Hyvästä yrityksestä ja tahdosta huolimatta EU:n suhteet Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle ovat uinuneet vuosien ajan. Nykyinen komissio ja sen korkea edustaja Borrell aikoivat tiivistää suhteita ja lisätä kanssakäymistä alueen kanssa, mutta jatkuvat kriisit muualla maailmassa, Covid-19 pandemia ja viimeisimpänä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat vieneet resurssit. EU ja alueen maiden järjestö CELAC järjestivät lokakuun lopussa ulkoministerikokouksen Buenos Airesissa, se oli ensimmäinen sitten vuoden 2018.
EU:n espanjalainen korkea edustaja eli ulkoministeri Josep Borrell aikoi kautensa alussa panostaa entistä enemmän Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueeseen (LAK), mutta hänestä riippumattomista syistä tämä on jäänyt pitkälti vain aikeeksi. Pandemian aika rajoitti matkustamista ja vierailuja tehtiin hyvin rajoitetusti puolin ja toisin. Samaan aikaan sodat ja kriisit muualla maailmassa ovat vieneet EU:n huomion. Toki jo edellisen komission aikana suhteiden ohuus alkoi olla ongelma. EU:n strategisten kumppaneiden eli Brasilian ja Meksikon kanssa ei ole järjestetty huippukokousta vuosikausiin, Brasilian kanssa viimeisin on ollut vuonna 2015.
Latinalaisen Amerikan sisäinen tilanne on sekin vaikuttanut suhteita vaikeuttavasti. Autoritaarinen hallinto Venezuelassa on sitonut EU:n ulkoasiainhallinnon resursseja ja saanut aikaan sisäistä hajaannusta alueen maiden kesken. Brasilia on protestina Maduron hallinnolle vetäytynyt alueellisen yhteistyöjärjestö CELAC:in toiminnasta, mikä heijastui myös Buenos Airesin ulkoministerikokouksessa. Nicaragua ja Kuuba ovat nekin osaltaan luomassa hajaannusta, joskin niiden autoritarismilla on erilainen luonne. Nicaraguan Ortega on luomassa perheensä dynastiaa samaan tapaan kuin maan entinen diktaattori Somoza, jonka dynastian kaatamisessa Ortega itse oli mukana. Kuubassa taas uudistustahti on riittämätön, jotta väestön perustarpeet voitaisiin täyttää, mistä aiheutuu sisäisiä jännitteitä. Nämä puolestaan heijastuvat alueelliseen yhteistyöhön.
Pohjana tiekartta vuoteen 2023 ja edemmäs
Korkea edustaja Borrell toi ulkoasiainneuvostoon heinäkuussa 2022 esityksen tiekartaksi, jonka mukaan suhteita Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueeseen tiivistetään. Tiekartan ensimmäinen etappi oli lokakuun EU-CELAC ulkoministerikokous, jossa hyväksyttiin alueidenvälisen huippukokouksen pitäminen vuoden 2023 toisella puoliskolla Espanjan puheenjohtajuuskauden alkupuolella. Tätä ennen on ainakin kolme ministerikokousta ympäristö-, digi- ja sisäisen turvallisuuden aiheista, sekä lukuisia valmistelevia virkamieskokouksia. Tarkoitus on, että huippukokouksen jälkeen tavattaisiin säännöllisemmin eikä enää jäisi entisen kaltaisia pitkiä taukoja. Borrell antoi vastaavan lupauksen osallistuessaan Karibian alueen yhteistyöjärjestö Cariforumin ulkoministerikokoukseen Panamassa toukokuussa 2022. EU pitää yllä suhteita myös Keski-Amerikan integraatiojärjestö SICA:an ja Tyynenmeren allianssiin.
Vierailuvaihto EU:n ja LAK-alueen on elpynyt pandemian hellitettyä, mutta sen vilkastumiseen on vielä varaa. Sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon että Suomen omat kokemukset pandemian jälkeisistä vierailuista kertovat, että alueella on suuri halu ja tarve lisätä suoria kontakteja Eurooppaan. Poikkeuksetta vierailijat ovat saaneet tapaamisia hyvin korkealla tasolla ja keskusteluiden sävy on ollut rakentava, myös alueen maille hankalista kysymyksistä. Näitä ovat muiden muassa EU:n metsäkatoasetus ja ehdotettu hiilirajavero (CBAM).
