013. Kummassakin tapauksessa kyse oli upouudesta koneesta. Molempien turmien onnettomuustutkinta viittasi lentäjän virheeseen.

Lion Airin onnettomuudessa säästyttiin onneksi kuolonuhreilta - Kuva: Indonesian kansallisen liikenneturvallisuuskomitean tutkimusraportti
Lion Airin onnettomuudessa säästyttiin onneksi kuolonuhreilta – Kuva: Indonesian kansallisen liikenneturvallisuuskomitean tutkimusraportti

Indonesiassa matkustavien on syytä ottaa matkavakuutus ja tarkistaa sen ehdot käytettäessä EU:n lentokiellossa olevia yhtiöitä.

Aasian ja Tyynenmeren  alueellinen lentoturvallisuustilasto löytyy oheisen linkin takaa: http://www.jacdec.de/statistics/regions/regions_asiapacific.htm