Viisi vuotta sitten valtiot tunnustivat ensimmäisen kerran nuorten tärkeän roolin rauhan ja turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä, kun YK:n päätöslauselma Nuoret, rauha ja turvallisuus (2250) hyväksyttiin turvallisuusneuvostossa joulukuussa 2015. Päätöslauselma ja sitä seuranneet 2419 (2018) sekä 2535 (2020) korostavat nuorten tarpeiden huomioimista ja osallistumisen lisäämistä konfliktinehkäisyssä, -ratkaisussa, rauhanrakennuksessa sekä väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemisessä.
Päätöslauselman mukaan nuorille tulee taata laadukas koulutus, jolla edistetään tietoisuutta rauhasta, suvaitsevaisuudesta, monikulttuurisuudesta sekä uskontojen välisestä vuoropuhelusta. Nuorille pitää myös tarjota turvallinen elinympäristö, jossa he voivat edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Jäsenmaiden tulee myös lisätä nuorten työllistymistä syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä tukea nuorten omia rauhan ja turvallisuuden hankkeita.
Päätöslauselman positiivisesta vastaanotosta huolimatta runsaasti on vielä tehtävää, jotta nuoret olisivat tasavertaisia kumppaneita yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Nuorten osallisuus rauhanprosesseissa on edelleen vajavaista, sillä pääsyä neuvottelupöytiin ei ole tai se ei johda konkreettiseen muutokseen. Nuorten vaikuttamistyö on usein ruohonjuuritason toimintaa ja jopa hyvin innovatiivista. Vaikka pääsy viralliseen päätöksentekoon on tärkeää, ei nuorten omia vaikutuskeinoja myöskään pidä väheksyä.
Erityisesti nuoriin naisiin ja vähemmistöihin kohdistuu syrjintää poliittisen vaikuttamisen areenoilla. Lisäksi nuoret miehet nähdään stereotyyppisesti turvallisuusuhkana, vaikka myös heissä on suuresti potentiaalia rauhaa ja turvallisuutta edistävään työhön. Tämä potentiaali jää usein pimentoon, sillä nuorten kyky vaikuttaa on sidoksissa heidän taustaansa ja siihen, millaisia mahdollisuuksia heille on elämässä tarjottu.
Vaikka tehtävää on vielä paljon, on kuluneen viiden vuoden aikana silti tapahtunut edistystä. Nuoret, rauha ja turvallisuus –tematiikka on ollut esillä YK:n turvallisuusneuvostossa esimerkiksi Afrikan, Afganistanin ja Syyrian tilanteita tarkasteltaessa. YK:n rauhanrakennuskomissio puolestaan on luonut nuorille rauhanrakentajille osallistumisen tiloja. Rauhanrakentamisen tukitoimisto ja YK:n väestörahaston (UNFPA) on perustanut nuoriin, rauhaan ja turvallisuuteen erikoistuneen sihteeristön, joka edistää 2250-agendan koordinaatiota humanitaarisen avun, kehityksen ja rauhanrakentamisen aloilla.
Monen 2250-työtä tekevän valtion katseet kohdistuvat Suomeen, sillä päätöslauselma sai alkunsa vuonna 2011 Suomen YK-liiton, Suomen Partiolaisten ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssin luovutettua YK:n silloiselle pääsihteerille Ban Ki-Moonille aloitteen päätöslauselman tarpeesta. Suomi laatii myös parhaillaan ensimmäistä kansallista toimintaohjelmaa päätöslauselman toimeenpanosta, ja prosessissa keskeistä on ollut nuorten omistajuus. Nuoria on konsultoitu läpi laatimisprosessin ja toimintaohjelmaa laaditaan tiiviissä yhteistyössä nuorisoalan toimijoista koostuvan 2250-verkoston kanssa.
YK:n jäsenmaista Suomen lisäksi Kolumbia, Gambia, Nigeria ja Filippiinit laativat kansallista toimintaohjelmaa päätöslauselman toimeenpanosta ja useissa maissa on perustettu kansallisia Nuoret, rauha ja turvallisuus –koalitioita, jotka ovat nuorten johtamia ja valtion tukemia. Esimerkiksi Kolumbiassa ja Filippiineissä nuoret ovat osallistuneet rauhanprosesseihin. Monissa maissa tehdään myös mittavasti 2250-tematiikan mukaista työtä, vaikka se ei usein kuljekaan päätöslauselman raameissa. Suunta on siis oikea, vaikka tehtävää riittää ja kunnianhimo on pidettävä korkealla.