Koulutustason kehitys – lisävaloa Pohjoismaista

Suomessa on käyty keskustelua nuorissa ikäluokissa havaittavasta koulutustason laskusta, jota on selitetty matalasti koulutetuilla maahanmuuttajilla sekä ulkomailla suoritettujen tutkintojen puuttumisella rekistereistä. Jo aiemmin saatavilla olevista tiedoista on voitu havaita, että koulutustason lasku ei selity kummallakaan. Lasku näkyy Suomessa syntyneilläkin, joten maahanmuuttajista ei ole selitykseksi. Aivovuoto taas on ollut pikemminkin suurempaa koulutetuimmissa 1970-luvun jälkipuoliskolla syntyneissä ikäluokissa kuin nuoremmissa ikäluokissa.

Laskun taustalla on se, että 1970-luvun jälkipuoliskolla syntyneiden ikäluokkien jälkeen korkea-asteen koulutukseen osallistuminen on laskenut. Osallistuminen oli korkeimmillaan 1977 syntyneillä ja korkeasti koulutettujen osuus kääntyy eri ikäryhmissä laskuun, kun 1970-luvun jälkipuoliskolla syntyneet alkavat korvaantua aivan 1970-luvun lopussa ja 1980-luvulla syntyneillä. Tällä hetkellä kaikkien aikojen koulutetuimmiksi suomalaisiksi jäämässä olevat kohortit kuuluvat 40-44-vuotiaaseen ikäryhmään.

 

Tilastokeskuksen tuoreet tiedot Pohjoismaissa suoritetuista tutkinnoista tarkentavat kuvaa asiasta. Muista Pohjoismaista löytyi vajaa 10 000 korkea-asteen tutkintoa, joiden suorittajat ovat Suomessa. Tämä nostaa korkeasti koulutettujen osuutta 20-64-vuotaista 0,27 prosenttiyksikköä 39,5 prosentista 39,8 prosenttiin.

Tutkintoja ei kuitenkaan tullut lisää samassa määrin kaikkiin ikäryhmiin. Tutkinnot nostivat korkeasti koulutettujen osuutta eniten 40-44-vuotiaiden ikäryhmässä, joka on jo kansallisten rekisteritietojen perusteella koulutetumpi kuin nuoremmat ikäryhmät. Nuoremmissa ikäluokissa pohjoismaiset tutkinnot nostavat koulutustasoa vähemmän ja kasvattavat siten 1970-luvun jälkipuoliskolla syntyneiden ja sitä nuorempien koulutustasoeroa.

 

Tältä osin tuoreet tulokset ovat yhdenmukaisia aivovuotoa koskevien tulosten kanssa. Myös tarkasteltaessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden maastamuuttoa ja paluuta on koulutettujen muuttotappio ollut suurempi 1970-luvun lopulla kuin sen jälkeen syntyneillä.

Tuoreet tiedot tarkentavat hyvin tervetulleella tavalla tietoja suomalaisten koulutustasosta, mutta muutokset aiempiin tietoihin ovat pieniä. Hyvät uutiset eivät valitettavasti ulotu kehityksen suuntaan. Uusien tietojen perusteella koulutustason lasku 1970-luvun jälkipuoliskolla syntyneistä nuorempiin tultaessa on hieman suurempi kuin puhtaasti kansallisten tietojen perusteella näyttäisi.