Näin se aika vaan vierii. Runsaan kolmen ja puolen vuoden työrupeama Pretoriassa alkaa lähestyä loppuaan ja edessä ovat uudet haasteet. Onpa ollut hieno ’komennus’.

Aina tulee mieleen asioita, jotka voisivat olla toisin tai joita voisi tehdä toisin. Ehken tässä nyt mene niihin, vaan mietin enemmänkin mitä jään kaipaamaan ja mihin en todellakaan toivo heti törmääväni uudestaan. Ehkä jälkimmäiset ensin, niin lopussa voi sitten herkutella mukavilla muistoilla.

Rakastamme puolisoni kansa luontoa, mutta sielläkin on omat oikkunsa. Emme jää kaipaamaan hadidoiden (Hadeda Ibis) aamurääkäisyjä vielä parhaan unemme aikana. Väitetään, että ne rääkyvät, koska pelkäävät lentämistä – mene tiedä. Muutenkin aikaisen aamun luontoäänet ovat häikäisevän moninaisia.

Luontoretkille ja kulttuurientoihin täytyy pääsääntöisesti aina mennä autolla, ja joskus matkustaa vähän kauemmaksikin. Valtaväylät, moottoritiet, erityisesti N1 ja N3 ovat pelottavia kokemuksia. Autot suihkivat joka puolelta ohi toinen toistaan vauhdikkaammin ja törkeämmin. Liikenne onkin maan pahin turvallisuusriski. Liikenteessä kuolee vuosittain lähes 20 000 ihmistä!

Turvallisuudesta on helppo jatkaa rikollisuuteen. Olemme Suomessa tottuneet liian hyvään ja rauhalliseen elämään. Täällä kotimurrot, autojen kaappaukset, aseistetut ryöstöt jne. ovat arkipäivää. Tätä emme jää kaipaamaan. Sähköaidat hälyttävät ja liiketunnistimet piippaavat ja samassa ADT-turvafirman huvittavan näköiset kypäräpäät ovatkin jo portillasi taskulampun kanssa sokaisemassa silmäsi. Onneksi suurin osa hälytyksistä on turhia lintujen tai risujen aikaansaamia ja onneksi asumme sivistyneessä kaupunginosassa, missä väkivalta ei ole kovin tavallista. Sen sijaan lähiöissä, missä rikollisuus rehottaa ja missä suurin osa väestöstä asuu, tapetaan päivittäin noin 50 ihmistä.

Sitten proosallisempiin harmituksiin. On se vaan kumma kun maan paperi- ja selluteollisuus on voimissaan, mutta WC-paperi on niin surkeaa ja ohutta, että sormi menee läpi. Tämä toisaalta osoittaa kuinka hyvin ekspateilla täällä menee, jos murheet ovat tätä tasoa.

Paljon olemme oppineet, paljon kokeneet, paljon jää mukavia muistoja

Olemme onnistuneet soluttautumaan todella mukavien ihmisten seuraan. Sosiaalinen elämä on ollut hyvin vilkasta eikä ainoastaan diplomaattien parissa, vaan olemme myös saaneet paljon mukavia paikallisia ystäviä. Maassa käydään jatkuvasti vilkasta poliittista pohdiskelua, mielenkiintoisia debatteja, keskusteluita ja laaditaan analyysejä. Näitä on hienoa viritellä paikallisten ystävien ja asiantuntijoiden kanssa.

Keskusteluita tukevat loistavat poliittiset analyytikot sekä vapaa lehdistö. Tulemme varmaan kaipaamaan Sunday Timesia, Business Dayta, Mail and Guardiania ja monia muita supermielenkiintoisia julkaisuja ja kirjoja. Poliitikot ja korruptoineet liikemiehet saavat aikamoista kyytiä tuon tuostakin. Luulimme jo, etteivät he ole siitä moksiskaan ja vanha meno jatkuu, mutta viime viikolla koimme yllätyksen, kun maan presidentti sai lähteä.

Jos olet golffari, on tämä sinun kohteesi. Jo pelkästään Pretorian ympärillä, noin 15 kilometrin säteellä on varmaan lähes 30 kaunista, hienoa ja hyväkuntoista kenttää. Eikä maksa paljon, ja kun ilmatkin yleensä suosivat, niin suosittelemme lämpimästi Etelä-Afrikan viheriöitä. Ja ne upeat merenranta- ja vuoristokentät – huhuh henkeäsalpaavan kaunista.

Ja kävelijöille, vaeltajille, joihin mekin kuulumme, tarjoaa tämä maa upeita vaellusreittejä, niin lyhyitä kuin pitkiäkin. Polut ovat yleensä hyvin merkattuja ja luontohavainnot kirjattu polkujen varteen. Joskus polut ovat kuitenkin melko jyrkkiä ja vaikeakulkuisia varsinkin, jos sattuu satamaan. Silloin voi joutua tulemaan alas peffamäkeä tai muilla konstein. Köysiä ja rappuja on siellä täällä viritetty avuksi.

Ja kaikesta edellä mainitusta voi nauttia ihanissa guesthouseissa upeiden ruokapöytien ja lihapatojen äärellä hyvän viinin parissa. Hintataso on niin alhainen, etten kehtaa siitä edes tämän enempää mainita. Tulee nälkä ja jano – rupeaa harmittamaan, että kohta tämä on ohi. Onneksi tänne pääsee aina uudestaan. Kiitos myös mukaville kollegoille hyvästä työtoveruudesta. Teitäkään en saa mukaani, joten tässäkin on hyvä syy tulla takaisin teitä tervehtimään.

Kauniista asioista pitävänä henkilönä en voi olla mainitsematta tyylikästä designia, upeita sisustuksia, mööpeleitä, astioita, pyttyjä, kankaita jne., joita tulee vastaan kaikkialla. Ei ollut tarkoitus kirjoittaa matkailumainosta, mutta sellainen tästä tarinasta taisi tulla. Tänne tulemme varmasti takaisin – tulkaa tekin.