Norjalainen rap-duo Karpe teki historiaa ja täytti Oslon kuuluisan konserttiareenan Oslo Spektrumin kymmenen kertaa hiljattain. Elokuussa järjestettyihin loppuunmyytyihin konsertteihin osallistui yhteensä yli 110 000 kuulijaa – 15 prosenttia Oslon asukkaista, yli 2 prosenttia Norjan väestöstä. Sain suureksi riemukseni varattua liput konserteista yhteen. Karpe on läpi uransa kirjoittanut kantaaottavia ja yhteiskunnallisia tekstejä, joissa he kertovat kokemuksistaan ulkomailla syntyneiden maahanmuuttajien lapsina Norjassa.
Viidesosa Norjan väestöstä on maahanmuuttajia
Olen pitkän linjan fani, ja tutustuin Karpeen ensimmäistä kertaa muuttaessani Norjaan 2008. Tällöin suuri hitti oli ”Vestkansvartinga”, joka kertoo huumorin ja ironian kautta siitä, millaista on olla ”ulkomaalainen” Oslon varakkaammalla ja demografialtaan perinteisesti homogeenisellä länsipuolella.
Karpen muodostaa Chirag Rashmikant Patel ja Magdi Omar Ytreeide Abdelmaguid. Molempien vanhemmat ovat Norjaan aikoinaan tulleita maahanmuuttajia. Chiragin vanhemmat ovat lähtöisin Intiasta. Magdin (lausutaan Megdi) isä on kotoisin Egyptistä. Norjassa käytettiin tilastoinnissa ennen vuotta 2001 käsitettä ”toisen sukupolven maahanmuuttaja” (andregenerasjonsinnvandrer). Nykyään käytetään sen sijaan termiä ”Norjassa syntynyt maahanmuuttajien lapsi” (norskfødte med innvandrerforeldre). Asiasta käytiin keskustelua, sillä monet ”toisen sukupolven maahanmuuttajiksi” aiemmin määritellyt kokivat termin outona, olivathan kuitenkin norjalaisia ja Norjassa syntyneitä.
Maahanmuuttajia ja heidän Norjassa syntyneitä lapsia on maan väestöstä lähes 19 %. Pohjoismaista muuttaneet eivät ole mukana tilastoinnissa. Lukuun lasketaan kaikki maahanmuuttajat sekä Norjassa syntyneet lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat maahanmuuttajia. Jälkimmäisen ryhmän koko on reilu 205 000. Karpe tulkitsee lauluissaan maahanmuuttajataustaisten norjalaisten tunteita ja antaa äänen monikulttuuriselle Norjalle. Teksteissä pohditaan mm. paljon sitä, miltä tuntuu olla norjalainen, jolta kuitenkin aina kysellään, että mistä oikeasti olet kotoisin.
Karpen uusin julkaisu on moderni klassikko
Karpen alkuvuodesta 2022 julkaistu EP ”Omar Sheriff” nousi elokuun konserttisarjan myötä uudestaan listojen kärkeen. Karpen teksteissä yhdistyy usein norjan, englannin, arabian sekä gujaratin kielet. EP:llä julkaistu PAF.no, yksi vuoden suurimmista norjalaishiteistä, nousi myös kansainvälisiin otsikoihin ja sai koko Norjan laulamaan “Allah, Allah, ya baba Wa salam 3layk, ya baba“ tunisialaisen kansanlaulun Sidi mansourin mukaan.
Toinen kappale, kaunis ja koskettava Baraf/Fairuz herätti julkista keskustelua siitä, millaista on kasvaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapsena ja ”vähemmistönorjalaisena” Norjassa. Monet tunnistivat itsensä toimittaja Yohan Shanmugaratnamin kirjoittamasta tulkinnasta kappaleen sanoituksesta.
Löydän molemmista kappaleista paljon tarttumapintaa myös omassa arjessani maahanmuuttajana ja Norjassa asuvana ulkomaalaisena. Perinteisen pohjoismaisen ulkonäköni vuoksi toki sekoitun helposti enemmistöväestöön. Norjan kansalaisuudesta huolimatta olo tuntuu välillä ulkopuoliselta ja norjalaisen u:n ja y:n ääntäminen on haasteellista. Toisaalta tunnen norjalaistuneeni, ja vastaava tunne herää usein myös Suomessa.
Karpen tekstejä tulkitaan paljon ja niistä on kirjoitettu myös useita akateemisia analyysejä. Vuonna 2016 ilmestynyt albumi ”Heissan Montebello” valittiin osaksi Norjan kansalliskirjaston pysyvää kulttuurihistorian näyttelyä «Opplyst. Glimt fra en kulturhistorie». Näyttelyyn on valittu kolmekymmentä uniikkia ja merkityksellistä tavaraa tai asiaa, jotka ovat muokanneet Norjaa ja Norjan kansaa. Mainittakoon, että mukana on Norjan alkuperäinen perustuslaki, Edvard Griegin käsin kirjoittamat nuotit sekä Roald Amundsenin Etelänavalta kuninkaalle lähettämät kirjeet.
En siis ole lainkaan ainoa, jonka sydäntä lähellä Karpen musiikki ja nykyaikaista norjalaista sielunmaisemaa kuvaavat tekstit ovat. ”Omar Sheriff” on moderni klassikko, ja Karpe on modernin ja monikulttuurisen Norjan tulkki ja äänitorvi. Musiikkitoimittaja Sandeep Singhin mukaan Karpe on laajentanut norjalaisten ymmärrystä ”norjalaisuuden” käsitteestä. Lämmin kuuntelusuositukseni on Singhin helmikuussa julkaisema podcast-jakso Karpe: Minner om Norge.
Tätä kirjoittaessani muistui mieleeni kuningas Haraldin pitämä puhe vuodelta 2016. Puhe herätti aikoinaan paljon huomiota ja on jäänyt monen muistiin. Tässä siitä muutama ote puheesta vapaasti suomennettuna:
Norjalaiset ovat pohjoisnorjalaisia, trøndereitä, etelänorjalaisia – ja ihmisiä kaikilta muilta Norjan seuduilta. Norjalaisia on muuttanut maahan myös Afganistanista, Pakistanista ja Puolasta, Ruotsista, Somaliasta ja Syyriasta. Minun isovanhempani muuttivat maahan Tanskasta ja Englannista 110 vuotta sitten.
Aina ei ole helppoa tietää, mistä olemme kotoisin, mihin kansalaisuuteen kuulumme. Kutsumme kodiksi sitä paikkaa, jossa sydämemme on – eikä sitä aina voi sijoittaa maanrajojen sisälle.