Myanmarissa äänestetään seuraava kerran marraskuussa 2020. Kyseessä on vasta toiset yleiset vaalit Myanmarin siirryttyä sotilasdiktatuurista kohti demokratiaa. Parlamenttiin valitaan tuolloin yhteensä 664 jäsentä. Samalla täytetään 14 alueellisen parlamentin noin 500 paikkaa.

Edelliset yleiset vaalit järjestettiin vuonna 2015, jolloin maan silloinen oppositiopuolue ”National League for Democracy” (NLD) voitti vaalit ylivoimaisesti saaden yli 80 prosenttia äänistä. Näissä historiallisissa vaaleissa valta siirtyi entiseen sotilasjunttaan kytköksissä olevalta ”Union Solidarity and Development Party” (USDP) puolueelta demokratiataistelijana tunnetun Aung San Suu Kyin johtamalle NLD:lle.

Vai siirtyikö valta sittenkään?

Myanmarin perustuslaki vuodelta 2008 takaa sen, että todellinen valta on edelleen armeijalla. Perustuslain mukaan Myanmarin armeijalle kuuluu 25 prosenttia parlamentin paikoista. Lisäksi kolme tärkeää ministeriötä, sisäministeriö, puolustusministeriö ja rajaministeriö ovat armeijan johtamia.

Armeijalla on myös valta milloin tahansa, jos se katsoo maan turvallisuuden olevan uhattuna, ottaa ohjat käsiinsä maan hallinnosta.

NLD:n johtaman hallituksen on siis tasapainoiltava demokraattisia muutoksia toivovien kansalaisten ja vallasta kiinnipitävän armeijan välissä. Samaan aikaan NLD tuntuu kuitenkin etsivän erilaisia kiertoteitä demokratian ja sitä myötä myös oman asemansa vahvistamiseen.

Mitä vaalituloksesta odotetaan?

Viime keväänä NLD onnistui ajamaan läpi perustuslain muutosta pohtivan komitean perustamisen parlamentin sisälle huolimatta armeijan ja USDP:n vastalauseista. 45-henkisestä komiteasta suurin osa edustaa NLD:tä, joten muutosehdotukset tullevat koskemaan mm. armeijan edustajien lukumäärän vähentämistä asteittain parlamentissa sekä muutosta, joka mahdollistaisi Aung San Suu Kyin nimittämisen presidentiksi.

Perustuslain muuttamiseen tarvitaan kuitenkin yli 75 prosentin enemmistö, joten ilman armeijan suostumusta perustuslakiin ei saada muutoksia, eikä todellinen valta tule siirtymään.

Mitä sitten on odotettavissa vuoden 2020 vaaleissa? Yleisen arvion mukaan NLD ei tule saamaan samanlaista äänivyöryä kuin edellisellä kerralla. Tähän on useampia syitä.

Ensinnäkin NLD ei ole pystynyt lunastamaan vaalilupauksiaan, joista tärkeimpiä olivat rauhanprosessin edistäminen sekä perustuslain muuttaminen. Rauhanprosessi on ollut viimeiset kaksi vuotta pysähdyksissä ja uuden perustuslain hyväksyminen ei toistaiseksi ole näköpiirissä.

Toiseksi etnisten vähemmistöjen edustajat, jotka vuonna 2015 äänestivät sankoin joukoin NLD:tä eli toisin sanoen armeijaa ja sen valtaa vastaan, eivät ole olleet tyytyväisiä nykyiseen hallintoon. NLD ei ole pystynyt edistämään kansallista sovinnontekoa ja etnisten ryhmien pyrkimyksiä rauhanneuvotteluissa.

Kolmanneksi buddhalainen nationalismi on voimistunut entisestään ja sen siivittämä etninen ja uskonnollinen vastakkainasettelu ja vihapuhe voi ohjata äänestäjiä USDP:n kannattajiksi.

Vaalit jumittavat jo rauhanprosessia

Mitä vaalit sitten merkitsevät rauhanprosessille? Lähtökohtaisesti vaalit ja rauhanprosessi ovat tavoitteiltaan vastakkaisia – rauhanprosesseissa etsitään kompromisseja ja sovintoa, vaaleissa taas korostuvat kilpailu ja vastakkaisuuksien korostaminen.

NLD-johtoinen hallitus on jo siirtynyt vaalimoodiin ja rauhanprosessin edistäminen on jäänyt taka-alalle. Armeijalle ja siihen kytköksissä oleville puolueille on taas eduksi, jos NLD:n vaalilupaus rauhan edistämisestä ei toteudu.

Etniset armeijat ovat puolestaan jonkinlaisessa hajaannuksen tilassa yrittäen muodostaa uusia alliansseja yhtenäisemmän rintaman luomiseksi jumiutuneissa rauhanneuvotteluissa. On hyvin todennäköisestä, että ennen vaaleja rauhanprosessi ei tule nytkähtämään eteenpäin.

Miten kitkeä somen vihapuhetta?

Yksi vuoden 2020 vaalien kriittisimmistä kysymyksistä tulee olemaan vihapuhe erityisesti sosiaalisessa mediassa sekä hallinnot keinot vihapuheen kitkemiseksi. Facebook on monelle myanmarilaiselle tärkein väline seurata yhteiskunnallisia tapahtumia ja erilaiset huhut ja syytökset lähtevät helposti liikkeelle facebookissa leviten kulovalkean lailla.

Uskontoon ja etnisyyteen liittyvä kansallismielisyys ja näihin linkittyvä vihapuhe ovat jo nostaneet päätään sosiaalisessa mediassa ja hallinnon keinot vihapuheen kontrolloimiseksi ovat toistaiseksi olleet hyvin puutteellisia.

Vihapuhe yllyttää yhteisöjä toisiaan vastaan. Vuosikymmeniä aseellisista konflikteista kärsineessä Myanmarissa tämä voi johtaa entistä lukkiutuneempaan tilanteeseen ja suurempiin ongelmiin yhteisöjen välillä.

Seuraavat vaalit ja niiden onnistuminen tulevat vaikuttamaan kriittisesti Myanmarin kehitykseen. Jos vaalit sujuvat ilman suurempia häiriöitä ja kansalaiset voivat luottaa vaalitulokseen, voi Myanmar jatkaa demokratian opettelua ja vahvistamista, vaikka vaalitulos olisikin toisenlainen verrattuna edellisiin vaaleihin.

Jos taas vaaleja pidetään syystä tai toisesta epärehellisinä tai jos niihin liittyy laajaa väkivaltaa, Myanmar voi ajautua yhä syvemmälle yhteisöjen välisen epäluottamuksen ja konfliktin kierteeseen. Myanmar on kärsinyt vuosikymmeniä yhteisöjen välisistä kiistoista ja aseellisista selkkauksista.

Myanmarin koko väestö, sen eri etniset, kielelliset ja uskonnolliset ryhmät, ansaitsevat reilut ja onnistuneet vaalit.  Tämä siksi, että maan tulevaisuutta – rauhanprosessia ja taloudellista sekä sosiaalista kehitystä – voidaan rakentaa yhdessä eteenpäin.