Akuutin kriisin jälkeen Post-Cotonou tarjoaa yhden työkalun sekä Afrikan että Euroopan tukemiseen

COVID-19-pandemia on mullistanut arjen, mutta se on muuttanut myös kansainvälisen politiikan tekemisen lähtökohtia. Kun EU ja sen jäsenmaat keskittyvät akuutin terveys- ja talouskriisin hoitamiseen ja miettivät exit-strategioita, Afrikassa todellinen kriisi on vasta alkamassa.

Vielä muutamia viikkoja sitten me Afrikka-politiikan parissa työskentelevät intoilimme EU:n uudesta Afrikka-strategiasta ja yritimme tulkita komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon Afrikka-tiedonannon antamia vihjeitä tulevasta suunnasta. Lähikuukausina korkealentoisten strategioiden sijaan Afrikassa mietittäneen selviytymistä. Pandemian seuraukset iskevät pahiten heikompiosaisiin ja yhteiskunnallinen vakaus järkkyy siellä, missä se on jo ennestään hauraalla pohjalla.

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maaryhmä (AKT) ja EU ovat neuvotelleet uudesta yhteistyösopimuksesta vuodesta 2018 lähtien. Sopimusneuvottelut 79 AKT-maan kanssa oli tarkoitus saada päätökseen tänä vuonna. Kuva: Matleena Virkkunen
Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maaryhmä (AKT) ja EU ovat neuvotelleet uudesta yhteistyösopimuksesta vuodesta 2018 lähtien. Sopimusneuvottelut 79 AKT-maan kanssa oli tarkoitus saada päätökseen tänä vuonna. Kuva: Matleena Virkkunen

Euroopan ja Afrikan kohtalonyhteys vain vahvistuu kriisissä

Euroopan ja Afrikan kohtalonyhteys ei silti katoa uusista kriiseistä huolimatta. Päinvastoin se ehkä vain vahvistuu. Pitkän tähtäimen työtä on siksi jatkettava ja näin tehdäänkin koronatoimien varjossa.

Euroopan ja Afrikan väliset suhteet ovat jo pitkään kaivanneet päivittämistä nykyaikaan, pois kolonialismin varjosta ja kohti tasavertaisempaa kumppanuutta. Yksi konkreettinen mahdollisuus tähän ovat meneillään olevat Post-Cotonou-neuvottelut, joissa havitellaan poliittista yhteistyösopimusta EU:n ja 79 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maan kanssa.

Sopimuksen on tarkoitus kattaa 48 Saharan eteläpuolisen Afrikan maata ja se sisältää laajan skaalan teemoja ihmisoikeuksista muuttoliikkeeseen. Kun EU:n tuleva Afrikka-strategia loisi poliittisen viitekehyksen suhteille, Post-Cotonou antaisi oikeudellisesti sitovan sopimuspohjan yhteistyölle. Suomen komissaari Jutta Urpilainen on vastuussa molemmista prosesseista ja toimii EU:n pääneuvottelijana.

Togon ulkoministeri Robert Dussey toimii AKT-ryhmän pääneuvottelijana Post-Cotonou-sopimukselle. Kuvassa Dussey avustajineen valmistautuu pääneuvottelijoiden tapaamiseen helmikuussa 2020. Kuva: Matleena Virkkunen
Togon ulkoministeri Robert Dussey toimii AKT-ryhmän pääneuvottelijana Post-Cotonou-sopimukselle. Kuvassa Dussey avustajineen valmistautuu pääneuvottelijoiden tapaamiseen helmikuussa 2020. Kuva: Matleena Virkkunen

Afrikka tarvitsee investointeja ja työpaikkoja, eurooppalaiset yritykset Afrikan markkinoita

Suomen komissaari Jutta Urpilainen vastaa EU:n ja AKT-maiden suhteista ja toimii myös EU:n pääneuvottelijana. Urpilainen kuvattiin pääneuvottelijoiden tapaamisen yhteydessä helmikuussa 2020. Kuva: Matleena Virkkunen
Suomen komissaari Jutta Urpilainen vastaa EU:n ja AKT-maiden suhteista ja toimii myös EU:n pääneuvottelijana. Urpilainen kuvattiin pääneuvottelijoiden tapaamisen yhteydessä helmikuussa 2020. Kuva: Matleena Virkkunen

Post-Cotonou-neuvottelut ovat lähestymässä loppusuoraa. Pandemia osui neuvotteluiden kannalta huonoon aikaan, sillä tavoite oli saada sopimus allekirjoitettua kuluvan vuoden aikana. Nyt neuvotellaan vaihtelevasti videoyhteyksien kautta ja aikataulu viivästyy väistämättä.

Työn ei saa antaa pysähtyä. Kun tämänhetkisestä akuutista kriisistä on selvitty, Afrikka tarvitsee tukeamme enemmän kuin ennen, niin perinteistä kehitysyhteistyötä kuin eurooppalaisten yritysten investointeja ja uusia työpaikkoja. Pandemian talousvaikutuksista kärsineet eurooppalaiset yritykset tarvitsevat Afrikan nuoria ja kasvavia markkinoita ja EU:n tukea esimerkiksi investointiympäristön parantamiseksi.

Tarve ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamiseen säilyy

Pandemiakriisin laannuttua heräämme myös maailmaan, jossa eurooppalaisille ja suomalaisille arvoille ihmisoikeuksien, demokratian, kansalaisyhteiskunnan ja oikeusvaltion puolustamiseksi on yhä enemmän tarvetta. Naiset, lapset, vammaiset ja muut haavoittuvimmassa asemassa olevat ovat myös ensimmäiset kärsijät, jos köyhyys ja turvattomuus lisääntyvät. Poikkeusolot houkuttelevat esiin demokratiavastaiset voimat.

Suomi on pitänyt ja pitää näistä teemoista kovaa ääntä neuvotteluiden kuluessa. Vaikka sitten etätyönä ja videon välityksellä.

Matleena Virkkunen (@MatleenaV)

Suomen lipun takana Brysselissä, vastuualueena EU:n suhteet Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maaryhmään. Takana mm. kehitysyhteistyötä kentällä ja toimistossa, kauppapolitiikkaa, muutamia vuosia Lattareita ja miltei vuosikymmen EU:a ja Euroopan pääkaupunkia.

Leave a Reply