Myrkylliset tomaatit ja saastunut kala – Suomesta ratkaisuja Vietnamiin?

Kolmen vuoden pesti Vietnamissa tulee tänä kesänä päätökseen. Paljon asioita ja ihmisiä tulen lähdön jälkeen kaipaamaan, mutta en kaikkea. Esimerkiksi myrkyllisille tomaateille sanon iloisesti hyvästi.

Kun presidentti Obama kävi toukokuussa Hanoissa, ylivoimaisesti eniten mediahuomiota sai presidentin ja julkkiskokin Anthony Bourdainin illallinen vietnamilaisessa katukahvilassa. Syötiin perinteistä Bun Cha’ta ja juotiin paikallista olutta. Vietnamilaiset ovat ylpeitä keittiöstään, ja syystä. Vihannes- ja yrttipainotteinen ruoka on erittäin maukasta.

Presidentti Obama ja Anthony Bourdain nuudeliravintolassa Hanoissa toukokuussa 2016. Kuva: Kuva: manhhai, Flickr, CC BY 2.0.
Presidentti Obama ja Anthony Bourdain nuudeliravintolassa Hanoissa toukokuussa 2016. Kuva: manhhai, Flickr, CC BY 2.0.

Vietnamilaiseen ruokaan liittyy kuitenkin myös paljon ongelmia. Elintarvikeketju on epäluotettava maataloustuotannosta alkaen ruoan valmistukseen saakka. Saastunut maaperä ja torjunta-aineiden liikakäyttö pilaavat vihannekset ja hedelmät. Lihantuotannossa taas käytetään paljon antibiootteja.

Teollisessa ruoantuotannossa menetelmät ja laitteistot ovat elintarviketurvallisuusasiantuntijoiden mukaan erittäin huonoja. Ruoan valmistuksessa taas hygieniaongelmat ovat ilmeiset ja ruokamyrkytykset jokapäiväisiä. Ruokamyrkytykseen kuolee vietnamissa kymmeniä ihmisiä vuosittain.

Purkkiruoasta ja paperipussikananmunista parempi mieli

Jos verrataan millä tavalla täällä asuvat ulkomaalaiset suhtautuvat paikallisiin elintarvikkeisiin, on perheemme varmaan ollut keskivertoluokkaa. Jotkut ovat hyvinkin tiukkoja ja syövät pääsääntöisesti vain tuontitavaraa, kun taas muut syövät paikallista sen enempää asiaa ajattelematta.

Ero on suuri myös kukkarossa. Tuontielintarvikkeet eivät ole halpoja.

Hanoissa ruokaostoksiin kuluu aikaa, kun eri tuotteet ostetaan eri pikkukaupoista. Tästä kaupasta ostamme jauhelihaa. Kuva: Antonio Barbosa.
Hanoissa ruokaostoksiin kuluu aikaa, kun eri tuotteet ostetaan eri pikkukaupoista. Tästä kaupasta ostamme jauhelihaa. Kuva: Antonio Barbosa.

Olemme juoneet paikallista maitoa ja syöneet kanaa. Lapset ovat syöneet normaalisti kouluruokaa. Sen sijaan olemme vältelleet kalaa ja katkarapuja, ja suosineet ulkomaisia tuotteita kun sellaisia on ollut saatavilla. Olemme myös pesseet huolellisesti kaikki vihannekset ja hedelmät erikoispesuaineilla.

Syötimme nuorimmalle lapselle usean vuoden ajan saksalaista vauvapurkkiruokaa, jotta ainakin yksi ateria päivässä olisi laadukas. Olemme myös aina ostaneet niin sanottuja bio-kananmunia, jotka myydään muovirasian sijaan puhuttelevassa ruskeassa paperipussissa, jossa on organic-leima. Todennäköisesti kalliimmassa paperipussissa on kuitenkin aivan samoja antibioottitäyteisiä kananmunia kuin muissakin pakkauksissa.

Se, ettei koskaan voi tietää mistä ruoka oikeasti tulee, on merkittävä ongelma.

Japanilaisille sushikokeille kelpaava norjalaislohi kelpaa myös meille. Ympäristönäkökulmasta kaukaa tuotu kalafilee harmittaa, mutta paikallisen kalan laatuongelmat ovat vielä pahemmat. Kuva: Antonio Barbosa.
Japanilaisille sushikokeille kelpaava norjalaislohi kelpaa myös meille. Ympäristönäkökulmasta kaukaa tuotu kalafilee harmittaa, mutta paikallisen kalan laatuongelmat ovat vielä pahemmat. Kuva: Antonio Barbosa.

Kalakriisin myötä ruokaturvallisuudesta kuuma peruna

Vietnamin keksiosassa tapahtunut laaja kalakuolema on nostanut ympäristö- ja ruokaturvallisuuskysymykset tänä keväänä vahvasti näkyviin. Kalakuoleman aiheutti todennäköisesti taiwanilaisen Formosa-tehtaan päästöt.

Maan johto on pyrkinyt pimentämään tietoa kansalta, joka on raivoissaan.

Tapahtumat ovat olleet kova isku tärkeille kalastus- ja turismielinkeinoille, ja paikalliset johtajat ovat olleet esillä televisiossa sekä syömässä kalaa että uimassa meressä.

Vietnamilaiselle keittiölle tärkeä kalakastike on miltei loppunut kaupoista, kun sitä on hamstrattu jopa kahdeksi vuodeksi riittävä määrä. Vietnamilaiset nimittäin pelkäävät, että miljoonista kuolleista kaloista tehdäänkin salaa juuri kalakastiketta.

Meidän perheessä vältimme jo ennen kalakriisiä kalansyöntiä Vietnamissa. Vain tasokkaista japanilaiskaupoista ostettu lohi on meille kelvannut, koska siitä voi ainakin olla varma, ettei se tule Hanoin likaisista järvistä. Vietnamissa kotitalouksien jätevedestä vain noin 12 prosenttia käsitellään ennen kuin se päästetään luontoon.

Hanoin suuresta Tay Hon järvestä nostettu kala ei houkuttele. Kuva: Antonio Barbosa
Hanoin suuresta Tay Hon järvestä nostettu kala ei houkuttele. Kuva: Antonio Barbosa.

Suomalaista osaamista Vietnamiin?

Suomessa on paljon osaamista myös elintarviketurvallisuuteen liittyen. Tämä sektori ei ole ollut perinteisesti Vietnamissa tehtävän vienninedistämistyön keskiössä, mutta sitä pyritään nyt nostamaan vahvemmin agendalle. Kalakriisin saama huomio on yksi esimerkki siitä, että vietnamilaisten tietoisuus ruoan laatuongelmista on vahvistumassa.

Itse olen täällä oppinut arvostamaan puhtaita suomalaisia elintarvikkeita entistä enemmän, ja pian pääsenkin nauttimaan Suomen kesän antimista. Myrkylliset tomaatit vaihtuvat kotikuntani Närpiön rikkaaseen tuotantoon. Kiva linkki Vietnamiin on se, että useat närpiöläistomaatit on nykyään poimittu vietnamilaisin käsin!