Aurinkorannikko 2020?

AVE-Atocha-3Ulkoministeriön blogi-sivuilla on Indonesian lähettiläämme Kai Sauerin kirjoitus ”Rauhaa rajalle”. Kai kuvaa Pohjoismaiden lähettiläiden matkaa Jakartasta Acehin maakuntaan. Tähän verrattuna omat matkani ovat kesyjä. Ja luotijuna kuljettaa.

Fuengirolassa pohdittiin keskiviikkona Aurinkorannikon tulevaisuuden näkymiä Aurinkorannikon suomalaisen peruskoulun ja lukion kannalta. Keskustelua on tarkoitus laajentaa koko alueen kehittymisen mietintään ja kutsua mukaan laajempi osallistujajoukko.

Aurinkorannikon koulu-2JPGYleinen näkemys oli, että suomalaisten määrä tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina. Yhteinen visio, ja sen samansuuntainen lobbaaminen Helsinkiin on tärkeää, sillä ulkomaisten suomalaisyhteisöjen tunnustaminen laajemmin ei ole itsestään selvyys. Saatetaan tarvita lakimuutoksia, jotka ovat aina vaikeita. Suomessa asuvien tarpeet ja ulkomailla asuvien suomalaisten tarpeet asettuvat helposti vastakkain.

Törmäsin Aurinkorannikon koululla kuvaamassa olleeseen Espanjan TV1:n ryhmään. Suomalainen malli, jossa asioihin vaikutetaan työryhmien ja oman aktiivisuuden kautta niin, että on keskusteluyhteys hallintoon, oli toimittajille uutta. Espanjassa kansalaiset ja järjestöt ovat kauempana valtiostaan ja vaikuttamisesta. Instituutioihin ei aina luoteta.

Suomalainen koulumalli kiinnostaa Espanjassa. Viikko sitten esitettyä ajankohtaisohjelmaa Käpylän koulusta katsoi Espanjassa 5.3 miljoonaa katsojaa. Ohjelma oli sunnuntaina Espanjan katsotuin! Käpylän koulun nettisivut saivat ohjelmaa seuraavana päivänä 1,3 miljoonaa vierailijaa. Suurlähetystöön on tullut pitkälle toista sataa kyselyä, kuinka päästä Suomeen töihin tai kuinka saada lapsi Suomessa kouluun.

Meitä oli tänään parturissa neljä, ja ohjelma oli puheena sielläkin. Oli hienoa osallistua keskusteluun.

Suomen mallille on kysyntää. Espanjan Team Finland  miettii myös osaltaan, kuinka tilannetta voisi hyödyntää.