Kauppasopimukset etenevät, vihdoin
EU on neuvotellut valmiiksi kolme kauppasopimusta eli niin kutsutun assosiaatiosopimuksen Chilen kanssa (modernisoi nykyisen assosiaatiosopimuksen), globaalisopimuksen Meksikon kanssa (modernisoi nykyisen) sekä kauppasopimuksen Mercosur-talousjärjestön maiden kanssa (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay). Lukuisten viivästysten jälkeen Chilen ja Meksikon sopimukset ovat etenemässä allekirjoitusvaiheeseen. Sopimukset ovat EU:n kannalta tärkeitä uusien markkinoiden avaamiseksi, toimitusketjujen monipuolistamiseksi ja vihreän siirtymän tarvitsemien raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseksi. Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa on korostanut sopimusten geopoliittista merkitystä entisestään.
Mercosur-sopimus on ollut Euroopassa vastatuulessa lähinnä Brasilian sademetsiin liittyvien ympäristöhuolien takia. Maassa lokakuun lopussa järjestetyllä presidentinvaalien toisella kierroksella valituksi tuli työväenpuolueen ehdokas Lula, joka on ympäristökysymyksissä edeltäjäänsä edistyksellisempi. Valintaa on tervehditty Euroopassa helpottuneina. Tämä saattaa vauhdittaa myös Mercosur-sopimuksen etenemistä allekirjoitukseen. Tarkoitus on, että samassa yhteydessä hyväksyttäisiin erillinen julistus tai pöytäkirja, jossa selvennettäisiin sopimuksen ympäristösitoumuksia. Tähän Mercosur-maat ovat valmiita ja ne odottavat komission esitystä asiasta.
EU-komissio on ollut huolissaan EU:n uskottavuudesta sopimuskumppanina LAK-alueella. EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimus on solmittu jo vuonna 2012, eikä sitä vieläkään ole ratifioitu kaikissa EU:n jäsenmaissa. Myös Andien yhteisön kolmen jäsenen kanssa solmittua kauppasopimusta (Ecuador, Kolumbia, Peru) on sovellettu väliaikaisesti vuodesta 2013, koska kaikki EU:n jäsenmaat eivät ole sitä ratifioineet. Parantaakseen kuvaa EU:sta luotettavana kumppanina komissio haluaa tehdä jatkossa puhtaita kauppasopimuksia, jotka kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Näissä ei tarvita jäsenmaiden ratifiointia vaan ne hyväksytään EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöksillä.
EU:n on vahvistettava asemiaan
Käsillä on siis tilaisuus tarkastella uudelleen ja vahvistaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian yhteiseen historiaan, arvoihin ja intresseihin perustuvaa suhdetta. Suhteen vahvistaminen edistää osaltaan monenkeskistä järjestelmää ja instituutioita, joissa alueen maat ovat yleensä olleet EU:n kanssa samanmielisiä. Viimeisimmässä YK:n yleiskokouksen Venäjän tuomitsevassa päätöslauselmaäänestyksessä alueen maista vain Nicaragua äänesti Venäjän rinnalla ja ainoastaan Honduras ja Kuuba pidättäytyivät. Verrattuna EU:n ja Ukrainan saamaan tukeen muualla maailmassa tulos oli erinomainen.
EU:lla on siis paljon pelissä suhteissa maanosan kanssa. Kiina on nykyään sen suurin kauppakumppani, mutta EU on tehnyt sinne eniten investointeja. Kaupassa menetettyjä asemia voidaan vallata takaisin kauppasopimuksilla. Poliittista vaikutusvaltaa saadaan vain vuoropuhelua tiivistämällä. Tähän täytyy löytyä aikaa ja resursseja. Puhutaankin Team Europe –lähestymistavasta, jossa sekä EU-instituutiot että jäsenmaat tekevät oman osansa suhteiden tiivistämiseksi.
Kirjoittaja vastuuvirkamies Petteri Kotilainen työskentelee EU-edustustossa kauppapolitiikan ja transatlanttisten suhteiden parissa.