Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua

Hannu Karhunen & Aleksi Kalenius

Nuorissa ikäryhmissä nähtyä koulutustason laskua on selitetty matalasti koulutetuilla maahanmuuttajilla ja korkeasti koulutettujen maastamuutolla. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että nuorissa ikäluokissa tapahtuu selvä koulutustason lasku, vaikka tarkastelu rajataan Suomessa syntyneisiin. Korkeasti koulutettujen aivovuoto pikemminkin lieventää koulutustason laskua, joka selittyy suomalaisten aiempaa vähäisemmällä osallistumisella korkea-asteen koulutukseen.

Pekka Myrskylä aavisteli (Tieto & Trendit) Helsingin sanomien pääkirjoituksen innoittamana, että nuorten koulutustason laskun taustalla olisivat kasvanut maastamuutto sekä puuttuvat tilastotiedot. Tulkinnan taustalla oli tieto siitä, että maasta muuttaneiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on ollut lievässä kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toisaalta maahan muuttaneiden koulutuksesta ei saada tarkkoja tietoja, koska niitä ei maahanmuuton yhteydessä kerätä.

Myrskylällä onkin kaksi keskeistä hypoteesia koulutustason nousun pysähtymisestä ja kääntymisestä laskuun: 1) suomalaiset korkeasti koulutetut muuttavat aiempaa useammin maasta ja 2) tilalle tulee koulutettuja ulkomaalaisia tai ulkomailla tutkinnon suorittaneita suomalaisia, mutta maahan muuttajien koulutus ei ole tiedossa

Molemmat hypoteesit ovat arvioitavissa kansallisten rekisteriaineistojen perusteella. Kansallinen tutkintorekisteri sisältää usean vuosikymmenen ajalta jokaisen Suomessa suoritetun tutkinnon. Tilastorekistereistä saadaan myös tieto maasta-/maahanmuutosta sekä euromääräiset tiedot maksetuista veroista tai saaduista sosiaalietuuksista. Maksetuilla/saaduilla tulonsiirroilla voidaan paikata muuttotietojen puutteita, sillä lähtötieto perustuu henkilön maistraatille tekemään ilmoitukseen.

Maastamuuttohypoteesin mukaan nuoret ovat aloittaneet korkea-asteen opinnot ja suorittaneet tutkinnon kuten aiemmin, mutta valmistumisen jälkeen tapahtunut maastamuutto laskee korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden nuoremmissa ikäluokissa vanhempia ikäluokkia alemmas.

Maahanmuuttohypoteesin mukaan suomalaiset suorittavat korkea-asteen tutkintoja yhtä usein kuin aiemminkin, mutta maahan muuttavat, joiden koulutus ei ole tiedossa, laskevat korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta koko väestössä.

Rekisteritietojen avulla voidaan tarkastella erikseen kaikkia Suomessa syntyneiden Suomessa suorittamia tutkintoja ja rajaten tarkastelu edellen Suomessa asuviin. Jos hypoteesit pitävät paikkansa, koulutustaso laskee tarkasteltaessa Suomessa asuvia, mutta ei, jos tarkastellaan kaikkia Suomessa syntyneitä. Tällöin lasku syntyy siitä, että nuoret ovat tutkinnon suoritettuaan muuttaneet ulkomaille ja/tai maahan on muuttanut tilastojen valossa matalasti koulutettuja, jotka laskevat koko väestön koulutustasoa.

Koulutustaso laskee maastamuutosta riippumatta

Kuvio 1 näyttää korkea-asteen suorittaneiden osuuden iän mukaan syntymävuosittain Suomessa syntyneille. Aineisto on siis kerätty yksilötason mikroaineistosta syntymävuoden mukaan. Tämä aineisto näyttää tutkintojen suorittaneiden osuuden ikäryhmittäin riippumatta siitä asuuko henkilö enää myöhemmin Suomessa. Kun vuonna 1977 syntyneistä korkea-asteen tutkinnon suoritti 30 vuoden ikään mennessä 42,9 %, oli vastaava osuus 1984 syntyneillä laskenut noin 39,0 prosenttiin. Koulutustasossa näkyy siis merkittävä 3,9 prosenttiyksikön lasku, vaikka maahan muuttaneet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle eikä koulutettujen poismuutto voi myöskään vaikuttaa esitettyihin lukuihin.

Toistamme tarkastelut tämän kirjoituksen pidemmässä versiossa (171020 Aivovuoto ei selitä – Pitkä versio) 1) suomenkielisille (Suomessa syntyneiden sijaan) sekä 2) Suomessa vuonna 2014 asuville. Asumista tarkastelemme sekä muuttotietojen perusteella että erikseen rajaten tarkastelun Suomessa vuonna 2014 yli 0 euroa veroja maksaneisiin tai tulonsiirtoja saaneisiin. Nämä muutokset eivät muuta johtopäätöksiä. Sen sijaan ne osoittavat, että Suomesta muuttaneita ja vielä ulkomailla olevia korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on enemmän 1970-luvun lopulla syntyneissä ikäluokissa kuin 1980-luvulla syntyneissä ikäluokissa (Kuvio 2). Aivovuoto näin ollen pikemminkin loiventaa saavutetussa koulutustasossa tapahtunutta laskua kuin korostaa sitä.

Vuonna 1977 syntyneen ikäluokan jälkeen tapahtuneen laskun (Kuvio 1) suuruus riippuu jossain määrin tarkastellusta iästä, koska pudotus liittyy osin ammattikorkeakoulu-uudistukseen, jonka seurauksena korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta pieneni ja tutkintojen suoritusikä nousi. Osa laskusta tapahtuu, kun ammattikorkeakoulut korvaavat aiemman opistoasteen, osa vasta uudistuksen jälkeen korkeakoulutukseen, erityisesti yliopistokoulutukseen, osallistumiseen laskuna 1981–1984 syntyneissä ikäluokissa.

Lopuksi

Korkeakoulutettujen maastamuutto eli ns. aivovuoto ei näytä olevan merkittävä suomalaisten nuorten koulutustason nousun pysäyttäjä ja laskuun kääntäjä. Väestön koulutustason laskun syyt ovat siis toisaalla.

Tulemme käymään läpi koulutustason laskuun liittyviä tekijöitä tulevissa kirjoituksissamme.

Tämän kirjoituksen pidempi versio: (171020 Aivovuoto ei selitä – Pitkä versio)

Hannu Karhunen toimii vanhempana tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

Aleksi Kalenius on erityisasiantuntija Suomen edustustossa OECD:ssa ja Unescossa.

Leave a Reply